*

Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Painovoima-aalto (yliopisto)

Painovoima eli miten maa tai jokin muu massa vetää sinua puoleensa?

Tänään on saatu varmuus gravitaatio- eli painovoima-aalloista. Ne ovat niin massiivisia aaltoja, että Laser Interferometer Gravitational-Wawe Observatory on pystynyt ne mittaamaan. On ammuttu kaksi laser-sädettä joista toinen viipyikin pidempään matkallaan. Painovoima-aalto pidätteli sitä?

Painovoima keksittiin jo 1600-luvulla Sir Isaac Newtonin toimesta. Hän oli havainnut, että omena putosi suoraan maahan, eikä esimerkiksi lähtenyt leijumaan yläilmoihin. Nyt me sitten tiedämme omenoiden putoavan maan vetovoiman johdosta, eikä edes pieni lapsi ihmettele sitä, yhtä kysymystä enempää. Myös Albert Einstein on teoretisoinut painovoimakäsitystä suhteellisuusteorioissaan. Painovoima pitää maailmankaikkeuden koossa, vaikka alkuräjähdyksen voima loitontaakin planeettoja alkuräjähdyksen ytimestä poispäin.

Kuka osaisi sanoa, onko räjähdyksen voima jo loppunut, vai jatkammeko yhä matkaamme iäisyyteen?

Ennen räjähdystä kaikki gravitaatiovoima oli alkuytimessä, sitten alkuräjähdys sinkosi taivaankappaleet taivaan tuuliin. Nyt tiedämme, että galaksit ovat valovuosien päässä toisistaan. Mitä jos meillä olisi valovuosikalenterit käytössämme? Osaisimmeko silloin paremmin hahmottaa nykyisyyttä?

Painovoima, eli vetovoima tai gravitaatio, on kaikkialla maailmankaikkeudessa kappaleiden välillä vaikuttava voima.
Painovoima vaikuttaa siten, että eri  kappaleet vetävät puoleensa toisia kappaleita eri voimakkuuksilla kappaleen sisältämän massan perusteella.

Kappaleen massa on sitä suurempi, mitä suuremmasta ainemäärästä on kyse, kysymys ei ole välttämättä pelkästä koosta sillä kappaleen tiheys vaikuttaa massan määrään.

Kappaleen painoksi maassa sanotaan sitä voimaa, jolla  maa vetää sitä puoleensa. Kuussa se paino ei ole enää sama, eli kuun vetovoima ei ole sama kuin maan.

Vetovoimaan vaikuttaa myös välimatka, sillä etäisyyden kaksinkertaistuessa painovoima putoaa yhteen neljäsosaan. Painovoima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

Kun avaruusraketti lähetetään avaruuteen, jossain vaiheessa saavutetaan sellainen etäisyys, että maapallon painovoimalla eli gravitaatiolla ei ole enää vaikutusta, ja alus sekä kaikki sen sisällä olevat esineet muuttuvat painottomiksi.

F = gravitaatiovoima = G m1m2 / r2 

jossa

G = painovoimavakio
m1 = kappaleen 1 massa
m2 = kappaleen 2 massa
r = kappaleiden välinen etäisyys

 

 

Mitä tästä uudesta löydöstä nyt sitten pitää olla mieltä?

Huomiosta huolimatta matkamme maan päällä jatkuu entiseen tapaan. Ei edes eläkeläinen Esko Valtaoja saa muutosta maailman menoon. 

Tiedämme ainoastaan sen, että voimme sanoa Albert Einsteinin olleen jälleen meitä fiksumpi.
Meillä tulisi olla nyt jotain uudempaa käsitystä asioista, kuin se että voidaan todistaa sata vuotta sitten tapahtunut väitös oikeaksi. 

Mikä on seuraava askel, eli mihin löydöllä tai todistuksella on arvoa? Gravitaatioaallot ovat olleet ennen meitä ja meidän jälkeen ne myös jää, vaikka ihmiset tuhoaisivat maapallon niin koko maailmankaikkeutta me emme onneksi pysty murtamaan tai tuhoamaan.

Eli vietetään vain rauhassa yksi yksi kaksi-päivää, tai mitä tahansa teemapäivää ja unohdetaan maailmankaikkeus, kun emme siitä ymmärrä edes hönkäisen pölähdystä.

Sitäkään me emme ymmärrä, miten jostain hiivatin  mustasta aukosta lähtee paljon suurempi gravitaatioaalto kuin meistä itsestämme, vaikka me olemme maailmankaikkeuden napa ja tärkein asia maailmassa. Kuten Ilmarin suosikkilistan purnaus meille osoittaa. Jospa siihen vaikuttaa painovoima-aalto, joka saa suosituimmat kirjoitukset kohti top-seventä?

 

Esimerkiksi näin:

 

SUOSITUIMMAT KIRJOITUKSET


KULTTUURITom of Oulu                       Ari Alsio
KULTTUURILaveeraus                            Ari Alsio
KULTTUURITulihan harjoiteltua        Ari Alsio
KULTTUURITom of England                  ilmari schepel
KULTTUURIRanskan Polynesia            Irja Laamanen
KULTTUURIMies kuin avoin kirja       Jorma Melleri
VAPAA-AIKATurvapaikka Latviasta  Toni Stenström

 

Hyvää illanjatkoa:)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Einstein taisi esittää ensimmäisen versionsa suhteellisuusteoriasta vuonna 1905. Joskus tulee mieleen, että istahtiko hän eräänä iltana pöytänsä ääreen ottaen sulkakynän käteensä ja ahaa-oivalluksen tuloksena tuli kirjoittaneeksi yhtälön:

2
E=mC

Vai millaisia empiirisiä tutkimuksia sitä edelsi? Ei ainakaan tiekkaria, taskulaskinta tai edes käsinveivattavaa myllylaskinta tainnut olla olemassa. Mutta tuota kaavaa ja kaikkea siitä johdettua ei ole edelleenkään kumottu ja koko moderni fysiikka perustuu sille. Samat aatokset kohdistuvat Isaac Newtonin kaavoihin. Ja hän kirjoitti ne jo 1600-luvulla.

Muokkaus: Ei mennyt tuo potenssimerkki oikeaan kohtaan enkä pysty sitä oikein kohdistamaankaan. Alusta ei toimi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kaava varmasti on kaikille selvää, vaikka se menikin nyt alustan vikuroinnin syystä poskelleen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Isaac Newton syntyi keskosena, isä oli kuollut hieman aiemmin ja äiti hylkäsi pojan kaksivuotiaana, kun meni uusiin naimisiin kirkkoherran kanssa.

Ei kovin hyvät eväät miehellä ollut, mutta siitä vain maisteriksi mies kipusi.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Joku joskus kertoi miten Celsiuksen rinkulan saa tehtyä, mutten ole koskaan muistanut enkä osannut. En liioin potenssihommeleita. Ois kyl kiva tietää. En tiedä, vaikka olen kohtalaisen perehtynyt mm aksenttimerkkien tuottamisen protokollaan, muista merkeistä puhumattakaan. Tää on jäänyt kuitenkin täysin pimentolaan.

Ken tietäis? Raimo varmaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kokeile tätä, eli paina Alt (se välilyöntinäppäimen vasemmalla puolen oleva) pohjaan ja näppäile numeronäppäimillä 248 ja päästä Alt irti.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Aihe on liian laaja, jotta itse siitä nyt kirjoittaisin. Jukka Korpelan Merkkien kirjoittaminen tietokoneella on turhankin laaja esitys aiheesta. Lyhyesti kertoen kannattaa käynnistää näppäimistökarttaohjelma, etsiä siitä oikea merkki ja kopioida se leikepöydän kautta. Helpommat merkit, kuten ° löytyvät näppäimistöasettelukartan avulla suoraan näppäimistöstä. ° siis saadaan näppäimillä Alt Gr + Shift + 0.

Potenssiin korotus voidaan merkitä yhdessä tasossa myös: E = mC^2, jolloin ei tarvitse "hienouksien" kanssa pelata. E=mC²:n viimeinen merkki taas syntyy ns. kalmonäppäimiä (yhdistyvät merkit) käyttäen: Alt + Shift + ¨ , 2. Näppäin ¨ on kartalla D12 eli å:n ja Enterin välissä. Samalla kalmolla saadaan myös ³, ⁴, ⁵ jne. ¹⁰ on jo kaksi erillistä merkkiä.

Arin vinkki ei enää toimi Linuxissa ja olin hieman hämmästynyt, että se ilmeisesti toimii Windowsissa. Se rajoittuu kuitenkin 255 merkkiin eli perinteiseen laajennettuun ASCII-merkistöön.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Kiitos Raimolle, lähes täydellinen vastaus.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Koe pitäisi tehdä myös ei--identtisillä laitteilla, siis riippumattomasti. Muistelen, että jo 60-luvulla julkistettiin gravitaatioaaltojen "havainto" ...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kai se havainto olikin, mutta kun sitä ei voitu ilmeisesti varmistaa?

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kyllähän se taitaa olla niin, että Einstein hoksas jotaki, jonka kans tiede, tämä luonnontietheellinen mittaava tiede, on helisemässä. Kaikki on suhteellista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Kaikki on suhteellista.

Mukavasti lohkottu;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Missähän mahtavat olla Einsteinin aivot? Jonnekin tutkimuksiin ne ovat kadonneet. Paljastuisiko sieltä jotain merkittävää jonain päivänä vielä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivoissa oli hänellä yksi ylimääräinen "ryppy", eli siinä missä tavallisesti on kaksi poimua oli Albertilla kolme. Aivojen olinpaikasta en tiedä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Näyttävät olevan pieninä palasina. Joku ehkä hyötynyt niistä ja joku palvonut saamaansa kappaletta. Merkillistä sekin. http://www.openculture.com/2014/01/the-strange-sto...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Minä en usko, että aivojen anatomiasta löytyy selityksiä käsitteelliselle ajattelulle. Sensijaan toimivien aivojen kerroskuvauksista on tehty paljon kiinnostavia havaintoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Eikö se vaikuta lainkaan, vaikka jollakin olisi kolmanneksen suuremmat aivot?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Oliko Einsteinin aivot suuremmat kuin tavallisesti?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #21

Niissä oli yksi ylimääräinen poimu, suuruudesta en osaa sanoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Mutta oliko sillä poimulla mitään merkitystä nerokkuuden kannalta, sitä ei tiedä kukaan. Aivoissa on muuten lukemattomia poimuja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

No en osaa ilmeisestoi selittää, mitä tarkoitan. Pitäisi piirtää.

Albertilla oli yksi sellainen harjanne jossa on poimuja enemmän kuin toisilla, eli nystyrä, poimu ja harjanne. Siinä missä sinulla ja minulla on kaksi harjannetta Albertilla oli kolme, eli hänen aivojen muoto oli pinta-alaltaan laajempi, kuin tavallisesti, vaikka aivojen painossa ei ollutkaan juuri eroa.

Jos meillä olisi tuhat Alberttia saataisiin ehkä tilastoitua, että oliko tuo harjanne juuri se juttu?

Mutta kun ei taida olla kun yksi Einstein ja yksi Newton, jonka aivoja ei edes tutkittu ei voi paljoa yleistää;)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Tuskin on edes tutkittu miten paljon näitä kolmiharjanteisia löytyy normiväestössä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Juuri näin. Ei ole aivoja seulottu, koska sehän johtaisi nopeasti rodunjalostukseen ja kukapa haluaisi, että kaikki olisivat neroja. Eikös Einstein ollut sosiaalisena ihmisenä ns. "vaikea tapaus"?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Eilen luin Naturen julkaiseman uutisen aiheesta: http://www.nature.com/news/einstein-s-gravitationa...
Kannattaa tutustua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mielenkiintoinen keskustelu siellä artikkelinlopussa.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

Ei pitäisi kommentoida tiedettä kun ei siitä mitään ymmärrä mutta silti laittoi vähän epäilemään tuo mittakaava millä gravitaatioaallot havaittiin. Kuulemma gravitaatioaalto aiheutti mittaustulokseen poikkeaman joka oli suuruudeltaan "protonin halkaisijan tuhannesosia". Suurin piirtein sama asia, jos mittaisimme etäisyyden kolmen ja puolen valovuoden päähän hiuksen paksuuden tarkkuudella... Sitä vaan ajattelin että toivottavasti tutkijanplanttu ei ole syönyt ruisleipää tai hernerokkaa ennen mittausta; kunnon töräys kun joskus heiluttelee ikkunaverhojakin, miten sitten gravitaatioaaltoja...?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tarkempaa hommaa kuin hyttysen naiminen, vaikka on suurista asioista kysymys, eli mustien aukkojen koot olivat yhteensä "sata" aurinkoa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset