Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Mulle paahtoleipää tarjotkaa

Toreadori ja hänen paahtoleipänsä.

Lähti tässä päivänä muutamana juttu Carmenista liikkeelle, kun Viola Heistonen kirjoitti blogiinsa leskenlehdistä ja voikukista. Kommentteihin ilmestyi Seija Nylundin toimesta erittäin mielenkiintoiseksi osoittautunut laulu Toreadorista. Seija tietysti laittoi sen esittäjän komean äänen perusteella, mutta minä takerruin sanoihin.

Aluksi on hieman esiteltävä oopperaa nimeltä Carmen. Se on sävellettynä paljon kiltimpi kuin sen pohjana olevanovelli  Prosper Mériméen, jossa mustalaisneito Carmen kuvataan konstailematta varkaaksi, huoraksi ja murhaajan rikoskumppaniksi. 

Oopperan säveltäjä Georges Bizet (1838–75) oli lahjakas pianisti, joka hyväksyttiin Pariisin konservatorion oppilaaksi jo 10-vuotiaana. Hän sävelsi oopperansa Carmenin kuolinvuonaan 1875. Se aika oli paljon erilaisempi kuin nykyisin, esimerkiksi leivänpaahdinta ei silloin vielä oltu keksitty. Tästä paahtimesta tämä mielenkiintoni aiheeseen heräsikin. Varhaisimmat leivänpaahtimet kehitettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, mutta paahdin, josta leipä ponnahtaa esiin, kehitettiin vasta1919. Leivän paahdin keksintönä tulee siis kohta satavuotiaaksi. Ja Carmen ooppera sävellyksenä täyttää jo 140 vuotta tänä vuonna.

On muistettava, että novellin ikä on vielä suurempi ja tapahtumat ajoittuvat jo 1820-luvulle Espanjan Sevillaan. Siis paljon ennen, jopa sata vuotta ennen leivänpaahtimien keksimistä elettiin Kukkaisaarian, Habaneran, Toreadorin laulun ja Seguidillan aikoja. 

Silti useiden maiden esityslavoilla lauletaan Toreadorin laulun alussa, että Haluan paahtoleipää vastaukseksi, kuten tässä venäjänkielinen tekstini kertoo.

Haluan paahtoleipää kertoakseni,
miten rohkeita sotilaita härkätaistelijat
koko maailmankin mittakaavassa on.
Pidän heistä sinä toveri ja veli…

Tässä alkuperäisen tekstin käännöstä a´la Ari.

Mulle paahtoleipää tarjoilkaa jos ansaitsen?
Ok, senjores kyllä sulle täältä tarjoillaan,
Hyvin ymmärrämme härkätaistelijoita täällä,
teidän urheus on meidän nautinto katsomon…


Ihmettelen miten hitossa paahtoleipä on niin suosittua Espanjassa joka on kuuluisia Tapaksistaan. Tapas on Espanjan kansallisruoka. Espanjankielinen sana ”tapa” tarkoittaa ”kantta”.  Siinä leivän päälle tehdään herkullinen kansi. Miksi oopperan ihmiset haluavat jotain paahtoleipää, jos kerran Tapas on kansallisruoka ja eletään 1820- luvun Sevillassa?

Toreadorin laulun kulku Arin sanoin eli näytös alkaa majatalossa jossa Carmen viettää iltaa ystävineen tanssien.. Härkätaistelija Escamillo saapuu seuralaisineen menee pöytään ja tilaa paahtoleipää ja kertoo seurueelleen tarinaa urheasta härkätaistelijasta itseään kovasti kehuen tämä kopea Toreadori. Sen kuulee myös Carmen ja katsoo miestä, Escamillo huomaan tummasilmäisen mustalaisnaisen Carmenin, mutta särenpaiston eli silmäpelin alettua hän huomaa pettymyksekseen tytön poikaystävän Josén saapuvan. José joutuu kuitenkin kohta poistumaan, koska  varuskunnan iltasoitto kuuluu kapakkaan. Carmen pilkkaa Joséa ja tämä jää tyttönsä pyynnöstä, mutta häntä tullaan varuskunnan toimesta hakemaan väkisin. Syntyy tappelu ja Josë ottaa pitkät armeijasta ja liittyy epämääräiseen salakuljettajien joukkioon.

Niin, tilaako mies tosiaan paahtoleipää 1820-luvun majatalossa? Tuskinpa, hän tilaa tapaksia ja viiniä. Onko kukaan syönyt viiniä ja paahtoleipää kapakassa. Ei ole!

Ongelmaan on lähes täydellinen vastaus olemassa, kun sen vain miettii kohdalleen. Eli Bizet sävelsi oopperansa 1875, mutta sitä esitettiin aluksi vain puhe repliikeillä, ei siis laulettu. 

 ”Bizet'n alkuperäispartituurissa Carmen on opéra-comiqueeli sisältää puhuttuja vuorosanoja. Ernest Guiraud liitti siihen myöhemmin laulettavat resitatiivit”. (Sakari Hildén)

Ernest Guiraud eli 1837 - 1892 ja hänen oma musiikillinen tuotantonsa on vähästä, hän oli jopa sotilaana, kun oopperoita suljettiin vähäisen kiinnostuksen vuoksi Ranskassa. Vaikka Guiraud oli monille pettymys kokosi hän Bizet´n kuoleman jälkeen Carmenin vuoropuhelun ja muutti sen nykyiseen muotoonsa.

Eli 1887 Guiraud ja Bizet saivat ensi-iltansa Pariisissa, kaksitoista vuotta sävellyksen jälkeen se myös laulettiin.

Miksi paahtoleipä sai siinä sellaisen kipinän minulla en tiedä, mutta ehkä armeijassa Guiraud sai sunnuntaisin paahtoleipää ja siksi hänestä se oli niin hyvä, että sitä kelpaa mennä jopa kapakasta ensimmäiseksi tilaamaan.

Ymmärtäisin vaikka patonkia, mutta paahtoleipää!!!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomalainen versio alkaa sanoilla:

Paljosta mä teitä tahdon kiittää...

Sanat ovat Kullervo Karjalaisen käsialaa ja esittäjänä on tässä Tapani Kansa, joka ei yllä lähellekään Seijan ihannetta;)

https://www.youtube.com/watch?v=0TisV0RQ2Q8

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Joskos hälle on ajatusharha käynyt kesken tekstin kirjoittamisen
Siis ikäänkuin seuraavasti
Siinä paahtoleipää syö ja ankarasti alkurepliikkejä ajattelee
Piti kirjoittaa tapas mutta mutustaessaan käsi kirjoitti paahtoleipä

Sattuuhan näitä
Harhamia itse kullekin
Tekstiin pomppaa joku sivuosuma ja siihen jää

Toinen vaihtoehto on tietenkin että halusikin sekoittaa pakkaa
Tahallaan laittoi paahtoleivän kun tiesi että ihmiset sitä ihmettelee
Siellä ajan takana nyt hykertelee

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Ei juma :D
Yksi kaveri jonka mielestä Jutta on hotti teki tuosta veisunkin aikoinaan
https://www.youtube.com/watch?v=4RQ-i6esgQI

Tosin Gonzan mielestä esim Tanja Karpela on hurmosmela jne jne

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Seija, en lukenut juttua mutta katselin kyllä kuvat,... kolmeen eri kertaan;)

Ylen uutisoinnin mukaan kehoissa luki, että Seis fasismille, mutta en kyllä ymmärrä miksi ne Ranskassa suomeksi kirjoittaisivat?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

LOL

Minä haeskelin juutuupista Toreadoria suomeksi ja kokeilin joitain baritoneja, mutta ei taida löytyä muita kuin Tapani Kansa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #13

Ei siellä suomalaisia juurikaan ole.Löysin yhden toisen kumminkin Teddy Björkman ( 1986-1966) vähän toisenlaisella suomennoksellakin,kuin toi Kansan laulama.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Suomessako ei arvosteta oopperaa, vaikka meillä on huippu kapellimestareita ja säveltäjiä pilvin pimein?

Eli miksi meillä ei ole kunnon suomennosta Carmenista eikä myöskään kotimaista tuotantoa. Menemme muiden mukana. Savonlinnassakin lauletaan jollain toisella kielellä kuin suomeksi.

Propose a toast to Sibelius, Sauna and Sisu!

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #19

En tiedä,uskaltaisko ihan sanoa,ettei suomessa oopperaa arvostettaisi,mutta ehkei oopperaharrastus sitten ole ihan niin yleistä,kuin jossain muualla?
Meillä lienee jotenkin ollaan vieläkin sitä mieltä,että ooppera on elitististä hienostelua..sitä en allekirjoita,se ei pidä paikkaansa.
Onhan meillä,maailmanluokan kapellimestareita ja säveltäjiä,laulajista nyt puhumattakaan,mutta supisuomalaisia oopperasävellyksiä on vähän.Suomalainen ooppera sai kansainvälistä näkyvyyttä vasta Kokkoseen ja Sallisen myötä,eli varsin myöhään,kuten tiedetään.Eikä sitä ennen ollut muita,kuin Fredrick Pacius,Aarre ja Oskar Merikanto,LeeviMadetoja ja Tauno Marttinen jolla on parisenkymmentä oopperaa,mutta on tunnettu melkeimpä ainoastaan ammattilaisten keskuudessa.Nykysäveltäjiä lienee jotakin vähän toistakymmentä.Musiikki on niin modernia,että itse en niistä löydä mitään,mikä tokikaan ei ole säveltäjien vika,ei vaan iske näissä asioissa vanhanaikaiseen ihmiseen..kaunista ja harmoonista sen olla pitää.
En tiedä mikä paikallisten oopperayhdistysten tilanne on muualla maassa tänä päivänä,mutta ennnehän niitä oli ja ei se ollut pelkkää eliittiä mitä niissä kävi.Itse olen tavallisen työläisuvun ja perheen vesa Kotkasta,kuten tiedetään Kotka on aina ollut työläiskaupunki ja kuuluisa myös monipuolisesta kulttuuritarjonnastaan,jota tuottivat ja käyttivät kaikki kaupunkilaiset yhdessä,ei se ollut elitististä.Eliitin ja tavallisten kaupunkilaisten raja rikkouti juuri kulttuuriasioissa,musiikissa etenkin.
Oopperan seuraaminen oli helppoa juuri siitäkin syystä,että yhdistyksissä ne esitettiin suomenkielellä.Suomennoksia siis kyllä on ja ihan päteviäkin,mutta nykymeno suomessakin on samaa,kuin muualla eli teos esitetään useimmiten alkuperäisellä kielellä..jonkinlainen pieteetikysymys lienee?On hieman huvittavaa,kun jossain vaikkapa kansallisoopperassa on valotaulutekstitys suomennosksena.Mielestäni osa esityksistä pitäisi olla suomeksi,lähinnä uusia harrastajia ja kiinnostuneita varten.Kun on pitkään harrastanut ei enää niinkään omaan repertuaariinsa kuuluvia käännöksiä tarvitse,ei vaikkei kieltä varsinaisesti osaiskaan.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tääkin on mainio,itseasiassa just öylön iltasella tätäkin tuubista kuuntelin.Taitaa olla tuolla jossain komerossa alkuperänen vinyylikin.
Ja tuo alkuperäinen persialaisella torilla on ollu suosikki lapsesta saakka.

Käyttäjän amgs kuva

Aika hyvä kysymys tuossa. Ehkä paahtoleipä vain kuulostaa paremmalta kuin tapaksia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos se niin on niin hyvä tulkinta sekin, mutta hieman ontuvaa, jos mennään sillä sanalla mikä suussa sulaa, mutta ei kuulu teemaan lainkaan. Tietysti, onhan se kelvannut noin jo yli sata vuotta. Slovagiassa se menee jotenkin niin että "Urhea Escamillo" joten siinä on ohitettu paahtoleipä aiheeseen sopivalla kerronnalla.

Tuo paahtoleipä on jännä, kun joissain käännöksissä sitä tarjoillaan, toisissa taas paahtoleipää tehdään, eli kyllä sana toast on hyväksi havaittu, kun sanat ympärillä vaihtuvat, mutta toast säilyy, vaikka se on ainoa sana joka ei kuulu aiheeseen.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

juups..kuukkelin kääntäjän käännös oli..votre toast,je peux vous le rendre..
teille paahtoleipää voin tehdä .. :)))
Pientä etsiväntyötä tehtyäni toast sanalle löytyi sen merkitys tässä yhteydessä ja se tarkoittaa maljapuhetta..sitähän se Escamillo on tässä
aariassaan pitämässä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Juuri noin. Viola Heistonen käänsi venäjänkielestä tost myös maljaksi, mutta googgelin kääntää senkin paahtoleiväksi.

Saksalaisessa versiossa se menee jotenkin että:

Teidän korkeutenne miten voin parhaiten palvella herraanne.

Se sopii maljannostoon mainiosti.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Hahhaa,

Sinäkin siis olet huomannut tuon..Votre toast..ants kattoo..

Paahtoleipää mulle tarjotkaa,
se tuokaa voilla taikka vaikka
hillolla.
Paljosta kiitän,vähä ei riitä,
maistuuhan se,maistuuhan se,
miehelle näin ain.
Aamuisin voi sillä alkaa ja
lounaalla voi ottaa uudestaan.
Nyt yhtäjalkaa,kinkkua ja salsaa,
pistellä voi poskeensa,noin,mitenkä vain.
Kaksin käsin kamaa suuhun kauhon,mielen täyttää
maku mitä mainioin.
Mies voi miehuutensa,vain näin näyttää,
miten vatsansa hän osaa täten täyttää..
kas,niin,nyt valmis,kas niin..aaaahhh..

Paahdettu leipä,vaikka Fazerin,
parhainta on,siis kuntohon,nälkänsä
laadukkaasti laittaa,sillä sen nyt voi,
taas laulu kirkkaasti soi..
Siis uutta ostamaan,nyt
mennään taas,ennen kun loppuu toi.

Sovitteleppas tuota säveleeseen.. :)

Yks toinen Carmenin kaveri ja muittenkin oopperoiden.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hupaisa käännösvirhe tuottaa valtavasti hyvää ja vielä parempaa aineistoa jatkuvasti.

Kiitos!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Googel kääntäjä tekee ihan omiaan, mutta tässä on kappale jossa kuoro laulaa A toast to your birthday - kappaleen https://www.youtube.com/watch?v=Z4Oud-tlbZ8

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Nostetaan paahtoleipä synttärin kunniaksi;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Käsittämätöntä miten tätä voi niin suosittuna pitää?

https://www.youtube.com/watch?v=Ps-dVH0EaRY

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #34
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #42

Kiitos, vaikka ei minua vaaleaveriköt ole juuri koskaan innostaneet. Ristiverinen tai tumma sen olla pitää tai punapää, mutta ei blondi, se on minun makuni. Madonnasta tykkään, vaikka onkin "tekoblondi"?

mutta tämä
https://www.youtube.com/watch?v=EOyM_BpMhw0

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #43

No ei tarvitse sanoa niin kuin se entinen mies nuorikolleen että laula nyt edes :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #45

Jos ei laula muille, miten pie...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Toast on myös maljapuhe. No olkoon.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sehän oli tämän kupletin juonikin.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Niimpä on ,

Maljasta nyt tahdon teitä kiittää,
sen mielelläin juon kanssa sotilain,
paljonhan meitä yhtehen liittää,
kumpikin käy huvikseen taistohon ain.
On sirkuksessa juhla suuri ja melu siellä
on suunnaton.Yleisö tajaa,tullut on juuri,
siinäpä vasta melskettä,melua on.
Hurraa huudot ilman täytää,
härkä mylvii raivoten,
mies saa miehuutensa näyttää,
nyt on hetki urhojen,

Kas niin nyt valmis..kas niin..

Toreador nyt valmis vain ,toreador,toreador.
Tuol sun taisteluas urhoisaa silmää kaks
seuraa ain,sua lempi odottaa,toreador..sua
lempi odottaa.

Jotenniin noin..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hannulta upea käännös paljon parempi kuin kuukkelilla.

Mutta älä tule uniini;)

https://www.youtube.com/watch?v=18kWS5_e6Ws

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #33

Niin siis,

Toihan ei ollu mun käännös,vaan just sen Kullervo Karjalaisen,joka tossa sun
laittamassa Kansalinkissä oli..noin paljon en ranskasta tajua,mutta suuresti puuttellisella taidollani kattelin alkuperäistä ja jotenkin näytti siltä,että toi suomennos vastaisi alkuperäistä suht hyvin.
Yritän..teen kaikkeni,etten uniisi tulisi,mutta jos siltä kuitenkin alkaisi näyttää,niin helvetisti hevittelemällä minä kyllä lähden.
Venakoilla on kivaa kevyempääkin musiikkia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #35

Kun olin pidempiä työreissuja Venäjällä opin rakastamaan heidän musiikkiaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tapani Kansa laulaa sen maljasta niin että se kuulosti paljosta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Äitinsä muuten oli Tampereen - ja taisi olla koko Suomenkin - paras modisti, täytyykin kysyä minkä museon kokoelmissa hattujaan on.

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Tampereen+mu...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Modisti on vaativa käsityöammatti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #38

Teki mieleni kirjoittaa Haloselle kun oli niin kamalia hattuja, että käy nyt hyvä ihminen Ryhäsellä :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olenpa jäänyt junasta!

En ehtinyt aikaisemmin mukaan. Olin meritaistelussa Nevan suistossa!

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/19...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei haittaa Viola keskustelu jatkuu uusilla avauksilla, ei yksi blogi kesää tee.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset