Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Salapoliisiromaani "Rengas ranteessa"!

Pekka Roponen aloitti salapoliisiromaaniketjun. Hän heitti samalla haasteen, että siirtäisin sen tänne Vapaavuron puolelle ja kirjoittaisin ketjun toisen silmukan. No kokeillaan tätä nyt sitten, eli jokainen lukija voi kirjoittaa kommenttina jatkoksi pätkän salapoliisiromaania. Muita kommentteja ei nyt sitten kaivata sekaan, sillä ketjun luettavuus kärsii pahoin.

Pekka Roponen siis kirjoitti näin, mutta sinä voit jatkaa heti perään ja kommentien ketjusta mudostuu jotain jos on muodostuakseen.

 

Salapoliisiromaani "Ketju kiristyy tuokaa kirves"!

 

Nieminen katseli tumman moottoriöljyn tahrimia käsirautoja, jotka kytkivät hänet, todennäköisesti koko lyhyeksi jäävän loppuelämänsä ajaksi, kuumaveisputkeen.
Yritykset repiä vahvaa metalliputkea kaikin voimin olivat päättyneet ranteiden tuskalliseen särkyyn.
Kellarissa ei kuulunut mitään muuta, kuin vaihtovirran ja ilmastoinnin huminaa.
Kohta he tulisivat, ja todennäköisesti hakkaisivat hänen päänsä mäsäksi rautaputkella, "klassinen tylppä esine", tuumasi Nieminen.
Ajatus muistutti häntä siitä paikasta, rauhallisesta sälekaihdinten varjostamasta toimistosta Satamakadulla, missä sama sana oli esiintynyt oikeuslääkärin ruumiinavausraportissa, mitä hän oli lehteillyt kummastellen sitä, kuinka yhteiskunta kerta toisensa jälkeen käytti niin tavattomasti aikaa ja rahaa vainajan kuolintavan perinpohjaiseen selvittämiseen, ikään kuin kalmo siitä mitään piittaisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (134 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nieminen mietti syntyjä syviä, miksi tähän on päädytty? Oliko mieltä mennä rakastumaan naapurin punapäähän? Mistä kaikesta sitä nyt saakaan kiittää sydäntään, murtuisi tuo ranne, mutta ei.

Tänään piti mennä hakemaan viinimarjoja vanhempien kotoa ja hän oli vannottanut tulevansa ajoissa. Telepatiasta olisi nyt suuri apu, mutta sitä ei opeteta yliopistoissa. Hameväki näyttää tuovan hänelle jatkuvasti päänvaivaa, ensin mutsi huolehtii marjojen keruusta, vaikka hän on jo valmis kauppatieteiden maisteri.

Nyt sitten tyttöystävän, tai tulevan vaimon piti olla jonkun gangsterin merkkaama. Puhkea päivä kukaan kyllä minä mutsi vielä ajoissa ennätän, kunhan saan itseni ensin irti tästä kirotusta patterista.

Illalla on sitten treenit, voi prkl mikä soppa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niemisen aivosolut raksuttelivat kiivaasti pelastuksen keksimiseksi. Hän mietiskeli poikana lukemiaan Jerry Cotton tarinoita, joissa tämänkaltaisissa tilanteissa aina lopulta jokin keino sukeutui käytettäväksi. Hän tuumaili Harry Houdinin kahlekuningastemppuja ja kävipä hänellä mielessän itse Noora Karma, joka varmaan tuota pikaa vapauttaisi itsensä maagisilla voimillaan. Mutta ei, mikään ei tuntunut auttavan.

Samaan aikaan muutaman korttelin päässä naputteli Maire Miirola, Niemisen morsian, hänen numeroa puhelimeensa. Useiden hälytysäänien jälkeen kuului viesti: "Hei! Petri Nieminen tässä. Kiitos, että soitit! En voi juuri nyt vastata puheluusi, mutta jätä viesti äänimerkin jälkeen, niin soitan sinulle takaisin."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire, tuntureiden Kate Walshiksikin tituleerattu alkoi hermostua, punapäät ovat tunnetusti äkkipikaisia. Ensimmäiseksi hänen mieleensä tuli petturuus tai joku muu häntä loukkaava teko. Miksi helvetissä Petri ei vastaa?

Maire laittoi puhelimen takaisin yöpöydälle ja ojentautui päiväpeitolle kiiskotellen niin makeasti, että hyvänolon huokaus hiljensi huoneen. Yhtä hiljaista oli Petrin vankilassa, joka ilmeisesti oli jonkunlainen varastohuone liikepankin kellarissa. Kellaritilat oli vuokrattu kahdelle veljekselle, jotka varastoivat siellä silkkisolmioita ja muutakin miesten vaatetusliikkeille toimitettavaa tuontitavaraa Kiinasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maire ei kuitenkaan saanut unen päästä kiinni, sillä Petrin tavoittamattomuuden lisäksi häntä rasitti aivan erityinen ongelma työpaikalla. Suuren tavaratalon vaateosaston sisäänostajan ominaisuudessa Maire oli ottanut suuren riskin. Hän oli suostunut hankkimaan myyntiin aitona markkinoitavaksi tarkoitettuja silkkiasusteita muutamalta hämärämieheltä, jotka niitä välittivät. Erä oli tavaratalon syksyn "riehapäivillä" myyty loppuun alta aikayksikön hyvällä katteella.

Kun oli käynyt ilmi, että tavarat olivatkin maailmanmerkein varustettuja piraattituotteita Chongqingin kaupungista, Maire hiukan emmittyään oli peruuttanut suuren jatkotilauksen, jotta käry ei kävisi. Hämärämiehistä ei sen jälkeen ollut kuulunut mitään, mutta hänen kännykkäänsä oli tullut salaperäinen viesti: "Harkitkaa vielä päätöstänne, ennen kuin on liian myöhäistä!"

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Veljekset Lauri & Leevi Penniön toimistolla hikoili Lauri Penniö tuskallisesti. Hän ei voinut mennä varastolle näin myöhään, vuokraehdoissa vaaditaan täyttä hiljaisuutta ilta kymmenen ja aamu seitsemän välillä pankkiholvin tärinätunnistimien vuoksi. Hänen olisi pitänyt ennättää hakaea poju jo ennen seitsemää, mutta presidentin vävynä tunnettu Jari Komulainen oli vaatinut häntä pistäytymään. Ei hän voinut kieltäytyä.

Mitään ei siis tänään voinut enää asialle tehdä. Lauri Penniö sammutteli valot toimistollaan ja asteli ulos Helsingin yöhön.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Poika jäi taas kerran avovaimon huoleksi. Laurilla oli muuta mielessä. Ilta oli vielä nuori ja hänellä oli rahaa, jota ei verottajalle viitsisi tarjoilla. Niinpä hän käväisi vaan Komulaisella ja lähti jatkamaan iltaa Sörkän klubeille. Siellä oli makeaa tarjolla. Oli tummaa pintaa ja nuorta verta. Oli tankotanssijaa ja stripparia. Lauri unohtui yöhön, eikä yksin tarvinnut olla. Viskigrogi poikineen teki kauppansa ja seuraan oli tulijoita. Mukaan tarttui myös tummapukuisia bisneshaita. Pyörityksessä ja grogien myötä ajan ja paikan taju hävisi. Hän makasi lattialla. Taskut olivat tyhjät ja päässä jyskytti. Missä hän oli?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaan aikaan varastolla Petri oli yhä raudoissa. Käsiraudat ovat Saksan poliisin käyttämät raudat. Paino 320 grammaa ja ruostumaton teräs takasi pitävyyden huonoissakin olosuhteissa. Nyt Petrillä oli ne huonot olosuhteet, mutta Petri ei ollut tyhmä mies ei lainkaan.

Olihan hän päässyt veljesten bisneksistä jyvälle vain yhden illan silmäilyllä ja muutaman täsmentävän puhelinsoiton jälkeen, asia oli pihvi. Härski kaksinaamaisuus loisti läsnäolollaan kuin se kuuluisa Naantalin aurinko. Penniön firmalla yrittäjyyspalkintojen määrä oli runsas ja seinät olivat tapetoitu sertifikaateilla ja kolmen Aa:n todistuksilla. Mutta pelkällä julkisuuskuvalla ja Penniön yrityksen tasetiedoilla ei Erkkikään olisi ostellut sitä kaikkea, millä veljekset mälläsivät.

Petrin on vain nyt osattava rauhoittaa mielensä ja syventyä käsirautoihin, peli ei ole vielä pelattu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Talon yläkerroksissa asukkaat ovat panneet merkille pattereista kuuluvan kolinan, mutta on liian myöhäistä lähteä tutkimaan mistä ääni tulee eikä asukkailla ole pääsyä edes kaikkiin tiloihin. Isännöitsijää ei voi näin myöhään häiritä ja hänen toimensa ovat aina osoittautuneet talon asukkaille ylettömän kalliiksi. Hänen tiedetään myös harrastavan jotakin mistä talonyhtiön asukkaat eivät pidä, mutta siitä vaietaan. Lehdistöä voisi kiinnostaakin, mutta kukaan ei uskalla avata suutaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Rauhankatu kolmosessa Kruunuhaassa pirahti lankapuhelin soimaan. Se oli pian eläkeikää lähestyvän asukin työkäyttöön jätetty yhteydenpitoväline.

-Isännöitsijä Yrjö Kakkinen, hyvää iltaa.

-Moi! Leevi tässä. Oisko sulla aikaa lähteä avaan ovi mestaan? Ois yks keikka, täs on pari böönaa messissä ja turskat on jo katottu.

-Pirskatti, olin juuri käymässä nukkumaan. Oletko jo luvannut niille hommasta?

-Jep, jos sä haluut pysyy ringissä, niin kehottasin tulemaan. Me ei ohareita kauaa tsiigailla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri rauhoituu ja hänen sydämensä sanoo, että nyt sinulle aukesi tie. Petrin aivot ovat työskennelleet. Moottoriöljy, mistä lie noihin rautohin tarttunut, mutta nyt siitä on apua. Petri koukistaa jalkansa lähelle vasemman käsirautalenkin reunuksia. Hän painaa Canalin kävelykengän paksupohjaiset kantit vasemman ranteensa kylkiin kiinni.

Näyttää toimivan. Sitten hän nousee taas ja kumartuu pyyhkimään kaikki öljyt mitä saa raudoista irti vasempaan ranteeseen ja kädenselkään. Muutama sylkäisy. Vesi vanhin voitehista, hän ajattelee lähes ääneen.

Istuutuu lattialle uudelleen ja nostaa Canalit töihin. Petri vetää oikealla kädellään vasemmankäden ranteen nahkaa itseensä päin ja ponnistaa samalla jaloillaan rautoja poispäin itsestään. Tämä ote on niinsanottu "mahdollisimman veemäinen ote", jota autohuollossakin sähköpuolen pojat joskus joutuvat käyttämään ahtaissa moottoritiloissa.

Hän synnyttää oman kätensä rautavaginasta ja hänen ilmeensä kirkastuu, nyt hän saa pujotetuksi tyhjän renkaan putken takaa ja voi laittaa vihdoin valot kajuuttaan.

Huone on varsin askeettinen. Viimeistely on olematonta ja viemäriputket ovat näkyvissä. Varmasti koko talon kolkoin huone. Yhdessä nurkassa Petri näkee vanhoja asusteliikkeen hyllyjä ja tukitankoja. Keskellä lattiaa on hyllykkö täynnä laatikoita, loitommalla ovesta on rekki jossa roikkuu kiinalainen silkkisolmiomallisto ja muutamia paitoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yrjö Kakkinen sadatteli harmissaan miksi hän olikaan aikoinaan lyöttäytynyt Jarin kanssa kompukseen sutenöörien tilanvuokraajaksi. Jari oli supliikillaan saanut hänet ylipuhutuksi, kun tiesi, että käytössä oli aivan keskusta-alueella tilava kellari, jonne pystyi sisustamaan vaikka millaisia dungeoneja erilaisia sessioita varten. Ja nyt tuo pääjehu, Leevi, ei jättänyt häntä yölläkään rauhaan, kun keikkaa oli tiedossa.

Leevi puolestaan odotteli kärsimättömänä Yrjön vahvistuspuhelua aikataulusta, jolloin hän saapuisi paikalle. Leevillä ei ikävä kyllä ollut aavistustakaan siitä, että Petri Nieminen edelleen olisi kellarissa. Lare oli aiemmin kertonut hakevansa tämän parempaan talteen jo alkuillasta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lauri, Lare oli unohtanut tämänkin keikan ja niin Petri oli päässyt kellarista rappuun. Käsivarsissa tuntuivat vielä kahleiden kuorimisen jäljet.
Pankin turvalaitteet kuvasivat rasvakätisen Petrin, kun hän astui pankista takakautta ulos vievään käytävään. Hän ei yhtään tuntenut paikkoja ja pimeääkin alkoi olla. Minne kännykkä oli kadonnut? Kuinka hän onnistuikaan saamaan juuri tämän pankin tiloihin vievän oven auki? Oliko sen jäänyt joltakin sulkematta, miksi?
Hänellä oli nyt tietoa, mutta missä ja mitenkä selvitä ihmisten ilmoille. Äidin luoksekin pitäisi päästä, eikä tyttöystäväkään hyvällä häntä katsoisi.
Jostakin kuului miesten puhetta, äänet tuntuivat lähestyvän. Pimeässä oli mahdotonta hahmottaa ympäristöä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Presidentin linnan edestä Petri sai kyydin ja suunnaksi kuskille hän sanoi Tapulikaupunki. Perillä hän maksoi kyydin, hyvä että eivät häntä rosvonneet ottivat vain kännykän. Puistolasta hän käveli Tapaninmäkeen vanhempiensa omakotitalolle näin hän selvitti hiukan ajatuksiaan ja piti tätä harhautuksena, jos joku sattuisi veiviltä kyselemään missä hän jäi pois.

Kotona hän pyytäisi heti isäänsä rälläköimään oikeankin ranteen vapaaksi, mutta mutsi pitää rauhoitella ensin ja soittaa Mairelle.

Siinä Petri erehtyi, Maire ei ollut kotona. Hän oli soittanut Lissulle, kun Petri ei vastannut ja nyt he siemailivat jo toista ampiasta Club Storyvillessä. Ja kuten arvata saattoi ei Maire vastannut Petrin vanhempien kotinumeron soittoihin.

Veljeksillä sen sijasta puhelimet toimivat ehkä liiankin kanssa, sillä isännöitsijäkin soitti kaikkien muiden lisäksi ja haukkui heitä holtittomiksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lauri istui Jarin asunnon olohuoneessa ja kuunteli tämän uusia bisnesideoita. Kakkinen oli yrittänyt soittaa hänelle kysyäkseen lisätietoja Leevin senhetkisestä "keikasta", mutta Lauri ei vastannut. Jarin ideat olivat sen verran lennokkaita, että niitä piti kuunnella tarkkaan.

Sitten yhtäkkiä Laurille tuli mieleen, että se peevelin Petri Nieminenhän oli vielä panttivankina siellä kellarissa. Eipä hän sieltä toki mihinkään karkaisi, muttta ehkä olisi kuitenkin parempi pyytää Leeviä hoitamaan kuskaus muualle. Hän naputteli Leevin numeron kännykkäänsä ja tuota pikaa kuului vastaus:

-No mitä nyt?

-Kuule, se Petri on vielä siellä kellarissa. Voitko hoitaa homman ja viedä hänet jonnekin muualle ennen kuin pankki aukeaa huomenna? Pyydä siltä Ykältä avain tai jotain.

-Ykä oli jo avaamassa meille oven ja häipyi sitten takaisin. Olen parin paistin kanssa menossa portaita juuri alas odottamaan asiakasta. Täytyy pyytää niitä odottamaan kartsalla. Yritän jömmata Petrin jonnekin ja tukkia sen kidan, ettei kuulu huutoa. Hyvä, että soitit.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Yrjö Kakkista ette pojat enää toistamiseen kuseta, hän karjui. Teidän piti laitta ne tilat kuntton, mutta sehän oli pelkkä rotankolo. Vanhoja pahvilaatikoita ja roinaa. Kaiken kukkaraksi sinne oli nurkkaan jopa kustu.

Tämä ei jää herrankekkulit tähän, Yrjö on puhunut, nyt Yrjö toimii!!!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lauri kuunteli huuli pyöreänä Yrjön kimitystä. Hän mietti, että ei kahta sanaa Petristä, jos ei tuota kusta oteta lukuun. Yrjön paiskattua Laurille luurin korville, Lauri puheli vielä hetken aikaa yksiseen ja sanoi sitten Jarille, että nyt on parempi, että hän lähtee.

Jari katseli hiukan hölmistyneenä, mutta napautti kuitenkin Lauria olkapäälle ja kuiskasi, muista pitää itsesi miehenä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Leevin mukanaan tuomat tytöt seisoivat neuvottomina kadulla.

-Ma ei tea millepärast meil peakse siin tänaval seisma.
-Ära räägi midagi. Natuke aja pärast tema tuleb tagasi.

Sillä aikaa Leevi laskeutui portaita alas kohti kellaria.
Ovi oli raollaan ja tila oli pimeä. Leevi napsautti valot päälle ja totesi, että siellä ei ollut ketään. Hän etsi koko laajan kellarisokkelon läpi, mutta mistään Petri Niemisestä tai kenestäkään muusta ei näkynyt jälkeäkään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maire oli löytänyt Story Villestä tumman, komea tanssipartnerin. Maire tuntui olevan helppo saalis ja mahdollinen yösijakin sitä myöden miehelle tiedossa.
Pian he astelivat kaulakkain kadulle, yöilma oli kostean lämmintä. Mannerheimintie kohisi vieressä eikä Mairen asunnolle ollut pitkä matka. Hyvätuloisella Mairella oli Tunturikadulla makea kämppä. Saunakin ja neliöitä enemmän kuin yksi nainen tarvitsee. Vuode oli leveä ja pehmeä. Maire kysyi halusiko mies yömyssyn, ja saunakin lämpiäisi pian. Mies halusi.
Mies ei koskaan elämässä ollut saunonut, mutta rohkeasti itsensä riisunut Maire oli miehelle unelmien haaste, jota hän ei voinut vastustaa.

Lauteille Maire kuuli oven avautuvan. Joku oli tulossa. Hän pyysi miestä olemaan hiljaa. Hän käväisisi vain tarkistamassa äänilähteen.

Maire ei palannut, sillä Petri oli ilmaantunut asunnolle. Vieras tummatukka poistui kauhuissaa jo pyörryttävän kuumaksi käyneestä löylystä, sammutti tilasta valon ja raotti varovasti pesuhuoneen ovea. Hän näki Mairen ja nuorehkon suomalaismiehen puhuvan kiivaasti olohuoneessa. Nyt olivat hyvät neuvot tarpeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Petri oli poistunut vanhempiensa asunnolta yritettyään turhaan tavoitella Mairea. Käsiraudat oli toki jo irroitettu siinä vaiheessa. Oli siinä ollut selittelemistä vanhemmille, mutta selittely jäi hiukan pintapuoliseksi. Petrillä oli omat syynsä miksi hän ei juuri silloin halunnut tehdä asiasta suurempaa numeroa.

Joka tapauksessa hän oli nyt saapunut omalla avaimellaan Mairen eteiseen vain todetakseen, että Maire oli kotona pienessä hiprakassa hyvin hämillisen oloisena.

-Missä helvetissä sinä olet ollut, kysyi Petri
-Missä jäbä itte oot ollu? Et vastannu puhelimeen etkä soittanut ennen tuloasi. En mä täällä ala sua kynnysmattona venaamaan!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Leevi ilmineeraa Laurille Petrin kadonneen kuin pieru Saharaan ja palaa fridujen luo kartsalle. Nappaavat kumijalan lennosta ja ilmoittavat menevänsa hotelli Vaakunaan.

Laurin otsaa alkaa kihelmöidä ja ohimoita pakottaa, nyt se pentele itse on irti ei ainoastaan Petri Nieminen. Jos tästä sana leviää ja leviäähän se kun Yrjö laulaa kuin satakieli. Ja Leevi vain virolaisten kanssa hyyssää pitkin kaupunkia.

Parasta kutsua kööri aamuksi koolle Töölön torin kahviteltalle. Nyt ei auta Maamme-laulukaan ja koko homma alkaa haista Finlandialle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maire on taitava punatukka. Hän viettelee Petrin askel askeleelta kohti makuuhuonetta. Siellä on peuhattu peti, muutamia mustia ja punaisia hiuksia tyynyillä. Petri ei pane sellaiista merkille, eikä sitä, että lattialla on mytty, jossa on miehen housut.

Petri on pitkästä päivästä väsynyt. Käsivarsia kivistää ja Mairen viettely pehmentää ja tuottaa tulosta. Vuoteessa on myös muunlainen lahja vieraalta, Jackilta.

Jack on edelleen saunan pesuhuonessa. Hän kaipaa nyt eniten vaatteitaan. Pesuhuoneesta läheltä pyykinpesukonetta löytyy miesten vaatetta. Hän sovittaa. Eivät puhtaita, mutta tässä tilanteessa ei muu auta. Hän haluaa mahdollisimman pian ulos asunnosta.

Jos hänet huomataan, siitä ei hyvää seuraa ja se olisi hänen poliittiselle uralleen katastrofi. Hän on menossa ministeri Ville Niinistön erityisavustajaksi. Ihan pian vielä samana päivänä, sillä alkaahan olla jo aamu, on tapaaminen eduskunnan tiloissa. Jack menee tekemään työsopimusta ministeriöön ja tietää saavansa neuvoja myös eduskunnasta kavereiltaan.

Jack kurkistaa pukuhuoneen ovesta. Huoneistossa on hiljaista. Ylellisessä makuuhuoneessa nukutaan. Kun Maire liikahtaa Petrin käsi tarraa häneen kuin varmistukseksi että nainen ei karkaa nukkuessaankaan.

Petri selvittää unessa päivän tapahtumia. Ne muuttuvat hetki hetkeltä. Toden ja epätoden rajat hälvenevät. Petri ei ole tehnyt raporttia, siitä mitä edellisenä päivänä on saanut tietoonsa. Hänen salapoliisitoimensa tulokset saavat kypsyä ja kehittyä.

Jackin pitäisi löytää puvun housut, sillä vyöhön kiinnitetyssä laukussa on hänen kännykkänsä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yrjö kypsyttelee tapaamisen sisältöä lenkillä. Yrjö, Leevi ja Lauri sopivat että myös Jari Komulainen tulee Töölön torin kahvioon neuvotteluun mukaan. Yrjöllö on isännöitsijänä useamman kiinteistön yleisavaimet. Hän oli vastuussa myös siitä taloyhtiöstä, missä Maire asuu. Jarin kaveri taas vastasi Mairen asunnon täysremontista. Maire sai sen sopuhintaan. Maire olisi saatava yhteistyöhön mukaan.

Olisiko Nieminen Mairen kämpillä, jostakin hänet olisi löydettävä mitä pikimmiten. Miesten pitää voida sopia, että hajaantuisivat ja yrittäisivät näinkin pienessä kaupungissa kuin Helsinki, löytää Petrin. Petrillähän on liikaa tietoa.

Mairea voisi kiristää, jospa kämpiltä löytyisi siihen avaimet. Yrjö ajattelee mennä Mairen asunnolle ja pistää muut muihin etsintätehtäviin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Terve Yrjö sanoo Lauri lakonisesti, ottaako isännöitsiä kahvia oikein lakkawienerin kera? Yrjö on myyty hän kumartuu oranssin telttakankaan alle ja alkaa korjata emolliseen tapaansa astiota edellisten jäljiltä.

Leevi tulee hiukan myöhästyneenä Jarin kanssa ja huikkaa jo pitkältä, että ei se suu ole messinkiä meilläkään. Miehet istuvat teltan sisänurkkaukseen ja alkavat sipistä.

Toisaalla Petri Nieminen on herännyt Tunturikadun asunnolla ja kun Maire oli häipynyt jo töihin ajatteli Petri pistäytyä Töölön torilla aamukahvilla. Sehän on tuossa parin kolmen korttelin päässä hän ajattelee ja sonnustautuu housuihinsa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jack tai oikeastaan Jaakko, engelsmanni isä tapasi kutsua Jackiksi, on hiipinyt hiljaa kämpiltä.

Maire on viskannut hänen puvunhousunsa kännykköineen keittiön roskikseen. Siellä se paketti on. Maire unohti viedä roskiksen kämpiltä.

Petri pukeutuu tyytyväisenä. Elämä hymyilee. Kahvi on kitkerää. Taitaa olla seissyt koneessa jo useamman tunnin eikä ole mitään syötävääkään. Jääkaapissa on hiukan tummuneen avocadon puolikas ja valo sentään. Niin naisen tapaista.

Aurinko paistaa ja Petri astuu yön tapahtumiin tyytyväisenä ulos. Hänellä ei ole kiirettä vielä minnekään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Museokadun ja Runeberginkadun risteyksessä Petri odottelee vihreän valon vaihtumista, kun hän havaitsee kadun toisella puolella jotenkin tutun oloisen kuusissakymmenissä olevan miehen. Näyttää siltä, että tämäkin kiinnittää huomionsa Petriin, mutta kumpikaan heistä ei muista missä toisen on tavannut. Ohittaessaan toisensa he vielä vilkaisevat taakseen, mutta eivät tohdi moikata.

Ravintola Eliten kohdalla Petrille tulee ahaa-oivallus. Tuo mies oli selvästikin Mairen taloyhtiön isännöitsijä, jonka hän yhden kerran oli tavannut, kun oli sattunut olemaan asunnolla Mairen keskustellessa tulevan putkiremontin ajankohdasta.

No, eipä siinä mitään, maailma on pieni, tuumaa hän ja jatkaa kulkuaan Hesperiankadun yli kohti Töölöntoria.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yrjön muistikuva eräästä henkilöstä, jonka nimeä hän tapailee, ei täysin täsmää nähdyn henkilön kanssa. Miehessä, oli kuitenkin jotain tuttua. Mitä se oli?

Hän kävelee eteenpäin ja astuu Tunturikadun kiinteistön rappukäytävään Ei, pkele, äijä oli ehkä sittenkin etsitty tyyppi, jolle ei hyvin kävisi. Mikä oikein tuli, että en heti tajunnut sitä?

Hän päättää vilkaista Mairen asuntoon. Niinhän oli sovittu.
Hän astuu vanhaan arvokkaaseen hissiin. Siitä näkyy eri kerroksiin ja rappukäytävään.

Vanhanaikaiset hissit ovat ahtaita, eihän niihin mahdu edes pyörätuoli. Hän on auttanut kerran pyörätuolilla liikkuvaa ihmistä hissimatkalle. Pyörätuoli oli pistettävä kasaan ja sen kyydissä ollut oli nostettava hissin seinää vasten seisomaan. Juuri ja juuri he mahtuivat. Moottoroidulla pyörätuolilla ei olisi onnistunut.

Neljäs kerros. Hissi kolahtaa ja pysähtyy. Yrjö avaa metalliovet ja astuu pimeähköön käytävään. Välikerroksessa joku tamppaa parvekkeella mattoa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire on myrskynpyörteen keskellä töissä. Mitä se uhkailu merkitsee ja miksi pitää ostaa laitonta lisää, kun homma on jo paljastunut. Vai onko sotkussa mukana isompia tahoja?

Jaakkokin on jättänyt sanan,että siellä roskissa ei ole mitään hänen tavaroitaan, voi elämän kevät tätä hullunmyllyä.

Petri saapuu torille kävelee tohkeissaan kahvikojun ohitse, kun kuulee pressun takaa nimensä mainittavan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tutunoloinen miesääni, joka nostaa Petrin niskavillat pystyyn.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Petri oli tietoisesti pyrkinyt unohtamaan edellisen illan traumaattiset tapahtumat. Sen kuinka hänet oli huijattu seuraamaan tuntematonta miestä sillä tekosyyllä, että hänen morsiamensa oli lähettänyt miehen häntä noutamaan. Muka joku suuri yllätys. No, sitähän se loppujen lopuksi oli ollutkin.

Petri oli saanut kuulla kommunikointia sieppaajansa Leevin ja Laurin välillä, kun Leevi oli puhunut tälle kännykällä ohjeita saadakseen. Hän oli ymmärtänyt, että kyseessä oli suuren luokan kansainvälinen huijaus, johon Maire oli pienenä tekijänä tietämättään osallistunut. Hänen itsensä osana olisi olla panttivanki, joka vaihdettaisiin muunlaiseen kiristysvipuun, joka estäisi Mairen laulamisen.

Petri oli kyllä vakaasti päättänyt kertoa tietonsa poliisille, mutta hän tarvitsi hiukan toipumisaikaa ja ajatusten jäsentelyä. Toisaalta hän ei halunnut, että Maire joutuisi vaikeuksiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mairen vaikeudet olivat vasta edessä. Sisäänostajan vastuu painoi, kukaan muu ei ottanut siitä pulttia, mutta päätös oli tehtävä. Maire tilasi lisää piraattia ja tämä oli hänen oma päätös. Siihen ei kiristyksellä ollut sanansijaa.

Maire päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä, katsotaan mistä kana pissii hän ajatteli itsekseen ja nakkasi hiukan niskaansa. Jos isot herrat ovat takana, niin hätäkös silloin tässä on, jos eivät ole, niin sitten saan fudut. Elämä jatkuu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Etsitään ylös nyt se Petri Nieminen ja nousi ylös kahvilasta, sanoi Lauri ja juuri silloin Petri seisoi oranssin veran takana. Hittoakos ne minua jaakaavat, mutta otti varmuuden vuoksi ritolat, ennenLauri jyjevän hahmon ilmestymistä kojun ulkopuolelle.

Jari ja Leevi pitäkää silmänne auki, Petri voi olla vaikka selkänne takana myhäili Lauri noustessaan autoonsa, jonka parkkiaika oli jo aikaa sitten mennyt punaiselle.

Jari ja Leevi jatkoivat Mamma Rosan suuntaan kävellen ja keskustellen kiivaasti Jarin uudesta aluevaltauksesta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Petri lukee R-kioskilta kiireessä ostamastaan Iltalehdestä uutista: Kiinalaiset toimivat hight tech ja tekstiili markkinoilla ja kopioivat tuotteita, jotka on suunniteltu länsimaissa. Näistä alunperin merkkituotteista on tehty laittomia piraattituotteita. Niiden myynnillä kansainvälisten verkostojen kautta on Kiinassa saavutettu valtavia tuottoja ja voittoja.

Kiina voisi hyötyä enemmän, jos se allekirjoittaisi sopimuksen, joka tekisi tuotteiden valmistamisesta ja myynnistä laillista.
Kiinassa kannattaisi suosia myös omia innovaatioita. Ovathan kiinalaiset vuosituhansien saatossa olleet edistyksellisiä ja muuta maailmaa edellä. Yritysten pitäisi toimia enemmän yhdessä.

Verkostomarkkinoinnilla kiinalaiset tuotteet on viety Suomenkin markkinoille. Täällä on varsin tehokas ketju, jonka yläpäässä toimivat tienaavat valtavia summia alapään saadessa vain pikkuhiluja.

Onko näillä asioilla jokin yhteys Mairen tekemiin sisäänostoihin?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tänään on se ilta, kun Uudemmaankadun alkupäässä olevasta porttikongista käy sisään salaperäisen näköisiä herrasmiehiä. Kongin takana on pieni sisäpiha, jossa noin kahdeksan auton parkkitilat. Takaseinä on maalattu Kiviteksillä keittomaalin keltaiseksi. Seinässä olevat ikkunat on muurattu umpeen ja ne on maalattu hämäysmielessä mustiksi, joten kadulta näyttää, että siinä olisivat oikeat ikkunat.

Se on Laurin ja Leevin kotiloossi. Siellä Lauri tapaa Richardin ja voi keskustella rauhassa lähipäivien tapahtumista, jotka ovat kiehuneet ylitse. Petrin vapaudenriisto oli, ilmeinen virhe, koska mies on taas vapaana. Sen minkä tekee pitää aina olla lopullista Lauri tuumii itsekseen.

Vanhuus vai mikä tässä alkaa painaa, kun sormet lipsuvat ja ote ei pysy omissa käsissä. Lillukanvarsia ei tässä nyt tarvittaisi. Onneksi Maire on tehnyt tänään edes yhden hyvän päätöksen, josta voi tehdä "pikku" Rikun kanssa kauppaa.

Se päätös maksaa maltaita Mairen parisuhteessa, paljon enemmän kuin yksi huolimaton pano. Petri Nieminen ei voisi sulattaa sellaista vaimoa, jolla on huono liikemoraali. Nuori mies on vielä kovin hiomaton liike-elämässä ja joutuu nielemään muutamia omia periaaatteitaan Maire hymyilee, tai sitten hänestä ei koskaan tule menestyvää kansalaista. Susien joukossa tulee ulvoa susien tapaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yrjö Kakkinen jätti menemättä Mairen asunnolle, sillä hän aisti, että mattojen tamppaaja pani hänet merkille ja tunnisti isännöitsijäksi. Eihän hänellä olisi ollut mitään virallista syytä esittää asunnossa käynnille.

Yrjö palasi samaa tietä ulos kuin tuli sisäänkin. Alkoi hiukoa ja olisi löydettävä jotain navan alle, ainakin yksi olut. Mannerheimintieltä kymppiratikkaan ja pois Sokoksen edessä, josta sitten Rautatieaseman suuntaa. Vltava on tuttu ja hyvä ruokapaikka ja tsekkiolutkin suht maukasta.

Yrjön päivä oli tässä tai ainakin puolikas. Hän matkasi kumijalalla Kruunuhakaan kämpillensä ottamaan päivätorkut.

Kun Maire palaa töistä, hän löytää oven edestä postikasasta kirjeen. Se ei ole mikään joukkopostitus. Nimi ja osoite on käsinkirjoitettu.

Se on kutsu verkostomarkkinointi kokoukseen. Hän on nyt muka osa ketjua ja hänen on syytä tutustua tarkemmin toimintaan. Kirjeen allekirjoittaja on hiukan epäselvä, jokin tahra on nimen kohdalle osunut. Hänen ei ole varma mikä nimi siinä on. Nimi alkaa JaÖÖÖÖ XXXXXX. Sitten seuraa sotkua ja puhelinnumero, jonka numerot eivät ihan tavallisille näytä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire painaa oven takanaan kiinni ja istuutuu eteisen pienelle piirongille, avaa kirjeen. Tervetuloa joukkoon tummaan, teit oikean päätöksen tänään, mutta Petri on sinunkin ongelmasi. Yst. YK

Maire jää hetkeksi miettimään kirjeen sisältöä ja kirjoittajaa, mutta unohtaa asian, kun hänell on helvetillinen hätä. Istuu posliinille ja antaa vapauttavan suihkun tulla.

Maire muistaa Jaakon puhelimen ja housut, mutta unohtaa ne jo kun nostelee pikkuhousuja ylemmääksi. Menee sohvalle ja lukee muun saapuneen postin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Postin joukossa ei ollut mitään muuta kovin erikoista, ainoastaan vitamiineja kauppaavan firman onnittelut voitetun Rooman matkan johdosta (hetken Maire jo asiasta innostui, mutta havaitsi sitten, että pienellä printillä oli kirjoitettu "tai jokin muu seuraavista hienoista palkinnoista" ja pienin niistä oli vitamiinipaketti, jonka sai kotiinsa "pelkällä postimaksulla", kun liittyi jäseneksi.)

No, Maire meni keittiöön viskaaman kuoret roskiin havaiten siinä vaiheessa Jaakon housut. Hän nosti ne pois roskiksesta ja taskussa ollut kännykkä kolahti roskiksen pohjalle. Se oli nokialainen Lumia, parin vuoden takaisia ensimmäisiä malleja.

Mairelle tuli vastustamaton halu tutkia kännykän viestejä ja numeroita, sillä akussa oli vielä virtaa ja kännykkä oli päällä. Siihen oli näköjään tullut pari puheluakin sillä aikaa kun Maire oli ollut poissa. Yksi soittajan numeroista vaikutti jotenkin tutulta, mutta Maire ei suoralta kädeltä ollut varma mistä hän sen muisti vai oliko kyseessä erehdys.

Hän tiesi, ettei ainakaan tekstiviestejä pitäisi lukea, mutta kiusaus oli liian suuri. Hän avasi inboxin ja ensimmäinen tekstiviesti oli "Leevi" -nimiseltä henkilöltä! Sillä oli Mairen korvissa paha kaiku, oli saman niminen kuin koukuttavien hämärämiesten yhteyshenkilö häneen päin. Oliko nimi yhteensattumaa? Maire alkoi tuota pikaa avata viestiä lukeakseen sen, mutta samassa soi ovikello.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire jemmasi housut ja kännykän siivouskomeroon ja meni viattoman näköisenä avaamaan oven. Siellä oli finninaamainen nuorukainen, jonka hän oli muutamia kertoja nähnyt rappukäytävässä. Hei, anteeksi että häiritsen, mutta voisitteko lainata kahvikupillisen vehnäjauhoja, kun minulta loppui kesken, tyttöystävälle lupasin leipoa, ja...

Hetkinen, minä käyn katsomassa, juu tässä onkin pussinloppu ei tarvitse palauttaa, nakkasi Maire ja iski pojulle silmää.

Nuorukainen kiitti ja poistui yhtä kerrosta alempaan sijaitsevaan asuntoonsa, joka oli juuri samalla kohdalla kuin Mairen asunto, eli varmasti samanlainen pieni kolmio.

Maire kipitti takaisin siivouskomerolle ja puuskahti eteisen peilille, että olipas se helpotus. Samassa pärähti hänen puhelin keittiössä ja joku tuntematon numero.

Maire. No kyllähän minä sen tiedän sanoi Petri ilkikurisesti, ja ilmoitti saaneensa uuden puhelimen ja sen numero on salainen, tuskin annan sitä sinullekaan, kun sinulla on suhteita noihin kriminaalijoukkoihin, jotka laittavat ihmisiä käsiraudoilla patterin putkiin ja jättävät kitumaan. Täh; sanoi Maire, hän ei ollut tietoinen koko asiasta, mitä Petri nyt satuilee.

Soittelen, sitten kun olet miettinyt mitä minä sinulle merkitsen, näin muuten sen kaiffarin vaatteet joita yritit selkeästi pimitellä, heippa!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Petrin soitosta hämmentyneenä Maire soittaa Lissulle. He sopivat tapaamisen Kalevankadulle Kosmokseen. Kummallakin on helppo sinne päästä. Maire tarvitsee raitista ilmaa ja ajatusten selvittämistä ja siksi hän kävelee.

On se hyvä, että on edes yksi hyvä ystävä johon luottaa. Maire miettiin kulkiessaan ohi eduskuntatalon ja Kiasman. Pian hän olisi perillä, muttaa kuinka ollakaan Arkadiankatua ylittäessään Jaakko ilmaantuu hänen rinnallee. Sitä Maire tällä hetkellä vähiten kaipasi. Tekeekö taas Lissulle oharit vai lähtisikö Jaakko mukaan Kosmokseen?

Olisikohan Lissun astrologisesta osaamisesta apua? Kykenisikö hän ennustamaaan mitä hänen ja Jaakon suhteelle tulisi tapahtumaa, entä sitten Petri, miten se liittyy koko kuvioon? Olihan heillä vakavia aikeita. Petrin vanhemmat vain eivät oikein pitäneet Mairesta. Jotenkin hän ei heidän perheensä ajatusmaailmaan sopinut, eikä hän kovin hyvällä katsonut Helsingin äärilaidalla asuvia ihmisiä. Keskusta on keskusta. Hän on stadilainen, stadissa syntynyt, isompien kuvioiden nainen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kosmoksessa istuvat kaikki paitsi Petri. Maire ja Lissu astuvat sisälle ja alkavat hahmottaa paikkaa itselleen. Jaakko on jo liittynyt Mairelle ennestään tuttujen miesten seuraan. Naiset jäävät kahden. Etsivät oman pöydän.

Nyt on jotain outoa tekeille. Arvasihan Maire Jaakon puhelinta selatessa, että Jaakolla on yhteys ainakin Lareen, mutta että kaikkiin muihinkin. Se oli jo uutta. Minkälainen sattuma tulikaan.

Naiset tilaavat skumpat ja valitsevat listalta syötäviä. Lissu haluaa tapahtumista pikaisen päivityksen. Miksi Maire häipyi StooriVillestä niin yllättäen? Miten meni tuon tumman miehen kanssa? Mitä on tapahtunut Petrille?

Maire istuu hiljaa ja yrittää kuunnella mitä toisessa pöydässä puhutaan. Hän näyttää kädellään merkin Lissulle, että ovat jatkavinaan ruokalistan tutkimista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petrin vasen nyrkki on aivan mustana, toivottavasti se ei mene kuolioon sanoo Petrin äiti huolestuneena. Miten se sinun ja Mairen välien kanssa oikein on, kun tänne tulit yllättäen?

No pidetään hiukan paussia, minun pitää tuuletella aivojani. Maire kun on, vielä tyttöpää, eikä näy vakiintuvan, joten pitäköön hauskaa. Kunhan ei tee sitä minun kustannuksella. On tässä ollut kaikenlaista muutakin hässäkkää, niin kuin isäkin on sinulle varmasti kertonut, kertoilee Petri hiukan alistuneena.

Jos Maire sattuisi soittamaan tänne, niin olen muutaman päivän Reiskan mökillä, valehtelee Petri sujuvasti äidilleen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire ei kuule mitään, mutta alkaa ajatella yksi yhteen yksi ei aina ole kaksi, vaan näyttääkin olevan viisi tai jopa kuusi. Club Storevillessä ei ollut lainkaan sattumaa, että Jaakko alkoi häntä flirttailla. Saatanan rupikulli minä kyllä sinusta selvän teen. Tänään olemmekin sitten niin rakastuneita että, mutta se maksaa.

Hei Lissu nyt otetaan talon parasta minä piffaan.

Tarjoilija, minulle alkuruoaksi mätiä, smetanaa ja sipulia blinin kanssa. pääruoaksi otan sokerisuolattua ankanrintaa, omenaselleripyrettä. Jälkiruokani on tiristettyä camembertiä ja vadelmahilloa ja alkuruoan kanssa kaato Bolliner La Grande Annéeta.

Tilaan myöhemmin juomat pääruoalle ja jälkkärille, ilta on vasta nuori, vai mitä Lissu, entä mitä sinä tilaat Lissu Maire luettelee auliisti ja hykertelee, kuin olisi jo ottanut lemmenjuomaa jo etkoilla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lissu on ollut Pilateksessa ja hänkin haluaa nyt hyvää. Otan alkuruoaksi sienipiirasta ja ratatouillea itämaiseen tapaan, loput samaa kuin sinulle.

Tarjoilija saa suositella meille juomat, eikö?

Kuule ovat nuo miehet aikamoisia vekkuleita. Minä tapasin StoryVillen jälkeen iltadrinkillä yhden Kallen. On minua viisi vuotta nuorempi ja aika villiä tekoa. Soittaa rockbändissä ja lupsi viedä minut bändin mukana keikalle. Taidan mennä. Sen verran oli vetoa miehessä. Eikö elämä ole ihanaa Maire?

Nousuhumalassa kaikki tunutuu niin mahtavalle. Mikään ei paina eikä vaivaa. Nyt ei ole aika valitta. Vaikka eihän Maire ihan varma ole tuosta Jaakosta. Jotain kummallista siinä on. Onkohan edes niissä tehtävissä mistä minulle kertoi? Epäröi Maire.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hiukan Mairea kismitti, ettei tullut chekanneeksi niitä Jaakon tekstareita. Kun hän oli selvinnyt Petrin lyhyestä puhelusta, oli kännykästä loppunut virta eikä sopivaa laturia ollut asunnossa. Saisikohan kännykän pidettyä itsellä niin kauan, että voisi hommata jostain laturin, hän tuumi mielessään.

Illanvietto Lissun kanssa alkoi kuitenkin maistua sananmukaisesti siinä määrin, että muut aatokset kaikkosivat toistaiseksi pois. Lasit tyhjenivät mopeasti ja Lissukin alkoi jo ihmetellä, että mikähän Mairea vaivaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

PIPIPI PIIPIPII PIPIPI!

Maire hätkähti, hänen kännykkäänsä tuli viesti.
-Sorry, täytyy katsoa tämä, hän sanoi Lissulle

"Leevi tässä moi! Ku meet vessaan nii kävele täst meiän pöydän ohi. Saat kirjekuoren. Pistä se kassiin ja avaa vasta himassa"

Maire tunsi kouraisun vatsanpohjassaan. Hän ei enää ollut vapaa ihminen, vaan häntä vahdittiin myös työn ulkopuolella. Eikä hän lainkaan tiennyt minkälaisia uhkia oli ilmassa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Petrin on antanut kadulla kerjäävälle vanhan kännykkänsä. Tyhjännyt sen ensin kaikista tiedoistaan. Kännykkään on jäänyt hänen numeronsa. Hän on hankkinut siihen kortin, jolla voi soitella muutamalla kympillä. Tällaista hyväntekeväisyyttä hän aina joskus harrastaa omantuntonsa siivoamiseksi ja siihen nyt on syytä.

Petri tuntee itsensä vapaaksi kuin taivaan lintu. Häntä ei nyt tavoiteta ja hän voi tehdä ihan mitä haluaa. Mitä hän haluaisikaan? Laivalla Tallinnaan voisi sopia. Muutama päivä siellä tekee hyvää. Hänellä on sopivasti vapaata aikaa. Työt ovat juuri nyt katkolla. Uutta ei ole kovin nopeasti tiedossa.

Kännykän uusi omistaja saa tekstarin:"Tule illalla Alppilaan Porvoonkadun baariin, tajoan, jutellaan. Jari K".

Tekstarin saanut ihmettelee viestiä, mutta miksi ei menisi, jos tarjotaan vielä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maire teki nousua pöydästä ja sanoi Lissulle:
-Vahdi vähän aikaa pöytää. Käväisen hiukan puuteroimassa.
-OK, mitäs tässä kyllä vahtimista, Lissu ihmetteli.

Maire kiersi Leevin seurueen pöydän kaukaa salin toiselta laidalta ja suunnisti kohti WC-nurkkausta. Hän otti sitä ennen vielä kännykkänsä ja alkoi mennessään lukea uudelleen saamaansa viestiä. Miesten huoneen edessä hän törmäsi ulos tulevaan herrasmieheen, joka oli virnuilevan näköinen Mairen ollessa niin tohkeissaan kännykkänsä kanssa, ettei edes eteensä katsonut.

-Nolla satasata, sieltä löytyy kaikki, herjaili mies.

Maire nosti katseensa nolona. Hän oli törmännyt Mauri Antero Nummiseen, joka vinkkasi hänelle silmää hilpeän oloisena.

-Oi anteeksi, touhottti Maire ja kiirehti sitten naisten huoneen ovesta sisään.

Tuokion kuluttua hän palasi ja vaivihkaa Lissun huomaamatta pistäytyi toisella puolella salia kävellen tutun miesseurueen pöydän luo verkkaisesti. Leevi ei luonut häneen katsettakaan, mutta huomaamatta ojensi ruskean kuoren, jonka Maire samantien sujautti käsilaukkuunsa. Sitten hän palasi omaan pöytään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri istuu ja selaa papereita omassa kotonaan häneltä on jäänyt jotain huomaamatta. Hänellä on aineistoa koottuna veljesten toimista noin viiden vuoden ajalta muuttolaatikoissa vintin kanahäkkikomeroissa, tai hän on vuokrannut niitä varten naapurihuoneiston häkin C-rapusta. Hänen omassa varastossaan lojuu vain pari hiihtokenkää ja sen sellaista vanhaa roinaa.

Yksi asia häntä on alkanut kovasti harmittamaan, miksi häne ei ole aikaisemmin käyttänyt Mairea houkutuslintuna? Rakkaus on sokaissut hänen iiriksensä. Mairen kautta hän pääsee miehiä paljon lähemmäksi. Hän on päässyt selville hänelle uudesta henkilöstä koko sopassa. Tuo nimi on Jaakko Walker, Jack, kuten hänen isäönsä oli häntä kutsunut ilmiantaja kertoo, hän lähteneen takaisin Lontooseen. Jackin tai siis Jaakon isä on merikapteeni. Tuli Suomeen Leevin ja Laurin siskon perässä ja he saivat ainokaisen poikansa Jaakon.

Ukko häipyi sitten viitisen vuotta sitten takaisin Lontooseen tai Lontoon lähistölle öljynporauslautalle ja jäi sille tielleen. Jack oli hänen luonaan asumassa muutamia vuosia ja on nyt palannut maisemiin.

Ei siinä mitään, mutta tämä Jackin äiti on verojohtajan sihteeri. Sihteeri nimeltä Siiri Walker on jäänyt Petriltä huomaamatta.

Siiristä ei ole hänellä juurikaan aineistoa, mutta hän on jäljittänyt hänen poikansa Jaakon ja ajattelee pojan kautta pääsevänsä Siiriin käsiksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Äkkiä Petri havahtuu ja kylmät väreet kulkevat hänen selkäpiiiihinsä ja ilmeisesti vastavirtaan, koska hänelle tulee nopea siirtyminen wc:n puolelle.

Siinä se kuvio on, hän miettii housut kintuissa. Pikku Rickhard ja Jaakko Walker, - Jack and the Beanstalk!

Hän on haukkunut väärää puuta tai pitäisikö sanoa pavunvartta. Siiri ja Rickhard pitävät yhä yhtä ja Leevi ja Lauri ovat vain välttämätön paha ja peiteyhtiö. Siiri onkin suvun aivot.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jari K. on mennyt Alppilaan Porvoonkadun baariin sovittuun aikaan tapaamaan Petriä, mutta ei näe Petriä missää.

Siellä nurkkapöydässä, hiuka hämärässä, istuu mies, joka katsoo häneen päin ja vinkkaa. Miten mies muka hänet voi tuntea? Mies nousee pöydästä ja tulee Jarin luo.

- Sä lupasit tarjota mulle Jari K. Näytät tutulle. Lehdissä oot ollu. Sulla oli se sukellusbotskiki. Mä kävin kattomassa nää. Aika magee, mä diggasin.

- Enhän mä sulle luvannut tarjota, vaan Petri Niemiselle, jonka takia tänne tulin. Muutama muu kaveri odotaa ulkona.

- Ei jätkä, mulle, mulle, vippaa nyt se ölkki tölkki tai hanasta tai vaikka femma, ku lupasit. Miksi muuten menit lupaamaan?

- Oli tarvetta tapaamiseen. Miten sä oot sen tekstarin nähny?

- äijä, äijä. älä livahda, on kova jano jo. Ei mua muu kiinnosta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Siiri Walker on kovapalkkainen sihteeri. Tienaa sihteeriksi ihan hulppeasti 3500 euroa kuussa. Onhan hänellä vaativa tehtävä. Hänellä on varaa asua Katajanokalla, Luotsikadulla. Onhan hänellä muitakin tuloja, joten pari kertaa vuodessa pitkä matka, toinen maailman ääriin ja toinen vähän lähemmäksi.

Hän on melkein kiertänyt koko maailman. Tähän ikään, 51:een vuoteen, mennessä on ehtinyt jo melkoisesti nähdä.

Etelä-Amerikkaa on tullut kierreltyä, samoin Väli-Amerikassakin on käyty ja Afrikkaakin nähty, ainakin safareilla oltu. Euroopassa melkein kaikki maat on tuttuja. Mikä tässä on ollessa.

Johtaja pitää häntä suojattinaan ja kyllä töissä on oppinut miten rahamaailmassa pärjää, miten rikkaimmat hommansa hoitavat.

Nuo sukulaispojat Leevi ja Lauri ovat pikkutekijöitä, mutta niitäkin tarvitaan, eivät mitään järjen jättiläisiä. Menivät kahlitsemaan sen Petri niemisenkin, mutta ei asioita niin hoideta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petrin harhautus on onnistumassa, mutta hän itse vain fantasio tai speguloi.

Jos lehmällä olisi siivet, hän voisi...

Jos Rikulla on kaksoiskansalaisuus hän voisi toimia näin:

Asua Lontoossa oikean Richardin kanssa, kun tämä lähtee porauslautalle kolmen viikon jaksoksi, lähtee valeriku Suomeen. Asuu täällä vaikkapa Ullanlinnassa, siellä ei kukaan ihmettele tai kysele mikä hän on miehiään. Käy täällä säännöllisesti vapaamuurareissa, paitsi silloin, kun on taas kolme viikkoa Lontoossa.

Kun ei ole missään, on ja pääsee kaikkialle. Heureka, nyt tämä poju lähtee Urheilutalolle aamuintiin. Petri asuu näet häveliäästi Helsinginkatu kympissä B rapun kuudeskerros jonka pienestä 23 m2 yksiöstä on suora näkymä Pengerkadun puolen takapihalle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire hukkasi Jaakon illalla, vaikka hänen piti selvittää välit Jaakon kanssa. Lissukin häipyi M. A. Nummisen kanssa jo ennen sulkemisaikaa.

Maire saapuu yksin ja pettyneenä itseensä asunnolleen, pisamanaaman kämpästä kuuluu diskomusiikki 70- luvulta. No jopas on nuorukainen onnistunut leivonnassa, Maire hymyilee ja raahautuu vielä yhden kerroksen.

Maire avaa ovan ja muistaa samalla kirjeen. Istahtaa mielipaikalleen eteisen piirongille ja avaa kuoren.

Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!”

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kauhun väristys eteni Mairen selkäpiitä myöten. Hän luki tuon kömpelön riimityksen yhä uudelleen ja uudelleen.

Sitten hän huomasi, että sivun alalaidassa oli pieni teksti:
"taikka ..."

ja paperin toisella puolella seisoi:

"huolehdit siitä, että muutaman päivän sisällä saamme aikaiseksi yhteisen keskustelutilaisuuden Petrin kanssa (sinä mukana). Petri on otettava niskalenkillä porukkaan, niin, ettei se uskalla vasikoida. Sinunakaan en sitä harkitsisi ..."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaan aikaan Lontoon Belgraviassa pikku Riku kohtaa Eaton Squarella tummapukuisen miehen, joka ilmeisesti on töissä Suomen suurlähetystössä. Tuotte minulle Suomesta matkalaukun, kun seuraavaksi käytte kotimaassanne. Yes Sir, sanoo mies ja häviää kulman taakse, taakseen katsomatta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Veljekset eivät siis vielä tienneet, että Maire ei tiedä missä Petri on ja puhelinnumerokin on salainen. Lauri odottaa Mairelta toimia, koska hänen on annettava tieto Lontooseen mahdollisimman pian. Tieto siitä että eläke on turvattu, eli bisnes jatkuu ilman poliisin tai tullin väliin puuttumista.

Finninaamainen poika on lähdössä Big Beniä katsomaan, siksi hän oli illalla riehaantunut tyttöystävänsä kanssa. Hänellä on mukana salkku jossa on kiinalaisia silkihuiveja ja solmioita.

Hän ei vielä tiedä mitä muuta hän mukanaan kuljettaa, mutta mies on tyytyväinen kun on saanut helpohkolta kuullostavan myyntiedustajan homman Velj. Penniö Oystä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri tapaa Urheilutalon saunassa sattumalta Kaitsun, Kaitsu treenaa samassa jengissä jousiammuntaa vanhassa Messuhallissa ja asuu Torkkelinkujalla. Kaverukset menevät usein yhtä matkaa fillareilla harkkoihin. Petrin fillari olikin viimeksi jäänyt Kaitsun säilöön, kun olivat innostuneet juhlimaan ja sieltä jatkoille, noo sellaista sattuu.

Et sitten ole käynyt treeneissä pariin viimeiseen kertaa, utelee Kaitsu. Sattui käteen jonkunlainen myrkytystila, sanoo Petri ja näyttää vasenta nyrkkiä joka on aivan mustana. Ok, hoida kuntoon ja sitten treeneihin, alkaa olla jo kiire kuntoutua kisoihin.

Hei voisinkin tulla hakemaan fillarin jos mennään yhtä jalkaa, vai mitä yrittää Petri eksyttää pois aiheesta. No joo minä olenkin jo kohta valmis poistumaan.

Kaverukset siirtyvät pukuhuoneeseen ensin pesydyttään. Matkalla Kaitsulta kämpille Petri kulkee pätkän Torkkelinkatua ja oikaisee sitten pienen viheralueen poikka Aadolfinkadulle, mutta hidastaa ja hyppä pois satulasta huomattuaan jonkun hämärän tyypin kiikaroivan kerrostalon ikkunoita. Tarkemmin katsoen kaveri tähystää juuri hänen kämppänsä ikkunaa, tai ainakin hyvin lähelle sitä.

Petri kiepsahtaa ympäri ja palaa Torkkelinkadulle ja jatkaa sieltä linjoille. Toisella linjalla asuu yksi namu tapaus, jota hän ei ole nähnyt aikoihin, olisiko nyt yllätysvierailun aika?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Finninaamainen Ola Rapakko, sai salkun ohella myös edestakaiset lentoliput. Vai saiko sittenkään paluulippua Suomeen?

Ola odottaa Lontoolta paljon. On jo suunnitellut katselevans kaupunkia London Eyen huipulta, 135 metrin korkeudelta, näköalapaikalta. Sieltä näkyy kauas. Kapselin sisällä on mahdollista liikkua vapaasti ja sen hän aikoo tehdä. Hyvällä säällä näkyy jopa 40 kilometrin päähän. Hänellä on netistä ostettu lippukin tuohon jättisilmään. Hänestä olisi ollut kiva hankkia muihinkin nähtävyyksiin lippuja etukäteen, mutta tehtävä ei sisällä muuta ylimääräistä. Aika on tiukalla.

No tietysti on tuo salkku. Hänen pitää saada se perille. Hänelle on varattuna Hilttonista huone puolen tunnin metromatkan päässä Lontoon keskustasta, turvallisesti. Osoite on 2-8 Hanger Lane Ealing.
Jossakin lähettyvillä hän voi tavata salkun noutajan, mutta mitä kaikkea siinä salkussa oikein on, kun sitä ei saa laittaa matkatavaroihin. Hänen on pidettävä salkkua silmällä.

British Airways vie hänet perille.

Heathrown kentällä hän on eksyä, kun etsii ulospääsyä. Kilometri tolkulla on käveltävää. Ottaisiko taksin tai menisikö metrolla? Ensikertalaiselle melkoisesti selvitettävää. Missä se ohjelappu ja kartta onkaan? Metrolippukin olisi hyvä ostaa, mutta ei Lontoon taksi on luotettavampi ja edullinenkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tyttöystävälle Ola lie kehaissut, että nyt meikäpoikaa lykästi. Pitää lentää kolmesti kuussa Lontooseen, viettää siellä kolme päivää ja kiertää muutama liike. No silkkiä tietysti.

Vanhin ja paras liikekumppani saa aina tuliaispaketin ja sinne on aina mentävä ekana, sitten vain teen kierroksen ja palaan Suomeen, helppoa kuin heinänteko.

Tässä kuule pyörii miljoonat silkkibussineksessa kulta. Kuka olisi arvannut, että Heinäveden hulttiopojasta tulee maailmanmatkaaja. Sen siitä saa kun ei ikinä ole syntiä tehnyt, hän oli myös nauranut räkäisesti kaiken tuon puppunsa päälle.

Tosiasiassa, hänen oli määrä tehdä myös markkinointia, mutta siitä olisi opastus vasta koeajan loppuneljänneksellä.

Nyt miehen on tehtävä kaikkensa, että pesti jatkuisi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri polkee kuin vimmattu Torkkelinkatua alas Porthaninkadulle ja siitä Ympyrätaloa ennen ylös toiselle linjalle. Castreninkadun jälkeen oikealla on talo numero 27. Kivijalassa toimii autoliike Rinta-Jouppi ja Salon Rozalia.

Petri pääsee "liftillä ulko-ovesta yhden mummelin perästä ja kipittää portaita seitesmänteen kerrokseen. Sydän jyskyttää tulihan tässä lähes tummien triahtlon suoritetuksi, eli juosten uimahallille ja pyörällä pois.

Ole nyt onni myötä, Petri painaa nappulaa. Hiljaista on. Petri on jo kääntymässä kantapäillään, mutta sitten unenpöpperöinen nainen raottaa ovea. Hei Taina.

Hei Petri kiva nähdä, olin juuri kauneusunilla, kun on pari päivää lomaakin vielä jäljellä. Tule sisään, kutsuu Petrin joskus paras kaveri Taina Haarakari. Taina on niitä naisia, joiden kanssa miehet ovat vain kavereita.

Tainalla on myös hyvä työpaikka, sillä hän on Lasse Aapion alaisia, vaikkakin Pasilassa lupahallinnon puolella, hän pääsee passi- ja viisumitietoihin, joten Petriä hymyilyttää hiukan sisäänpäin.

Missä olet kätesi telonut, Taina utelee nähtyään Petrin mustuneen nyrkin, se ei voi olla näkymättä.

No se on pitkä stoori, mutta jos sinulla on aikaa, niin voinhan sen sinulle kertoa, kun olet poliisi, herjaa Petri ystäväänsä. Mutta ensiksi minun on pyydettävä sinulta palvelusta, joka ei ole aivan pieni.

- Juu, miten voi vain palvella, hymyilee Taina unisilla silmillään.
- Tarvitsen yökortteerin ja lymypiilon myös päiväksi, minua seurataan, eli kerron kohta koko tarinan alusta, jos saan jäädä.

- Voi toki, minulla ei ole edes ohjelmaa ja joudan jopa nukkumaan keskellä päivää, joten hyvä kun tulit ja ole vaikka viikko, näin aluksi, minulla alkaa kylläkin työt ylihuomenna.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Petri aloittaa siitä miten hänet yllätettiin rauhallisesta sälekaihdinten varjostamasta toimistosta Satamakadulla. Hän oli siellä tutkimassa papereita. Hän selvittää mitä on saanut selville vaikkapa vain roistokoplan toimista. Aika pitkälle hän arvelee päässeensä tutkimuksissa. Aivan viime päivinä kävi ilmi, että kaikista osallisista ei vielä olekaan tietoja, eikä kaikki palapelin osat ole vielä kasassa.

Mies luulee olevansa lähes asian ytimessä.

- Se miten tuo käsivamma tuli, liitty koplaan. Minut vangittiin kellariin kuumavesijohtoputkeen. Pelkäsi jo viimeisen hetkeni tulleen. Kun sitten pääsin putkesta ja kahleista, huomasin olevani koplan pesäpaikassa ja näin kaikenlaista. Oletan liittyvän juttuun, mutta se ei ehkä ole tarpeeksi kuitenkaan. Tyttöystävä tai entinen sellainen, Maire, on sotkuissa mukana, mikä ei asiaa mitenkään minulle helpommaksi tee.

Tarvitsen apua ja paljon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maire ei saa unen päästä kiinni. Hän on "bona fide" joutunut rikolliseen piiriin. Itse asiassa hän on aina pyrkinyt hoitamaan työnsä mallikelpoisesti ja hänen kotikasvatuksensa on korostanut rehellisyyttä ja nuhteettomuutta. Ne ovat olleet myös hänen itsensä elämän arvoja.

Pomon hiiillostus työpaikalla tuloksen saavuttamiseksi ajoi hänet alunperin hyväksymään hämärämiesten houkuttelevan tarjouksen ja siitä lähtien hän on ollut liisterissä kuin harakka tervatulla katolla.

Mutta tässä sitä ollaan, hän tuumaa. Jokaisen ihmisen viimeinen päämäärä on turvata oma nahkansa eikä Maire ollut tästä poikkeus. Petri oli saatava mukaan kompukseen - täysivaltaiseksi jäseneksi. Ei tässä muutakaan vaihtoehtoa ollut.

Hän päätti paneutua makuulle ja antaa luojan tuoda unessa ratkaisu ongelmaan. Mistä löytää Petri ja kuinka saada hänet sidotuksi yhteiseen agendaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mairen nukkuessa, enkelit näyttytyvät Leevi Penniön luona ja hänet löydetään Haukilahdesta aamulla tarkka-ampujan nuoli ohimossa. Nuolet ovat samanmerkkisiä, jota Petrikin kilpailuissa käyttää.

Hirveä shokki kaikille kaupunkilaisille, kun iltalehdet saavat kolmanteen painokseen jopa hämäriä kuvia etusivuilleen. Liikemies Leevi Penniö murhattu tylysti!

Herää paljon kysymyksiä lähipiirissä, kuka ja miksi? Lauri saa oudon tekstiviestin asiaan liittyen. Lauri tulkitsee sen niin, että hänen vuoronsa on seuraavaksi, jos homma ei etene ja Petriä ei löydy. Lauri ei tätä niele, vaan uskoo murhan olevan sisäinen puhdistus, ja tekosyynä käytetään Petriä.

Leevin meno on viimeaikoina ollut melko levotonta, virolaisia naisia, viinaa ja orgioita, ne eivät kuulu tähän päivään, eikä varsinkaan jos hölöttää ohi suunsa.

Nuolen ja jalkajousen käyttäminen viittavat sisäpiiriin ja viittaavat Petriin. Petristä halutaan syntipukkia, nyt saadaan poliisi mukaan kyselemään Petrin perään. Kun Petri löytyy on seuraavan nuolen helppo löytää maalinsa, jos ei löydy on Laurin nuppi vietävä turvalliseen paikkaan.

Voi Pirskatin Pirskatti!

Laurin tunneteilat jyräävät kuin asfalttijyrä, hänen on pinnisteltävä, jotta näyttäisi edes jotenkin uskottavalta. Velipojan poismeno koskettaa aina, mutta tällä tavalla vielä, ei saatanan saatana, nyt ei kunniankukko Penniön pojille laula. Leevi kaikesta huolimatta oli se henkilö, johon Laurikin aina voi tukeutua, nyt tuntuu hyvin yksinäiseltä, mutta tehtävä ei ole helppo. On löydettävä Petri ennen palkkamurhaajaa, tai oma pää putoaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Poliisin ylin johto on sitä mieltä, että tilanne saadaan selvitettyä, kun Petri Nieminen tavoitetaan, joku on epäilemättä vuotanut tietoja poliisille.

Taina Haarakari soittaa työpaikalleen ja pyytää ystävänsä Liinu-Marjukan käymään hänen luonaan, jos vain suinkin ehtii, tarkempaa syytä hän ei kerro.

Liinu-Marjukka tuleekin nopeasti ja musta henkilöauto pysäköi Rinta-Joupin käytettyjen autojen rivistöön. Liinu-Marjukka on paitsi Tainan rekistöröitymätön parisuhde, niin myös rikostorjunnan toimintayksikön tutkiva komissario.

Taina avaa oven ja halaa ystäväänsä, se ei ollut mikään Juudaksen suudelma katkaisee Petri session. Hei Petri hämmästyy Liina-Marjukka, mikäs luokkakokous täällä on menossa, sinuahan etsii puoli Suomea ja nyt sinä lennät suoraan rikoskomissarion syliin.

Taina kertoo Linnulle koko tarinan ja Linnu katselee lakattuja kynsiään, mutta ei ala purra niitä, vaan puraisee huuleensa. Auts, sehän on rikollista toimintaa, joten tämä kuuluu poliisille. Taina kuitenkin puuttuu tuohon virkkeeseen, ja sanoo, että hänen mielestään olisi syytä hiljaa pimennosta katsoa miten ja mistä komennot tulevat. Selvästi poliisikin on saastunut ja jos nyt asiaa aletaan virallisesti tutkia, niin toimitaan juuri siten, kun mafia on toivonut.

Petrinkin mielestä asiaa ei kannata nyt julistaa julkiseksi, vaan hän tarvitsee alibin, mutta häntä saa poliisit ja rikolliset etsiä. Hän pysyy piilossa.

- Minulla ei ole kännykkää ei mitään, josta minut saadaan kiinni. Jos vain pystytte yhdessä pitämään suunne kiinni edes muutaman päivän, niin uskon, että yhdessä teidän kanssanne selvitämme koko vyyhdin, vaikka siinä taitaa pudota poliisijohdostakin porukkaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ola Rapakko on avannut hotellihuoneessa salkun. Hän löytää silkkisiä solmioita. Hän tunnustelee niitä ja niiden sisällä on jotain pientä, pehmeää ja kovaa.

Hän aikoo avata vain yhden tarkistaakseen mitä sinne on piilotettuna. Silloin oveen koputetaan, ja Ola pakkaa laukun siltä osin mitä oli ehtinyt sitä tarkastella. Hän siirtää sen matkatavaroidensa oheen.

Ovea on jo avaamassa siivoojatyttö. Pyytää anteeksi häiriötä. Oli väärä huone.

Petri ei ennätä jatkaa tutkimista, sillä hänen on lähdettävä London cityyn, Picadillylle, jossa hän tapaa tuota pikaa salkun noutajan.

Salkku vaihtaa siellä vaivihkaa omistajaa. Petri saa vaihdossa kirjekuoren.

Ennen kuin Petri palaa hotellille, hän käy Waxy´s Little Sister -pubissa kaljalla. Yksi vain ja sitten nukkumaan. Aamulla on aikainen lento kotiin.

Ola ei huomaa tarkkailla tuon irkkububin hintoja. Onhan hänellä puntia nyt, eikä rahojen säästeleminen ole koskaan häneltä luonnistanut.

Ola ei huomaa, että häntä seurataan katseella. Nuori finninaama on jollekin kovin kiinnostava.

Kotona Ola aikoo tilata Scoda Yetin, sellaisen mustan komea, jota ei jokapojalla ole. Sillä hän sitten matkaa rakkaansa kanssa vaikka ympäri Suomea, ihan Helsinkiinkin voivat sitten helposti mennä.

Pubissa on hilpeä tunnelma, nuoria miehiä enimmäkseen. Olaa hiukoo ja hän haluaa vielä Fish and ships annoksen ja lageria sen oheen. Sitten hotellille, mutta joku tunkee hänen viereensä ja aloittaa keskustelun.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taina muistuttaa Petrille, että sinullehan jäi aineistoa pitkin kämppääsi kun lähdit uimahalliin, nyt poliisi menee ja tutkii asuntosi, kun etsii sinua.

Luuletko, että kukaan ei ole niin tyhmä poliisi, että ei huomaa mistä tässä on kyse ja sinut leimataan pääepäillyksi, paperit sabotoidaan niiltä osin, kun ne viittaavat johonkin talousrikollisuuteen.

- Se on totta, nyt pitää jonkun meistä käydä siellä ensin Petri miettii ääneen.

Ei! Kukaan meistä ei sinne ryntää, ei nyt eikä myöhemmin päivällä, kun minä olen täältä poistunut varoittaa Linnu. Se asia annetaan nyt ainakin poliisin hoitaa, eli minä hoidan sinne sellaisen hönön, joka ei tajua yhtään mitään, paitsi sen, että sinä et ole siellä, räyhää Linnu ja osoittaa Petriä ojennetulla etusormellaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Verosihteeri Siiri Walker, poikansa Jaakko ja Rickhard tapaavat Siirin luona sunnuntaiaterialla.

Siiri on tehnyt mainiota paahtopaistia ja tarjoilee sitä Yorshire puddingin, papujen ja uunissa paistuneiden perunoiden kera. Ruoan kanssa on tietysti vehnäolutta. Myöhemmin hän hemmptelee miehiä ohuen ohuilla kekseillä ja stiltonilla.

Pöydässä ei istuta hiljaa. Siiri halua tietää miten bisnekset ovat uuden pojan tultua alkaneet sujumaan. Onko timantit, joita oli kravatteihin kätkettynä jo myyty? Ovatko Jaakko ja Richard saanut tililleen myynnistä jo rahat? Ei mitään pikkusummia. Sieltä pitäisi nyt tulla hyvin.

- Minäkin kaipaan osuuttani, ilmoittaa Siiri.

Miehet istuvat hiljaa. He eivät ole kuulleet Olasta vielä mitään. Mitenkähän hänen matkansa oikein sujui? Oli vastaanottaja saanut Olalta lähetyksen. Se on kuitattu. Myynti ei ehkä vielä ole onnistunut.

Tulli alkaa olla tarkempi eikä rahoja enää voi tuoda tullin kautta. Uusia koiria on koulutettu haistelemaan rahoja. Englantilainen tili toki auttaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pikku Riku nauraa vaimonsa huolille, sitä varten meillä on yhteys Suomen lähetystöön. Jopi nappaa seuraavalla kerralla matkalaukun ja toimittaa minulle se on jo sovittu. Matkalaukussa on kolme miljoonaa euroa eli noin 3.769800,00 puntaa, kun ne pestään Lontoossa.

Leevin hautajaisissa ei sitten ole meiltä ketään, poliisi on nyt tarkkana, kun on tapahtunut murha Suomessa. Se kuitenkin kuittaantuu ja se kolkkapoika, vai mikä Petri se on saa maksaa istumalla miehen taposta.

Nyt ei maalata piruja seinille, sillä kaikki on aina ennenkin lutviintunut, Leeville nousi vain vironpillu päähän, joten rauha hänen sielulleen.

Ja tämä miitinki poikaseni pysyy perheen kesken, jo minä ajattelinkin että miten sinä hurmaat sen punapään, kun sinun tiedetään enemmän tykkäävän käydä homobaareissa. Se donna oli aivan valmiina, mutta kun ei seiso niin ei seiso.

Niin no ei minullakaan miehelle seisoisi sanoo Riku isällisesti.

Siiri on hiljaa ja nousee sitten ylös, sanoo eiköhän tämä tätä lajia taas riittäne, ottaako joku kunnon paukut?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Poliisi tutkii Petrin asunnon ja jäljityskoirat savat jäljen ja lähtevät seuraamaan. Matka päättyy Urheilutalon pukuhuoneeseen ja operaatio loppuu siihen. Poliisit kuitenkin tinkaavat henkilökunnalta, tunnistavatko he kuvassa olevaa henkilöä ja kassaneiti sanoo tuntevansa. Vakiovieras eli Petri Nieminen tuosta Helsinginkadulta, käy meillä säännöllisesti, lähti tänään jonkun satunnaiskäviän kanssa, enempää ei minulla ole tietoa teille antaa.

Poliisit pakkaavat hurttansa maijaan ja palaavat toimistolle. Petri on käynyt uimahallissa aamulla, ja sen jälkeen mies on kadonnnut kuin pieru Saharaan.

Laitetaan iltauutisiin etsintä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Poliisin murharyhmä kokoontuu pikaisesti puolenpäivän jälkeen. Ylikomisaario Jukka Kaakkuri alkaa koordinoida vastuualueita eri tutkijoille.

-Liinu-Marjukka, sinä saat ottaa tässä vaiheessa päävastuun tutkimuksista, mutta muista raportoida minulle reaaliaikaisesti kaikesta, mitä olette saaneet selville. Meillähän on jo pääepäilty olemassa ja tärkein huomio tulee juuri nyt olla hänen löytämisessään. Asiassa ei saa aikailla. Onko selvä?

-Kyllä kyllä, teen sen minkä voin, vastasi Liinu-Marjukka Kaakkurille.

-Viljo Kahelin saa olla apunasi käytännön tutkimuksissa. Hänellä on kokemusta myös rikoslaboratiorion kanssa yhteistyöstä.

-Tämä selvä, vastasi Kahelin.

Kokous oli lyhyt ja Kaakkuri katsoi kelloaan todeten, että hänellä oli iltapäiväkahviaika eikä ehtisi enää kauempaa keskustella.

-Toimikaa, sanoi hän vielä lopuksi jämäkästi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Uutinen surmatyöstä levisi iltapäivän kuluessa mediaan.

RAAKA TEURASTUS HAUKILAHDEN ELIITTIALUEELLA, kirkui Iltalehden nettilööppi.

Ilta-Sanomat oli puolestaan matalammalla profiililla:
RUUMIS LÖYDETTY HAUKILAHDESTA

Uudessa Suomessa ilmestyi uutispalstalle otsikko:
KUKA MURHASI LEEVI PENNIÖN?

Ensimmäinen blogimerkintä ilmestyi siitä viiden minuutin kuluttua. Se oli otsikoitu:
MAMUT TAAS ASIALLA!

Kommenttiosiossa alettiin välittömästi vaatia rajua maahanmuuton rajoittamista ja käsiaseiden laillistamista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Helsingin Sanomissa kirjoitetaan intialaisista lapsista, joita käytetään kaivoksissa, ahtaissa loukoissa. He auttavat timanttienkaivajia henkensä uhalla.

Paikalla on käynyt sanomien toimittaja. Toimittaja ihmettelee artikkelissa miksi lapset eivät käy koulua.

Toimittaja nostaa esille sivulausessa, että laittomat timantit muutetaan laillisiksi.

Siitä ei ole otettu selvää miten ja missä. Aihe kiinnostaisi muutamia lukijoita, jotka lähettävät kysymyksen aiheesta lehteen.

Lapsityövoiman hyväksikäyttö kaivoksissa vaikkakin laajaa ei ole seksikäs aihe, mutta timantit ovat. Niinpä useampi lehti tarttuu aiheeseen.

Jossakin lehdessä kerrotaan sitten miten timantit arvioidaan ja hiotaa ja miten ne matkalla muuttuvat laillisiksi.

Lehti kertoo miten Richard Burton osti Elisabet Taylorille umpikalliin timantin. Englannissa on timanttien ohessa usein tasmaniitteja. Siinä ohessa mainitaan myös Afrikan lapsityövoiman käytöstä tasmaniittikaivoksissa.

Suomessa on vähän timanttien, saatikka tasmaniittien ystäviä tai ne ovat liian kalliita monille suomalaisille, joten niistä kirjoittamalla ei lehtiä myydä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siiri sanoo parin paukun jälkeen hiljaa Rikulle, olet oikeassa ja väärässä. Meistä kukaan ei mene Leevin hautajaisiin, sinuahan ei käytännössä ole olemassa, kun liikut niin salaperäisesti kaikkialla, kukaan ei tiedä missä oikeasti asut.

Meitä, eli minua ja poikaa, kyllä ihmetellään, kun emme ole veljen ja enon hautajaisissa, mutta se ei meitä enää häiritse.

Siinä matkalaukussa on ainakin 30 miljoonaa euroa, eli siinä sinä olit väärässä, eli halusit harhauttaa meitä pienentämällä bonuksiamme. Aioit listiä koko Penniön suvun ja ottaa itse kaikki, mutta se ei onnistu, koska tuossa juuri nielemässäsi paukussa on mukana tyrmäystipat.

Ola vaihtoi timantit lasihelmiin ja ne on jo meillä. Nyt vain riisumme sinun vaatteesi ja laitamme ne mennessämme fattan konttiin. Jaakko on ostanut käytetyn pakun eräälle turkistarhalle Vaasan lähistöllä. Nyt ajamme peräkkäin sinne ja paku ja sinä jäätte turkistahan portille. Aamulla aikaisin sinut jauhetaan minkkien ruoaksi. Sanottakoon tätä vaikka verosuunnittelun konsulttipalkkioksi.

Siitä jatkamma Umeån kautta Tanskan salmien ylitse Saksaan ja tunnelia pitkin Lontooseen. Kukaan ei osaa meitä etsiä, kun minulla alkoi juuri ansaittu loma, ja äiti ja poika ovat vain lomamatkalla jossain.

Jopi tuo meille matka-askin ja silloin meillä on rahat timantit ja perhe koossa, sillä Ola on Jaakon - sanotaan nyt paras kaveri, jolle voi antaa vaikka aamusuukon veroparatiisisaarilla auringon noustessa.

Ai sinä jo nukahdit rakas, kiitos ja hyvästi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Liinu-Marjukka mietti kuumeisesti parasta mahdollista strategiaa. Petriä ei voinut saattaa pulaan, mutta ei hän kuitenkaan voinut laistaa virkavelvollisuuksistaankaan.

Hän tuumasi, että ainoat vaihtoehdot olisivat alibin järjestäminen Petrille tai sitten oikean syyllisen löytyminen. Viranhaltijan moraalin kannalta tuo jälkimmäinen vaihtoehto oli suotavampi, mutta ensimmäinen tuntui helpommalta. Pitikö hänen tehdä kompromissi oman moraalinsa kanssa vai ei? Pyhittääkö hyvä tarkoitus keinot?

Selvää oli joka tapauksessa, että hän ei voinut paljastaa tietävänsä Petrin olinpaikasta tässä vaiheessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taina ja Petri pohtivat mitä kaikkea tietoa Taina voisi hakea työpaikaltaan tulematta paljastuneeksi. Mika Myllylän tapauksen jälkeen asiattomia uteluja on kielletty tekemästä, mutta aina on omat keinonsa sääntöjen kiertämiseksi.

Sitä he pohtivat myös, että Leevin hautajaisten hetkellä Petrin on hyvä näyttäytyä jossain, ja paeta toistaiseksi toisaalle, kuin poliisin asuntoon, silloin Linnukin on hieman vakaammilla vesillä.

Petri tietää yhden kesämökin Brovmarvissa ja hän aikoo ostaa röyhkeästi alakerran autoliikkeestä itselleen auton. Kortti hänellä on ollut jo vuosia, mutta omaa autoa ei stadissa ole tarvinnut.

Nyt pitää vain keksiä miten asia vuodetaan, poliisin tietoon, ehkä se on tämän juonen helpoin osio, kun tunnetaan kaksikin erinomaista vuotajaa, myhäilee Petri.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maire kaipaa Petriä ja hiukan Jaakkoakin, siis miehistä seuraa itselleen. Kummastakaan hänellä ei nyt ole havaintoa, eikähän hän saa miehiin yhteyttä.

Maire ei jaksa lähteä uloskaan. Lissukin on löytänyt M:A:stä hiukan enemmänkin seuraa kuin vain yhden illan vieton verra.

Lissu on lahjakas laulaja ja suunnittelee M.A:ta hyväksi käyttäen mahdollista pääsyä pinnalle. Auttaisiko M.A. häntä siinä?

Kun kaveria ei saanut, ja ilta venähti kotona, Maire menee kuuliaisesti tylsän pikkuviikonloppuillan jälkeen töihin.

Hän on hiukan hämillään kaikesta mitä on tapahtunut. Hänellä on asiaa esimiehelle, kun kuulee esimiehensä huoneesta keskustelua, johon hänenkin nimensä liittyy. Puhe on niin epäselvää, että hän ei voi olla kuulemastaan varma, mutta kravateista on puhetta. Kravatit sana lausutaan monesti. Onko osaan ollut kätekettynä jotain?
Pomo miettiin olisiko siellä kellarissa arvokkaita kravatteja jäljellä vai olisiko siellä jotain muuta, josta voisi olla hyötyä. Sinne ollaan lähettämässä työntekijää tutkimaan. Maire ei ainakaan sinne halua mennä. Olihan Petrillä lähteä henki siellä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Uusi Suomi nostaa esille uutisen otsikkona:
30 tonninkengät timantteja täynnä.
Lentokentällä tehty löytö. Tämä on historiaa, joka voi kaikista tarkastuksista huolimatta toistua tänäänkin.

Siiri Walker lukaisee otsikon ja ingressin nopeasti. Hänen selkäpiissään kulkee kylmät väreet. Hän ei ole koskaan aiemmin tuntenut näin konkreettisesti, että se mitä hän on ollut suunnittelemassa ja missä hän on osallisena voisi jonain päivänä paljastua ja hänet voitaisiin sen perusteella tuomita.
Nyt on oltava varuillaan ja viritettävä kaikki verkot, jotta huomio säilyisi muualla.

Hän pohtii: "Lentäen ei ehkä sittenkää pidä enää salakuljettaa aarteita. Nyt on äkkiä päästävä täältä. Huomiseen ei enää ole hyvä odottaa. Remmi kasaan ja äkkiä".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taina sanoo Petrille, että ei ne tuossa alhaalla oikeasti myy enää autoja. Nuo vanhat kärryt on ostettuja autoja, joita kaupataan netissä. Riitta on kertonut, että suoraan autoliikkeistä ei juuri kukaan enää osta ja heilläkin tehdään paljon vain nettisivujen päivityksiä tässä toimipisteessä.

Eikä sinun kannata autoa omiin nimiisi hankkia, noutopaikalla on heti poliisi paikalla, kun joudut ottamaan vakuutukset ja rekisteröinnin omiin nimiisi. Etkö muista; - sinut on etsintäkuuluutettu pönttö!

Petri naurahtaa kuivasti.

Nyt keksin, kun hautajaispäivä koittaa ylihuomenna ja sinä olet töissä niin poistun diakonissalaitokselle päin ja sieltä koukkaan alas rantaan.
Tarja Halosen puistosta käännyn rantaa pitkin takaisin Hakaniemeen ja puikkaan Kauppahallin nurkalta metroon. Tuo ketunlenkki sen takia, että eivät osaa arvata tulleeni Toiselta linjalta.

Metrolla menen Kamppiin ja esittäydyn siellä näyttävästi ja hyppään sitten Turun bussiin. Jään kuitenkin pois jo Tullinpuomilla ja kävelen pari korttelia ja siellä minulla on eräs tuttava, joka voi heittää minut Bromarviin piiloon. Hän voi käydä myös ostamassa evästä ja sen sellaista, kun en itse voi juurikaan missään näyttäytyä.

Minulla on sellainen hytinä, että näinä kahtena päivänä on tapahtunut jotain joka meidänkin olisi hyvä tietää. Jos saat sen Richard Walterin paperit katsotuksi, niin katso samalla myös Siiri Walker, minulla on sellainen intuitio, että hänestä on pääkonnaksi saakka. Tyynessä vedessä ne isot kalat kutevat, ja Siiri on kuin herrankukkarossa verotoimistossa.

Mairelle minulla olisi muutama suudelma annettavaksi, mutta ne on vain pidettävä vielä itsellä, eli ikävä on sanoa, mutta ikävä minulla Mairea on. Hän on entinen naapurin tyttö Yläkaskentieltä. Muuttivat sitten jo vuosia sitten koko perhe sieltä pois. Tapasin hänet sattumalta kerran Zetorissa ja rakastuin silmittömästi, ehkä olin jo lapsena pihkassa häneen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nyt on verikosto suoritettu sanoo Siiri Jaakolle, nostetaan ruho pakastinarkkuun ja hilataan se nokkakärryllä pakettiautoon, voitko käydä peruuttamassa sen oven eteen.

Jaakko tekee mitä äiti käskee ja ottaa mukaansa jatkoroikan, jotta voi laittaa pakastimen yöksi päälle lämmitystolpasta. Rahasta tekee ilmeisesti mitä vaan Paavo ajattelee mennessään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lontoossa kaivataan Rikua jo, ei se kolmea viikkoa enempää ole Suomessa viipynyt. Tummapintainen avosiippa odottaa Rikun kolmatta lasta, yllätysvauvaa, sillä onhan hän jo hyvän päälle neljänkymmenen. Rahat ovat vähissä. Ihan kiva asunto heillä on, mutta isäntää ei kuulu ja millä sitä elää lasten kanssa, jos ei voi ostaa ruokaa. Lapsilisätkään Suomesta eivät pitkälle riitä, vaikka Lontoossa hiukan enemmän ruokaa niillä saa kuin kotisuomessa.

Tummapintainen Leila Toure on osaksi suomalainen. Isä tuli Afrikasta Suomeen silloin, kun Suomessa oli ensimmäisiä festareita. Äiti rakastui tuota pikaa ja hänkin sitten aika nopeasti sai alkunsa.

Leila sai pari kersaa Suomessa Lauri Penniön kanssa, mutta Lauri oli liian lapsellinen hänelle, nuorempikin selvästi. Tuossavaihessa Leilaa ei enää kiinnostanut ja suomen arvoilmastokin oli muualta tuleita vastaan, siis oikeasti ihonväriä ja ulkonäköä. Olihan hän syntynyt Suomessa, siksi hän valitsi lapsineen kodiksi Lontoon.

Pahaa aavistamaton Leila päättää ottaa yhteyttä lähetystöön. Saisiko sieltä tietoja miehestään, kun ei vastaa puhelimiin, eikä face bookissa ole ollut tai twiitannutkaan aikoihin. No onhan se mies vähän kömpelö tekniikan käyttäjä, mutta soittaa voisi. Mitä miehelle on voinut tapahtua?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri Nieminen ei saa unta, hän on pyörinyt jo levottomasti jonkin aikaa. Hän oli illalla Tainan koneella surffaillessaan saanut selville Siiri Walkerin osoitteen. Luotsikadulla? Sinne on päästävä.

Hän nousee varovasti ja kirjoittaa lapun kyökin pöydälle, häivyin kiitos kaikesta.

Luotsikatu on hiljainen, Siirin asunnon piha-alueella vain muutama pysäköity auto. Petri kiinnittää huomiota yhteen vanhemman mallin pakettiautoon, koska se alkaa olla jo niin huono käynnistymään, että tarvitsee lisälämmityksen jo elokuussa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taina havahtuu aamulla, kun Petrin peti on tyhjä, keittiön pöydällä olevasta lapusta ei saa miehen pakoreitistä mitään vihiä.

Taina soittaa Linnulle, nyt se mies on häipynyt yönselkään.

- OK, en vielä rabortoi kuitenkaan ylikomisaario Jukka Kaakkuria, vaan minullahan on oikeastikin pääsvastuu tutkimuksista. Nyt voimme päästää koneiston vauhtiin. Mitä suunnitelmia hänellä mahtaisi olla?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maire päättää sittenkin ottaa yhteyttä Yrjö Kakkiseen.

- Kuule tiedätkö mitä niillä Penniöillä on siellä kellarissa. Saimme silkkihuiveja ja kravatteja heiltä myyntiin. Pomo halus tietää onks niitä lisää. Vois laittaa alennusmyyntiin, jos löytyis. En saa käsiini Lauri Penniötä, joten voisitko sä auttaa? Se hulivili jäi jäljelle. Olitko hautajaisissa?

- Ei mulla ole noiden varastojen kanssa mitään tekemistä. Sotkua siellä kellarissa on ja laatikoita sikin sokin. Kustakin prkle. Taisi edellinen kävijä päästää hätäkuset.

- Mä ehkä voisin tulla selvittämään niitä nurkkia, mutta kai mulla pitäis olla Laurin lupa vai säkö sittenkin luvasta vastaat? Mikä on teidän suhde? Yhdessä te ootte jotain kehitelleet?

Kaikkinen ei ehdi vastailemaan kiusalliseksi käyviin kysymyksiin. Hänellä on lääkäriaika. Sydän. Ei hän lääkäriin mensi ronski mies, ei lääkärit mitään voi kuitenkaa, mutta kun yhdeksääkymmentä käyvä äiti painostaa, helkkarin rollaattorimutsi.

Yrjö juo kupillisen viikossa kalanmaksaöljyä ja välilläkin vähän lisää, kun kivistää. Se on miehen lääkettä. Muuta ei tarvita, mutta he.v.etisti sattuu rintaan ja mahakin on usein kipeä.

- En nyt osaa antaa lupaa, sanoo Yrjö. Pitää ehkä ite selvittää. Katotaan sitten.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

-Onks Viljoo näkyny, kysyy Liinu-Marjukka hätäisesti poliisiaseman kolleegaltaan astuessaan sisään aulaan muovikassi kädessään.

Hänellä on hallussaan tapponuoli ja vainajan vaatetusta. Ne pitää saada pikaisesti rikoslaboratorion tutkintaan. No, tietäähän hän, ettei sillä ole paljonkaan merkitystä itse jutun todellisen tutkimisen kannalta, mutta kun se riivatun Kaakkuri painaa päälle. "Todella tyhmä ja laiska mies", tuumaa Linnu.

Viljo Kahelin istui parhaillaan Kaakkurin kanssa palaverissa, joten Liinu-Marjukka joutui odottelemaan oven ulkopuolella.

Samaan aikaan Maire pähkäilee omalla tahollaan tilannettaan. Leevin murha ei mennyt häneltä ohi olan kohautuksella. Nyt hän vasta oivalsi millaiseen porukkaan hän todellisuudessa oli tullut lyöttäytyneeksi. Siitä porukasta olisi päästävä eroon, mitä pikemmin sen parempi. Mutta ainoa tapa sen toteuttamiseksi olisi murhaajan paljastuminen. Sitten hän voisi vasikoida poliisille ja käräyttää koko jengin. Oma työpaikka siinä varmaan myös menisi, mutta se oli pienempi paha tässä keitoksessa.

Hmmm... tai olisiko sittenkin olemassa vielä toinenkin keino ...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yrjö Kakkinen päättää yllättäen antaa Mairelle avaimet kellaritilaan.

Maire ei kiireiltään heti ennätä paikalle. Vierähtää pari viikkoa, ennen kuin hän olisi valmis menemään.

Sillä välin on ehtinyt tapahtua paljon. Lehdissä on odotettu Leevi Penniön murhan paljastumista. Lehdistö on tutkinut myös Penniöiden yrityksiä. Kirjanpitorikos sieltä on tutkimuksissa paljastunut. Verovirastolta on jäänyt kirjanpidon virheet huomaamatta.

Joku asiakas on laverrellut lehdille myös virolaistyttöjen tuomisesta Suomeen. Päivä päivältä paljastukset kääntävät katseita ja vangitsevat lukijoiden milenkiintoa. Lehdet myyvät yhä paremmin. Jännitys tapahtumien kulun selviämisestä pitää ihmiset aktiivisina. Lehdille toimitetaan myös materiaalia. Poliisi ei tahdo pysyä perässä. Poliisikin usein lukee lehdestä viimeisimpiä tietoja ja tarkistaa sitten tietojen todenperäisyyden.

Petrikin tekee omia tutkimuksiaan. Hän on saanut tietoa Siirin ja Jaakon passeista ja liikkumisesta. Yllättäen myös Rikusta, joka ei tällä kerralla olekaan poistunut maasta. Miksi hänen toimiinsa on tullut muutos?

Rikun avopuoliso on ollut yhteydessä Suomen lähetystöön Englannissa, mutta siellä ei ole miehestä muuta tietoa kuin, että tapasi Lontoossa miehen nimeltä Ola Rapakko. Heidät pongasi yhdessä suomalainen lähetystötyöntekijä Picadillycirkuksessa lounasaikaan. Hiukan virkailija oli ihmetellyt miesten vikkelää kohtaamista ja salkunvaihtoa. Lähetystössä pyydetään havainnontekijää vaikenemaan havainnostaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Seiska-lehti julkaisee jymyotsikon:

ONKO PRESIDENTIN VÄVY SOTKEUTUNUT SURMATYÖHÖN?

Tuntematon paparazzi on ottanut epäselvän kännykkäkamerakuvan tilanteesta, jossa Komulainen poistuu Leevi Penniölle rekisteröidystä autosta jossain Punavuoren liepeillä. Auton takapenkille jää istumaan kaksi neitokaista, mutta kuljettajan henkilöllisyydestä ei pysty saamaan selvää kuvan perusteella. Päivämäärää kuvan ottamiselle ei tiedetä, mutta lehden toimituksen mukaan se on tapahtunut muutamaa päivää ennen ruumiin löytymistä.

Liinu-Marjukka ottaa yhteytta Seiska-lehden toimitukseen saadakseen selville kuvan lähettäjän henkilöllisyyden. Päätoimittaja kieltäytyy sitä antamasta ja Linnu soittaa välittömästi Kaakkurille.

(Suuren yleisön keskuudessa somessa enemmän kohua herättää kuitenkin lehden samaisessa numerossa julkistettu kuva M.A. Nummisesta poistumassa Kosmoksesta jonkun tuntemattoman blondin seurassa).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lehdistö kaivaa, eikä löydä mitään väärää Komulaisen bisneksistä. Komulainen on siirtynyt pyöräkulttuuriin ja kannustaa ihmisiä pyöräilemään. Hän mainostaa aktiivisesti:

Polkupyörä on maailman parhaita keksintöjä. Se on ekologinen eikä tarvitse kysyä lääkäriltä, että onko pyöräily terveellistä.

– Jari Komulainen

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri kiinnostuu pakettiautosta, johon mene kesälläkin virtajohto. Johto menee takaosan sivuovesta sisään, joten ei sillä ainakaan moottoria lämmitetä. Jo paremmet päivänsä nähnyt Toyota Hiace on kuin magneetti joka vetää Petriä puoleensa.

Hän yrittää pysyä näkymättömänä ja kuulee samalla kun pääoven sähkösalpa napsahtaa, joku on tulossa. Tuntematon nuori mies, hiukan ehkä hänestä nuorempi tulee pakettiauton vierelle ja räplää lukon auki. Alkaa veivata kelaroikkaa pois ja jättää auton oven hetkeksi auki. Sisällä näyttäisi olevan pakastinarkku.

Petri menee nopeasti ja kurkistaa arkun sisälle ja juuri silloin joku on tulossa. Petri hyppää piiloon arkkuun, vaikka arkussa on jo yksi ruumis.

Jaakko on kelaanut jatkoroikan ja tulee nyt autolle takaisin ottaa ratasliinan ja vyöttää pakastimen kiinni, hän ei halua poliisin tekevän sitä puolestaan.

Petri kuulee kun ratas kilkattaa ja kiristää arkun kannen kiinni. miten pitääkin tuppautua joka paikkaan hän manaa itselleen.

Auto ei nytkähdä liikkeelle, vaikka sivuovi vedetään voimalla kiinni. Kylmä jäinen miehen ruumis alkaa hikoilla hänen allaan. Petri riisuu vyönsä ja tekee siitä rullan ja ponnistaa jaloillaan arkun kannen nurkkaa ja saa pellin taipumaan sen verran, että vyörullan sopii työntämään väliin, kun ensin pyörittää sitä pienemmäksi.

Sitten menee pitkä tovi, kun taas kuuluu ääniä, joku vanhempi nainen sanoo, että seuraa minua, kuin hai laivaa. Kohta matka jäisen ruumiin päällä alkaa. Ei puhelinta eikä edes kukaan tiedä missä hän on.

Jaakko kääntää äitinsä bemarin perään ja he suuntaavat Tampereelle ja sieltä Ilmajoelle, erääseen turkistarhaan, mutsi tuntee tien ja Jaakko ajella liruttelee mutsin perässä.

Keimolan kohdilla Jaakko eli Jack ottaa puhelimen esiin ja aikoo soittaa Olalle, vaikka heillä on vielä viestintäkielto päällä varotoimena. Ola ei vastaa, koska hänellä on muita murheita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maire katsoo illalla telkasta Lars von Tierin Nymfomaniacista osan I. Hän kelaa samalla omaa elämäänsä. Näinhän se kehitys on häntä vienyt. Missä se rakkaus on? Miten elämänsä tasoittaisi ja löytäisi sen, joka hänet rauhoittaisi?

Olenko hyvä vai paha vai kelvollinen ihminen, miettii Maire.

Ramsteinia Maire kaivaa leffan jälkeen lisää kokoelmistaan, jotta ei liikaa miettisi.

Missä Petri oikein on? Soittaisi edes.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Liinu-Marjukka on tekemässä läpimurtoa Leevin murhajutussa. Pari asiaa pitäisi tarkistaa, mutta ruokatunti painaa päälle. Viljo ehdottaa yhteistä lounasta ja Liinu-Marjukka huutaa, että kiinni veti.

- Tässä onkin jo sokerit alhaalla, minne menemme?

Viljo ei paljoa aikaile, kun sanoo, Manalaan, mennään Manalaan, siellä on kelpo ruoka ja saamme hiukan katsella ympäristöä samalla, eikös ne yhdet jäljet johtaneet Club Storyvilleen. Käydään siellä sitten ruoan jälkeen vaikka olusilla, hän sanoo "olusilla", riittävän kovaan ääneen, että koko konttorin korvat kääntyvät häntä kohden kuin lautasantennit.

- Mennään Vili vai kaipaatko aplodeja?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Toisaalla Lauri tuskailee, kun ei saa Siiriä kiinni, olisi puhuttavaa huomisista hautajaisista, eikä hän löydä mustia hansikkaita niitäkin tarvitaan onhan kyseessä vapaamuurarin alaslasku ja siunaus. Nyt on mentävä ostoksille, mitäpä jos menisin tapaamaan samalla Mairea, hänellä on aina niin mairea hymy, hän riimittelee mielessään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jukka Kaakkuri soittaa Seiska-lehden toimitukseen.

-Onko päätoimittaja paikalla?

-Hän ei ikävä kyllä voi ottaa puheluita vastaan juuri nyt, vastaa keskusneiti

-Täällä puhuu ylikomisario Kaakkuri rikospoliiisista.

-Vai niin, kuinka voin auttaa, kysyy keskus.

-Puhelu on heti yhdistettävä päätoimittajalle, inttää Kaakkuri.

-Valitettavasti hän ei ota vastaan puheluita.

-Kyse on henkirikoksesta, ärjyy Kaakkuri niin, että koko toimisto raikuu käytäville asti.

-Oletinkin asian olevan niin, vastaa keskusneiti.

-Jos ette heti yhdistä minua päätoimittajalle, niin lähetän tutkijat paikalle!

-Te teette niin kuin parhaaksi katsotte, kuuluu vastaus.

Kaakkuri lyö luurin kiinni ja huutaa:

-VILJOOOO, VILJOOOO!

Kun vastausta ei kuulu hän ryntää käytävälle ja kysyy ensimmäiselta vastaan tulevalta konstaapelilta:

-Missä se kaheli on?

-Meni kuulemma oluelle, vastaa nuorempi konstaapeli.

-OLUELLE! TÄMÄ EI JÄÄ TÄHÄN!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Paku ja Bemari ajavat peräkkäin. Outo saattue kiinnittään ohikulkevan poliisinkin huomion. Paku pitää kummallista ääntä, mutta harvassa on enää liikennepoliiseja, eikä kukaan saattuetta pysäytä. On ministeri Räsänen onnistunut vähentämään väkeä.

Paku väsähtää matkalle. Rengas on puhki ja moottorissa on outo ääni. Siiri yrittää saada hyvin tuntemaltaan Autokorjaamo Moottorityöltä Tampereelta apua. Hän soittaa tutulle korjaajalle. Mies käskee ajamaan kotipihaansa, sillä korjaamo on jo kiinni.

Jaakko ajaa kuuliaisesti perässä. Korjaajan vaimo on valmis tarjoamaan kahvit ja vastaleivotut viinerit sillä välin, kun Siiri ja Jaakko odottelevat renkaanvaihtoa, tietoa moottoriviasta ja mahdollisuuksista jatkaa matkaa.

Vanhassa paku Volkkarissa moottori on auton takaosassa, mutta tämähän on Toyota Hiace. Siiri ja Jaakko eivät arvaakkaan, että korjaajan on mentävä tilaan, jossa on pakastin. He olettivat moottoria tutkittavan etuosasta ja näin he selviäisivät moottoriongelmasta.

Toyota Hiaceen on siirretty vanha paku Volkkarin moottori eikä paikka ole edessä.

Korjaaja avaa pakun oven ja näkee pakastimen. Pakastimen raollaan olevasta luukusta nousee höyryä. Korjaaja ihmettelee, mikä siellä höyryää. Samalla luukusta kuuluu ääntelyä.

- Onko siellä sisällä joku?

Kalisevien hampaiden välistä kuuluu vastaus.
- Kykykykyllll.

Miehellä on Tampereen poliisiammattikoulussa tuttu. Hän kääntyy kännykällä tuttavan puoleen. Nyt olisi apu tarpeen. Sen verran on yllättävä tapaus. Ennen kuin asiat on puhuttu loppuun kännykän akku tyhjenee.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Leila Toure nöyrtyy ja ottaa yhteyttä sukulaisiin Suomessa. Hän soittaa Laurille ja kuulee Leevin kuolleen.

- Murha, joku ampu tappavan nuolen.

Leila kauhistuu.

- Kyllä te suomalaiset ootte väkivaltasta väkeä. Tarvitsiko sellasta tehdä?

Leevin ruumis avattiin ja poliisi on kerännyt jutusta tutkinnassa kaiken mahdollisen tiedon.

- Onko Rikua näkynyt?

- Ei ole, ei muutamaan viikkoon.

- Tiesitkö, että saan pian vauvan. On varmaan pakko tulla Suomeen synnyttämään, eihän mulla ole varaa elää täällä ja säkään et oo toimittanut mulle yhtää rahaa lastes elättämiseen. Voisitko nyt auttaa?

- Kuule sen verran tää broidin kuolema herkistää, että laitan sulle ja lapsille rahat lentolippuun. Voit olla meillä. Eihän meillä ole tilasta puutetta. Mun poika Lasse näkee samalla puolibroidin ja siskon.

- Tuutko hautajaisiin? Ehkä Riku tulee sinne myös? Silloinpa saat tiedon miksi ei ole palannut. Missähän se muuten on? Meillä on yhteisiä bisneksiä. Pitäis selvittää, mutta ku tää juttu nyt vie kaiken huomion ja poliisi on ollu munkin kimpussa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tampereen poliisi on hidas, kun hämeessä ollaan. Kun Poliisit saapuvat paikalle on Siiri ja Jaakko jo kaukana. Ilmajoelle ei ole kuin kullin luikaus, kun Siiri kääntää bemarinsa levikkeelle. Jaakko ajaa aivan takapuskuriin kiinni ja pysäyttää siihen.

Siiri puhdistaa auton ja Jaakko laittaa rekisteriotteen ja auton viralliset vakuustuspaperit vänkärin penkille, lukitsee ovet ja jättää avaimet valtaojan puolelle etupyörän päälle.

Siiri painaa äänimerkkiä kolme pitkää töräystä, Jaakko hyppää kyytiin ja kytkin nousee sähäkästi. Pellon reunassa pienen metsikön siimeksestä näkyy kilometreittäin turkistarhan häkkejä. Tai siltä Jaakosta näyttää.

Juokolan Jussin oloinen mies pukee porstuassa kumisaappaat jalkaan ja lähtee astelemaan rauhalliseti P-levikkeelle.

Mies hyppää ketterästi valtaojan ylitse ja koukkaa samalla avaimet eturenkaan päältä ja ajaa päätietä noin kaksi kilometria ja kääntyy sitten oikealle. Hiekkatietä on vielä noin puolitoista kilometria, kunnes kotiportti häämöttää. Pieneltä mäenkumpareelta mies näkee, kun poliisiautoja ajaa tuhatta ja sataa kymmentä Vaasaa kohti.

Hän jatkaa autolla rauhallisesti ison hallin vieressä olevan varaston lastaussillan eteen ja peruuttaa, hyppää ulos välillä nostamaan takaluukun auki ja peruuttaa sitten aivan kiinni laituriin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mies joka ei turhia hyräile, aukaisee liinat pakastimen ympäriltä ja pukkaa tottuneesti pumppukärryn sorkat sen alle. Nopealla ranneliikkeellä hän pumppaa arkun ilmaan ja vetäisee sen yhtä tehokkaasti lastauslaiturin kautta karjakeittiöön tai lihamyllyyn, miten sen vain tulkitsee.

Siinä vaiheessa Petri nostaa varovasti arkun kantta.

- No mikä aave sinä olet, Jukolan Jussin oloinen mies utelee rauhalliseen tyyliinsä. Tai älä ala minulle avautumaan tässä, nostetaan oikea ruumis tuohon masiinaan, jos autat minua, niin laitan saunan ja tarjoan päivällistä.

Petri ei osaa kuin nyökätä. Yhdessä he nostavat lähes sulaneen eskimotikun arkusta ja Petri pitelee tätä puolijäykkä pystyssä, sillä aikaa kun mies isoissa saappaissaan täräyttää koneen käyntiin. Kyljessä lukee isolla Palmia 4200 XXL tai jotain.

Hetkessä mies on jauhelihana alatasanteen kuljetusvaunussa. Mies nostaa vielä kylmiöstä muutamia jäisiä kenkälaatikon mallisia kuutioita ja nekin jauhaantuvat silmänräpäyksessä.

Muutama kuutio vielä ja siirtovaunu alkaa olla täysi. Mies sammuttaa koneen ja laittaa pesutoiminnan päälle. Sitten hän pyytää Petriä mukaansa.

He menevät mitään puhumatta päärakennukseen sisälle. Mies käy nostamassa hetivalmiskiukaasta kannen pystyyn ja tulee sitten saliin takaisin. Riisuhan poika vaatteesi nehän ovat aivan märät. Tuossa on sinulle kylpytakki siksi aikaa ja pyyhe. Sauna on valmis aivan hetken kuluttua.

Petri tottelee mielellään sillä häntä inhottaa märät ja kylmät vaatteet iholla, vasitenkin, kun nesteet ovat ruumiin hikeä. Mies nostaa Petrin vaatteet lattialta ja sanoon saanhan laittaa nämä pesuun. Odottamatta mitään vastusta mies on jo apukeittiössä ja survoo Petrin vaatteet lajittelematta koneeseen. Mies kiertää pesuohjelmaa ja palaa saliin.

Petri toljottaa siinä kylpytakki toisessa kädessä ja pyyhe toisessa, sininen kylmästä viluinen iho on iso kontrasti Jukolan Jussin oloisen miehen päivettyneiden kasvojen edessä.

No poika nyt saunaan ja mies menee edellä ottaa matkalla kaksi kylmää olutta viileäkaapista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Liinu-Marjukka ja Viljo saavat itsensä sisään Manalaan ja nakkaavat terve ja moi vahtimestarille. Menevät suoraan lounaspöydän ääreen, kunhan ensin ovat silmäilleet sopivasti vapaan nurkkauksen aivan ikkunan läheltä.

Liinu-Marjukka aloittaa ruokansa ja samalla tarinansa. On selvinnyt, että virolainen mafia on yhdistynyt pikku Rikuksi kutsutun kanssa. Leevistä oli tullut väkivaltainen naisia kohtaan ja sutenöörin kautta tieto oli tullut Virossa Aivo Kallaksen korviin. Aivo Kallas taas tunsi vapaamuurariveljensä Rikun. Riku oli näyttänyt vihreää valoa ja Aivo oli antanut käskyn veljelleen Taivolle.

Taivo oli palkannut jonkun suomalaisen Reiskan, antanut hänelle tarkat koordinaatit, eli kertonut mitä nuolimerkkiä Petri käyttää.

Nyt on vielä selvittämättä, kuka oikeasti ampui jalkajousella. Aivo, Taivo, vaiko se Reiska? Etsintäkuuluutettu Petri Nieminen se ei voinut olla, koska hänet on nähty takuuvarmasti ampumahetkellä Kalliossa.

Viljo ei pysy oikein mukana, mikä Aivo? Voiko joku oikeasti olla nimeltään aivo?

No ei sinun aivoiltasi, voi kaikkea pyytää sanoo Liinu-Marjukka hilpeästi. Tiedätkö Viljo, että nämä pornoasiat ja silloin myöskin tämä juttu kuuluu meidän talossamme kakkoseen, eli toiseen kerrokseen, ja nauraa ääneen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Leila Toure on lentänyt Suomeen ison mahansa ja lasensa kanssa. Hän ottaa taksin ja ajaa Lauri Penniön luokse.

Hautajaiset ovat seuraavana päivänä. Laurista on hyvä, että Leila tuli. Nainen ja lapset hautajaisissa eivät herätä epäilyjä. Hautajaiset mahdollisimman matalalla profiililla. Nyt kaikki huomiota herättävä on riisuttava minimiin.

Lauri ei ota huomioon Leilan ihonväriä, joka saattaa saada lehdistön kiinnostumaan. Onhan paikalla hänen avopuolisonsa ja pienempi poikakin.

Niin siinä sitten käykin, että Leila kerää lehdistön huomion, vaikka hautajaiset ovat yksityiset. Paparatsit ovat pusikoissa. Mistä tuo tumma kaunotar on tullut? Miksi hän on hautajaisissa?

Leila ihmettelee miksi Riku ei ole paikalla. Mihin mies on mennyt?

Leilalta menee vedet, kun Leevin ruumista ollaan laskemassa hautaan. Leilan tilanne saa täyden huomion ja haudattava unohtuu. Lapsi on tulossa ja haudalta on päästävä äkkiä synnytyssairaalaan. Se on matkojen takana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sauna on mukavan leppoisa, Petri istuu peflettinsä päälle ja iso mies kampeaa myös lauteille.

- Hei aave, tunnistin sinut, sinä olet etsintäkuuluutettu murhasta, mutta et sinä nöösipoika mikään murhamies ole, senhän näkee jo silmäterän asennosta.

- Niin, niinpä, uskaltaa Petri vain sanoa.

Se on kuule poika sellainen juttu tämä rehellisyys, että sitä on vain kunnioittaminen, se kun näkyy sitten silmistä. Mutta ei se rehellisyys ole aina rehellistä.

Katsos nyt minuakin. Minulla on tuossa perinnöksi saatu tarha, se on ollut suvussa jo kuusi sukupolvea, viimeiset kolme polvea meillä on ollut tarhatoimintaa. Ei siinä kylläkään voida perinnöstä puhua, kun valtio nappaa sinut syleilyysi. Minulle kirjapitotoimisto teki emämunauksen ja kun sitä selvitettiin hyppäsi rehellinen kirjanpitäjä verottajan puolelle. Siinä oli kuule isot rahat kyseessä.

Siinä meitä oli kolme rehellistä, valtio, minä ja kirjanpitäjä. Vaikka virhe oli tilitoimiston, niin maksulappu oli minun maksettava. Verottajan tulkinta oli kuitenkin hyvin epäselvä, tässä asiassa, ja sain juosta luukulta toiselle jos kolmannellekin.

Vuosien sota kotitilan puolesta päättyi yllättävään soittoon verojohtajan puhelimesta, puhelimessa oli Siiri Walker, hän ehdotti palvelua palveluksesta, johon minä suostuin. Siiri käänsi verottajan tulkinnan sellaiseksi, kuin se on monissa suomalaisissa kunnissa, mutta ei Vaasan lähistöllä, koska meillä on sellainen kusipää verohallinnossa.

Siiri oli viisaampi kuin minä, voin sen rehellisesti nyt tunnustaa. Hänen pyyntönsä oli tuo äskeinen ketunruoka. Lupasin hänelle, että jauhan noin sata kiloa jäistä lihaa ketuille ja hän kääntää vaasalaisen verojohtajan pään.

Mutta en minä murhamies ole ja siksi istumme tässä löylyn lämmössä olutpullot käsissä.

Minulle on yhdentekevää mitä Siiri tai kumppaninsa tekevät, minä olen hommani hoitanut aina rehellisesti.

Mies hörppäsi välillä olutpullosta ja jatkoi.

Minä en poika tunne sinua paremmin, mutta tiedän että olet tolkun kaveri, siksi kerroinkin tämä kaikki sinulle, mutta sinä et hiisku tästä muille, koska silloin minun kotitila on taas vasaran alla.

Yksinkertaisesti sanottuna en voi uhata sinua millään, enkä edes halua. Haluan sinun vain ymmärtävän tämän yksinkertaisen miehen pyynnön, että ei sanaakaan tämän saunan seinien ulkopuolella tästä asiasta.

Petri kakistelee kurkkuaan ja sanoo ymmärtävänsä. Petri kertoo, että hän pysyy hiljaa ikuisesti, ei edes mahdollisille lapsenlapsilleen kerro.

Miehet siirtyvät pukuhuoneen puolelle ja isäntä sanoo vievänsä Volvollaan vieraan Seinäjoen rautatieasemalle, kunhan ensin hänen vaatteensa kuivuvat ja olemme syöneet kunnolla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Paparazzien lisäksi pusikossa ovat niin poliisi kuin Viron mafiakin napsimassa kuvia. Kun tiedetään, että on kyse vapaamuurarin hautajaisista on helppo tunnistaa myös vapaamuurarit tavallisista syntisistä mustien hanskojen perusteella. Laurillakin on mustat hansikkaat mukavasti käsillä.

Vapaamuurarihan voi vapaasti sanoa olevansa vapaamuurari jos haluaa niin tehdä, mutta hän ei voi paljastaa toista jäsentä vapaamuurariksi, vaikka kysmyksen esittäisi kuka. Siksi paparazzit ottavat kuvia näistäkin hautajaisista, ja siten paljastavat kuka on kuka levittääkseen Hymy-lehteen listoja tunnetuista vapaamuurareista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mies soittaa yhden puhelun ja sitten Petri ja mies lähtevät iltajunalle, Volvo kääntyy päätielle ja samalla heitä vastaan ajaa hinausauto. Petrin ilme kysyy miehen kasvoilta vastausta. No minä en pidä japanilaisita autoista. Minulle riittää tämä Volvo ja taputtaa samalla sen visakoivuista kojelautaa ja sen lisäksi minulla on siinä isossa hallissa uusi Transit kaikilla herkuilla, se on rekistöröity kuorma-autoksi. Huviottavaa siinä rekisteröinnissä on se, että sinne pohjaan pitää lisätä 30 kg paino, jotta siitä tulee kuorma-auto.

Kun aikaisemmin puhuttiin rehellisyydestä niin mitä rehellistä virkamies näkee siinä, että omistajan pitää kuljettaa koko ajan tuollaista lisäpainoa aivan turhaan?

Täällä maaseudulla me olemme kaikki tuttavia keskenämme, tuokin hinausautoyrittäjä on tuttava lapsuudesta saakka. Ei mekään ihan tumpeloita täällä olla, vaikka kehäkolmosen sisäpiiri meittiä ei arvosta.

Sinulle Petri toivotan hyvää loppuelämää, sillä me tuskin enää tapaamme.

Pendolino lähtee ajallaan ja Petri istuu lähes tyhjässä päivävaunussa, ei Pohjanmaalta taida olla asiaa pääkaupunkiin miettii Petri ja laskeutuu eräänlaiseen koomaan. Hän on kokenut paljon, mutta oppinut sitä enemmän tänään tuolta Jukolan Jussin oloiselta mieheltä.

Kun he olivat asemalla puristaneet toistensa kättä, Petri oli tuntenut jotain läikähtävän lämpimästi hänen nuoren sydämensä sopukassa. Nyt hänen päähänsä ei mahtunut muuta elämää kuin tänään päivällä koettu.

Hänen mieleensä muistuu myös ruumis, joka oli jäätynyt penis pystyssä. Siinä hän sitten ahtaassa tilassa oli matkannut tuon ikiseisokkiin vaipuneen miehen sylissä.

Rehellisyydestä hän oli saanut hyvän oppitunnin myös. Varmasti tuo jäyhä pohjalaismies olisi suonut ketuilleenkin paremmat olot, mutta, kun kilpailu ei sitä sallisi. Ei yksi pääskynen kesää tee, eikä kavalassa maailmassa kukaan voi olla umpirehellinen.

Rehellisyys on kuin virkattu pipo se venyy pään mukaan.

Ja Petri nukahtaa...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Liinu-Marjukka on saanut puhelun Tampereen suunnalta lentäviltä, siellä on yksi automonttööri ilmoittanut epäilyttävästä pakettiautosta. Mitään ei kuitenkkan ollut hänellä näyttää toteen. Poliisiautojakin oli ollut useampia ajojahdissa, mutta pakettiautosta ei löydy jälkeäkään.

Se vain miehen jutussa on outoa, että pakastinarkusta oli hänen mukaansa kuulunut miehen ääni. Katselimme liikennekameroita taaksepäin ja sellainen pakettiauto jota mies kuvaili on tosiaan ollut liikkeellä välillä H:ki Hämeenlinna aamupäivällä. Aikataulu sopisi miehen ilmoitukseen.

Meidän omat pojatkin vahvistavat havainneensa jotain outoa pakettiauton liikkeissä, mutta kuljettajaa ei otettu kiinni, kun oli tehtävä meneillään, eli joku pölvästi oli ajanut reilua ylinopeutta tutka-auton mittariin.

Tampereen ja Vaasan välillä ei kyseistä pakettiautoa enää kameroissa näy, joten etsinnät keskittyvän tänne manseen. Ajattelin vain kollegalle ilmineerata, kun siellä on se etsintä kuumimmillaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Petri heräilee Ryttylän kohdilla ja hieroo silmiään auki. Vilkaisu kelloon osoittaa, että noin tunti ja hän on taas stadissa. Kuulutus Riihimäelle saapumista kuuluu kovaäänisistä ja samassa kaksi junalijaa saapuu jututtamaan Petriä.

He juttelevat hiukan sekavia, kyselevät kaikenlaista omituista ja ovat hiukan häillään itsekin, mutta jatkavat jutustelemista. Juna pysähtyy ja Petri huomaa poliisin nousevan junaan ja he tulevat hänen luokseen ja kysyvät henkilöpapereita.

Petri vie kätensä povitaskuun ja toinen poliisesita nappaa siinä vaiheessa hänelle käsiraudat oikeaan ranteeseen. Niin Petri Nieminen sanoo vanhempi poliiseista luettuaan hänen paperinsa, olette etsintäkuuluutettu ja teidän pääteasemanne on nyt tässä ottakaa tavaranne ja seuratkaa.

Petri nousee, sillä hän tietää miten hankala on päästä noista raudoista eroon.

Joku matkustaja on varmasti ilmoittanut henkilökunnalle ja sieltä ensimmäiseltä mahdolliselta pysähdysasemalta sitten poliisi paikalle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Autossa poliisit ottavat yhteyden Liinu-Marjukkaan joka komentaa tuomaan Petrin viipymättä hänen eteensä. Niin poliisiauto nytkähtää liikkeelle ja ajaa G.Pula-ahon lämpölaitoksen takaa Sakon tehtaan edestä ja kurvaa kiertoliittymästä Helsinkiin menevälle katuosuudelle, josta kääntyvät vasemmalle Karavaanin kohdalla.

Petri ihmettelee ääneen, että minulla oli lippu Helsinkiin saakka maksettuna, eikö yhteiskunnalle olisi edullisempaa ollut ottaa hänet kiinni vasta Helsingissä, kun sinne näkyy nyt matka kuitenkin johtavan.

Eipäs viisastella, sanoo kuljettaja nyreästi hiukan loukkaantuneena.

Matka jatkuu hiljaisuuden vallitessa. Liinu-Marjukka on jäänyt ylitöihin, mutta tilanne on nyt hoidettava.

Petri viedään Liinu-Marjukan kanssa tutkintahuoneeseen, Liinu-Marjukka kiittää Riihimäen poikia ja toivottaa hyvää kotimatkaa, ajakaa varovasti.

Kun miehet ovat poistuneet Linnu kysyy Petriltä, että mikä selitys sinulla on tähän kaikkeen?

Öhöm, minä läksin silloin yöllä. Niin minähän olin Helsingin asemalla ja päätin torkahtaa hiukan eräässä tyhjässä rautatievaunussa, kun heräsin olin matkalla pohjoiseen. Junailija sanoi että lähin asema on Seinäjoki, joten ostin lipun sinne. Sieltä ei tullut paluuta aivan heti, joten kävin paikallisella urheilutalolla uimassa.

Koska kukaan ei minusta siellä ollut lainkaan kiinostunut ajattelin palata takaisin sen ihmeempiä itseäni peittelemättä. No lopthan sinä jo tiedätkin.

Hymm, tarinasi kuullostaa uskottavalta, mutta se tarkistetaan, mutta nyt sinun on jäätävä tänne tutkintavankeuteen ainakin huomiseen saakka, sillä minä lähden nyt Toiselle linjalle, kun siellä ei ole enää vieraita miehiä.

Liinu-Marjukka aukaisee oven ja vinkkaa pari vaatekaappia hakemaan Petrin. Viekää hänet selliin, mutta ottakaa iisisti hänen ranteesta kiinni sillä sehän on jo aivan musta, epäilty saattaa syyttää vielä meitä väkivaltaisuudesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Liinu-Marjukka sai sulkia hattuunsa, kun pidätys oli tapahtunut. Kaakkuri tosin huomauttti hänelle, että eihän se nyt varmaankaan hänen ansiotaan varsinaisesti ollut, mutta virantoimitus oli saatettu loppuun.

Seuraavana aamuna Linnu istui kahvihuoneessa yhdessä Viljo Kahelinin kanssa, joka luki Alibi-lehteä.

-Hei, muistatko sen pankkirosvon Raivo Roosnan 80-luvulta?

-Toki toki. Hänhän oli sen Aleks Lepajõen kaveri.

-No, tässä kerrotaan, että Raivo pääsi lusimasta 90-luvun alussa ja avioitui heti suomalaisen naisen kanssa. Nyt heidän poikansa Reino Roosna on voittanut kultamitalin Viron kansallisessa jousiammuntaturnauksessa. Kaikkea sitä maailmaan mahtuukin.

-"Mielenkiintoista", Linnu hymähti sarkastisesti. Miksi moisesta kirjoitetaan Alibissa?

-Tässä nyt vain seurataan entisten rikollisten myöhempiä elämänvaiheita. Reinokin on lusinut jo alle parikymppisenä, kun oli sotkeutunut joihinkin paikallisen mafian pikkukolttosiin.

Kahvitauko päättyi ja he poistuivat selvittelemään Petrin kuulustelujen alkamista. Jokin Viljon lukemassa uutisessa mietitytti Linnua. Sanottakoon sitä nyt sitten vaikka naisen vaistoksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tallinnan vanhassa kaupungissa tiedetään jo, että Vähe Riku on kateissa, mahdollisesti tapettu. Aivo Kallas miettii kuka on hänen seuraava oikea yhteys Suomeen. Vähe Riku oli luotettava kumppani, mutta missä konklaavissa nyt se seuraaja kasvaa?

Penniön veljekset ovat puolittuneet, ja suku taisi osoittautua pahimmaksi taas kerran toisilleen. Nuori Vähe Jack on vielä täysin kokematon ja häntä kiinnostaa vielä seksi ja alkoholi enemmän kuin business.

Jari K. on tullut kai urheilupyörä-uskovaiseksi ja poistuu kaikilta itseään kunnioittavilta huulilta, jotka pimeydessä kulkevat.

Hänen voimansa oli appiukon uskottavuus, mutta nyt ei Manusta ole takuuksi edes kotikissalle.

Tuo Petri jota nyt ajetaan takaa kuin naapurin sikaa, tuntuu järki mieheltä. Jos hänet saisi johonkin oikeaan liemeen, josta hän ei voisi poliisille kertoa, niin silloin hän tottelisi järjestön sääntöjä, vaikka tuntisi itsensä kuinka rehelliseksi tahansa.

Aivo soittaa Taivolle, hei veikka järjestä minulle ansa, johon Petri Nieminen lankeaa. Hänestä tulee kohta kansallissankari Suomessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Iltapäivälehdet kirkuvat katujen kulmissa, "Murhaaja on häkitetty", "Murhaaja on napattu", mutta tosiasiassa taustavoimat eivät jää koskaan kiinni. Ei Tillanderin ryöstösaalista koskaan saatu takaisin kokonaisuudessaan, kuka sen jemmasi, kun oikeat ryöstäjät olivat lusimassa. No "taustavoimat"! Taustavoimat ovat nimensä mukaisesti taustalla.

Media menee liian helposti mukaan ostamaan yleisön suosiota, nythän pidettiin tärkeänä, että murhaaja saadaan kiinni, vaikka todellinen sankariteko oli tappaa tuo lurjus, joka rääkkäsi viattomia ihmiskaupanuhreja eli mafiahuoria.

Myös toisesta murhasta media ei tiedä mitään ja murhaaja kulkee aivan vapaana tosin nyt jos Ruotsin puolella. Mutta taustavoimat tietävät jo jotain tästäkin murhasta, vaikka Siiri oli suunnitellut sitä vuosia.

Pikku Rikulla kun oli varasuunnitelma aina tälläisen tilanteen varalle. Varokaavio menee jotenkin niin, että jos, ja jos. Jos hän ei tule ilmoitetusta määräpaikasta ajoissa tiedon piiriin, niin jotain on tapahtunut, jos ei myöhästymistä ilmoiteta tahattomaksi.

Nyt hän ei saapunut perhelounaalta ilmoittamaansa aikaan, joten Aivo odotti ilmoitusta tahattomuudesta, mitään ilmoitusta ei ole tullut, joten syyllinen on perhetapahtumassa ollut läsnä, joko ex-vaimo tai poika, tai molemmat yhdessä.

Aivo on jo hetken aikaa tukiskellut Ruotsin karttaa. Siirin ja Jaakon puhelimen singnaalit kun näyttävät tulevan sieltä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lugupeetud Siiri, onko päiväsi jo luetut, sanoo Aivo itsekseen ja tähystelee näytöltään karttaa?

Le tunnel sous la Manche, sinne sinä siis aiot. Tarkoituksesi on viedä timantit ja rahasalkku itsellesi, mutta miten tyhmänä sinä minua pidätkään Madam Walker?

Täältä ajaa Ranskaan nopeammin, kuin missä sinä nyt olet ja minun ei tarvitse edes ajaa metriäkään kultaseni, hän myhistelee olemattomaan partaansa.

Ola saa tänään kovakullisen vieraan ja hän vie neitsyyden ja kivet parempaan talteen. Ja kun te rahasalkkunne avaatte sitten yhdessä se on jo tyhjennetty, joten ei auta kuin palata verojohtajan nipisteltäväksi.

Hyvästi Siiri Walker, meillä ei enää ole yhteistä kieltä, minun ei kannata liata sormiasi sinuun.

Aivo ottaa taas puhelun veljelleen Taivolle, puhuu nopeasti eestiksi, mitä Siiri Walker on tehnyt ja aikoo vielä tehdä, tee tyhjäksi tämän suunnitelmat, Aivo laskee puhelimen pöydälleen ja katselee ikkunasta kun lokit liitelevät meren yhtä vapaana kuin hän liike-elämässä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siiri ja Jaakko saapuivat vuorokauden ajettuaan Helsingborgiin. He olivat levänneet parisen tuntia Sundsvallin tienoilla ja jatkaneet sitten heti matkaa. He olivat päättäneet jatkaa Malmööseen asti ja ajaa sieltä siltaa myöten Kööpenhaminaan, sillä lautan ottaminen Helsingborgista tuntui riskaabelimmalta. Siitä jäisi faileihin auton rekisterinumero.

Helsingborgissa he kuitenkin pysähtyivät illallistamaan, koska tunsivat olevansa jo riittävän kaukana turvassa. Auto parkkeerattiin Stortorgetin pysäköintialueelle Kustaa Adolfin ratsupatsaan kupeeseen. Käveltyään ensin pari sataa metriä pohjoiseen Kullagatanin kävelykatua myöten he huomasivat, että siellä oli vain myymälöitä, joten he päättivät palata torille. Valittuaan toisen suunnan toriin nähden he löysivät parin korttelin päästä Mariakyrkania vastapäätä pienen viihtyisän italialaistyyppisen pastatrattorian "Olsonsskafferie", jonka he päättivät valita illallispaikakseen.

Elämä hymyili jälleen, tunnelma oli kuin lomaa vietettäessä. Kynttilät paloivat punavalkoruudullisen pöytäliinan päällä ja ravioli con pesto maistui taivaalliselta. Mikään ei enää voinut mennä pieleen.

Vai oliko kaitselmus kenties suunnitellut asiat toisin ...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siiri alkaa jo uskoa läpimurtoon ja supisee Jaakolle pöydän ylitse, siitä saakka kun isäsi sen Leiluskan mukaan lähti olen suunnitellut oman elämäni ilman häntä, mutta eihän se ollut mahdollista, kun oli niin paljon vyyhti solmussa.

Pitää kuitenkin olla hiljaa kaikesta nyt, että ei mikään mene enää pieleen, kyllä pelästyin siellä Tampereella, sen kaiffarin piti olla luottoporukkaa, mutta niin vain sinivuokot perään pisti.

Mokomakin monttööri, kun ei tiennyt kummassa päässä moottori on, hekottaa Siiri, kattia kanssa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

He alkavat keskustella yhä äänekkäämmin ja innostuvat tilaamaan pullon Nero punaviiniä. Jaakko vakuuttaa Siirille, että kyllä he sen voivat tasata.

-Reilun tunnin kuluttua täältä lähdettyämme olemme Tanskassa eikä poliisi siellä mokomasta piittaa.

Pullo tilattiin ja siitä skoolattiin hilpeällä mielellä. Jälkiruoaksi tilattiin tiramisua ja café espressoa, jonka kera päätettiin naukata vielä grappapaukut. Sitten lasku maksettiin ja he poistuivat paikasta.

Jaakko kaiveli auton avaimia Kustaa Adolfin patsaan vieressä ja avasi oven. Siiri istui pelkääjän paikalle ja Jaakko käynnisti moottorin. Ilta oli jo hämärtynyt ja auton takana parkissa ollut Volvo vilkutteli valoja. Autosta astui kaksi sinitakkista mieshenkilöä, joista toinen tuli koputtamaan Jaakon puoleiseen ikkunaan. Jaakko avasi ikkunan.

-God kväll! Får jag be att blåsa?

Jaakko oli vaivautunut ja puhalsi sitten pilliin. Poliisi odotti kotvan aikaa ja katsoi sitten lukemia.

-Det visar 0,4.

Jaakko pyyhki hikeä otsaltaan ja vastasi:

-Det är ju ingenting, ja alkoi sitten sulkea ikkunaa.

Poliisi avasi oven ja totesi:

-Nej, färden stoppar hit. Vi har 0,2 som limit i Sverige.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taivo kilauttaa Aivolle, olen kehittänyt teorian, jolla pyyntösi toteutuu.

- Kerro ihmeessä kuomaseni Aivo innostuu.

No tarvitsemme nyt aikaa, mutta sitähän on almanakat täynnä. Maire on hyvässä uskossa mennyt omasta mielestään mukaan toimintaan, jonne Petri ei häntä olisi koskaan luovuttanut. Bona fide, mutta Suomessa laki ei tunne vilpittömyyttä rikoksessa, Hän on siis siirtynyt kaidalta tieltä tälle kapealle polulle, jota me kutsumme ansaintalogiikaksi numero yksi.

Petri pääsee tiettävästi huomenna vapaaksi, mitään syytä poliisilla ei ole häntä pidätellä. Reiskaa he eivät saa kiinni, mutta Petriä vastaan heillä on hintelästi aineistoa, vapautus tulee ja sitä kautta kuuluisuutta.

Nyt astumme me mukaan kuvioihin, ensiksikin Mairelle on annettava lisää vastuuta, kun rauta on kuuma ja hyvä tekosyy, kun Laurilla on suruaika, ja hän tosiaan on kädetön ilman Leeviä. Myös Vähe Riku on poissa, joten Mairelle tulee tilaisuus nousta vähintäin sille portaalle, jolla Leevi oli.

Me tietysti hoidamme hänelle kaikki mahdollinen tuki.

Kuten myös Petrille hoidamme hyvän suosittelijan, joka nostaa hänet politiikkaan. Suomessa on kohta vaalit ja ehdokkaita kaivataan.

- Ei mitään hakkaraisia enää keskeyttää Aivo.

No ei ei, eikä Perussuomalaisiin eikä Kokoomukseen, vaan Suomen Keskustaan. Sipilä jättäytyi Ouluun ehdokkaaksi, eikä kepuleilla ole Mariakaan enää Helsingissä laittaa. Se on kuin tilauksesta Petrin paikka.

Petrille pitää järjestää myös aikaa Mairen kanssa ja vaalivauvan tekoon, kihlautuminen ja avioliitto ovat myös hyvä suorittaa ajoissa pois alta. Sitten kun lapsi antaa merkkejä itsestään ja Petri on päässyt eduskuntaan, saanut hyvän valiokunan johdettavaksi, niin kerromme kuivan viileästi missä mennään.

Hän on saanut vaalirahoituksen meiltä, Maire on rikollisessa toiminnassa johtoportaassa, ja sinä epäröit ottaa kultalusikkaa meidän kädestämme. Vihjaamme saattavamme hänet suureen häpeään ja hänen kansansuosionsa muuttuu ikuiseksi inhoksi ja häntä vieroksutaan, hänen tulevaa syntymätöntä lasta kiustaan ja Maire joutuu tiilenpäitä lukemaan ja synnyttää vankilassa, jos hän ei suostu.

Hyvä joskin vielä hioutumaton juoni, mutta onnittelut Taivo sinuun voin aina luottaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Samaan aikaa Helsingborgissa Siiri ja Jaakko istuvat poliisien Volvon takapenkillä. Poliisi kirjoittaa muistiin suomalaisen auton rekisterinumeron ja pyytää Jaakkoa esittämään ajokorttinsa. Jaakolla on englantilainen ajokortti, josta poliisi kirjoittaa muistiin nimen Jack Walker ja muut henkilötiedot. Sitten hän ottaa kännykällä yhteyttä poliisiasemalle ja pyytää selvittämään Suomen viranomaisten kanssa kuka auton omistaa.

Tuokion kuluttua poliisin kännykkä pirahtaa ja hän saa selvityksen.

-Bilen är registrerad med namn Leevi Penniö från Finland.

Käy ilmi, että autoa ei ole ilmoitettu anastetuksi, mutta poliisi tiedustelee tuntevatko matkalaiset kyseisen omistajan. He selvittävät, että kyseessä on lähisukulainen, joka on lainannut auton.

Poliisi tekee vielä muita muistiinpanoja, ottaa auton avaimet Jaakolta ja kysyy onko heillä yösijaa Helsingborgissa vai tulevatko he mieluummin kamarille yöksi. Jaakko katsoo Siiriin neuvottomana. Siiri on kalmankalpea ja ehdottaa, että he menisivät hotelliin yöksi ja sieltä aamulla kamarille noutamaan auton. Sakoilla he kuitenkin tästä selviäisivät.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tättärättärää asuu Petri salamavalojen välkähdellessä ulos poliisitalosta. Toimittajia on kuin muurahaisia, jokainen tahtoo päästä lähelle, valokuvaajia on vieläkin enemmän. Joku onneton ottaa halpiskännykällä videolle.

Kohta kirkuvat taas iltapäivälehtien lööpit.

Petri ei arvaa, että vastaanottoa on hiukan masinoitu, ei hän todellisuudessa noin suuri stara ole - vielä. Mutta tätä ja vieläkin isompaa on jatkossa tuvassa.

Toimittajat pakottavat Petrin antamaan lausunnon.

- No tyttöystävää on ikävä, sanoo Petri ja kiva, että nyt hänet saan kohta syliini. Minulla ei ole muuta sanottavaa, kuin, että olen syytön, eikä poliisikaan minua enää tutki epäiltynä.

Samassa Maire raivaa itsensä lehdistön lävitse ja halaa Petriä suudellen suoraan suulle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Leila Toure on Kätilöopiston synnytyshuoneessa numero neljä. Lapsivesi on mennyt hautajaisten aikana, sanoo kätilö toiselle, kun vuoro vaihtuu, polttoja on noin kahdeksan minuutin välein, ehkä tunnin päästä olette viisaampia. Hyvää päivänjatkoa.

Molemmat kätilöt poistuvat huoneesta, Leila on aivan yksin, missä kaikki ystävät ovat silloin, kun synnytys alkaa, kysyy hän hiljaa itseltään. Hän on omilla toimillaan ehkä tullut auttaneeksi omaa nykyistä yksinäisyyttään, kuka tietää, mutta ei hänkään kerro, ajattelee Leila sekavasti.

Leilan alavatsaa kouristaa jälleen, käsi puristuu pienen soittokellon napin ympärille ja peukalo painaa NYT!

Samassa huoneeseen purjehtii äskeinen kätilö mukanaan joku uusi hoitaja. Hoitaja nostaa lakanaa ylemmäksi ja vilkaisee vaivihkaa kötilöä. Kätilö nyökkää ja hoitaja pesee vielä synnytimet nopeasti tottunein ottein.

Kun seuraava poltto alkaa ponnistakaa kun minä sanon jep, sanoo kätilö ja odottaa Leilan reagointia. Leila kohottaa silmäkulmiaan ja katsoo kuin cocerspanieli ja nyökkää alistuneesti. Synnytys voi alkaa.

Jep, sanoo kätilö. Leila pusertaa ottaa nilkoistaan kiinni ja ponnistaa niin että verisuonet katkeilevat hänen niskanseudultaan ja kasvoista.

Poikavauva pullahtaa niinsanotusti kätilön syliin. Hyvin tehty sanoo kätilö ja antaa vauvan hoitajalle, ensin arvioituaan pojan yhdeksikön arvoiseksi, koska väri hiukan liian keltainen, ei tullut täyttä kymppiä.

Hoitaja menee välihuoneestten ja huuhtelee lapsen hanan alla, poika päräyttää sellaisien parun, että kiinan muurikin halkeaisi jos olisi kuulolla.

Hoitaja silmäilee ja miettii äiti on hiukan afro, mutta poika on hiukan kiinalainen. Antaa lapsen äidin rinnoille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Leila katselee rinnoillaan hamuavaa pientä, tummaa, hieman vinosilmäistä lasta. Mitä tulikaan tehtyä sen Lin kanssa. Olihan se kiinalaisen ravintolan ruoka parasta mitä tiedän, ainakin se mitä tarjottiin.
Siitä jäi näköjään jäljet. Onneksi Richard ei ole täällä. Nyt en häntä kaipaa yhtää.

- Mikä lapselle nimeksi?

Kiinassa vanhemmat antavat joskus pojilleen tavallisia tai merkityksettömiä nimiä, jotta pahat henget eivät kiinnittäisi huomiota lapsiin, kuten nyt tuo Li. Paljaisiko kiinalaisperäisen nimen antaminen pojalle lapsen isän syntyperän? Onhan sitä isän näköä hiukan lapsessa.

Oli se Li rikaskin. Rikuhan se meidän tutustutti. Rickhardilla ja Lillä oli yhteisiä bisneksiä.

Sain niin ihanat silkkihuivitkin lahjaksi Liltä ja luonnonhelmistä kaulanauhan. Aina kun Riku oleili Suomessa oli ihanat ateriat tiedossa ja ikävään muutakin helpotusta. Seurani ei sitten enää raskauden tultua ilmi Lille kelvannutkaan. Oli löytänyt jonku toisen tai kuinka monta lie itselleen kaapannut. Eihän miehistä koskaan tiedä. Liehittelevät ja saavat mitä haluavat ja se ei olekaan vähän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siiri ja Jaakko astuvat sisään Grand Hotellin aulaan aivan Stortorgetin kulmassa. He ovat ottaneet matkatavaroistaan autosta välttämättömimmät kimpsut ja kampsut yhdeksi yöksi. Poliisi oli ilmoittanut ajavansa auton noin kilometrin päässä sijaitsevalle kamarille ja antanut ohjeet sen noutamisesta seuraavana aamuna.

Sujuvammin ruotsia puhuvana Siiri alkaa kysellä yöpymismahdollisuutta. Käy ilmi, että standardihuoneet ovat kaikki varattuja, mutta yksi sviitti olisi vielä jäljellä.

-Vad kostar det då, kysyy Siiri.

-Det blir 18.400 kronor, kuuluu reseptionistin vastaus.

-Nå men härregud, huudahtaa Siiri spontaanisti. Tuntuipa tulevan tyyriiksi.

Virkailija ehdottaa, että he menisivät kadun toisella puolella olevaan Marina Plazaan, joka sijaitsi vain parin sadan metrin päässä meren rannalla aivan päärautatieaseman Knutpunktenin vieressä. Siellä kuulemma olisi normaalihintaisia huoneita vielä vapaana.

Siiri katsoo Jaakkoon, joka tietää, että rahasta heilla ei juuri nyt kyllä olisi kiinni. Sitten he yhteistuumin päättävät sittenkin ottaa sviitin kahdella makuuhuoneella ja yhteisellä olohuoneella. Kylpyhuoneessa olisi kuulemma suihkun lisäksi jakuzzi ja pieni saunaosasto.

Jatketaan nyt sitten loman viettoa, he virnuilevat toisilleen huojentunutta teeskennellen astuessaan natisevaan vanhaan puukehikkoiseen suureen hissiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaan aikaan Lontoossa Ola on yrittänyt soittaa armaalleen, mutta tämä ei voi vastata, kun istuu svenssonien kanssa poliisiautossa.

Ola menee alas baariin ja siellä tapaa erään maskuliinisen miehen, jonka flirtti puree ikävystyneen suomalaismiehen mielentilaan. Heillä on hauskaa, eikä aikaakaan kun hotellihuoneen peitot saavat paljastaa satiinilakanat.

Voisi sanoa, että tässä miestä pannaan oikeaoppisesti "Olan" takaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taivo soittaa Aivolle aamulla, kivet ovat himassa, mies nousi "Rapakon" takaa ja heitti haulipussit taskuun, eikä Olalle, jäänyt kuin kirvelevä muisto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Liinu-Marjukka viettää koti-iltaa Helsingissä ja surffailee netissä satunnaisia lehtiotsikoita lukien.

Hän pysähtyy hetkeksi urheilupalstan otsikkoon, jossa mainitaan samaisesta Reino Roosnasta, josta Viljo oli päivällä kertonut. Uutinen hehkuttaa "suomalaisperäisen virolaisen" kansainvälistä menestystä ja siinä yhteydessä on kuva hänestä vastaanottamassa Viron jousiammuntamestaruuspokaalia Tondin ampumaradalla Tallinnan liepeillä.

Kappas vaan, taisi se Viljon mainitsema kaveri olla suurempikin kuuluisuus, tuumaili Linnu. Kuvan alla oli päivämäärä 27.8.2014. Kohtalon ivaa, juuri saman päivän aamuna oli Leevi löydetty vainaana, ajattelee Linnu.

Muita uutisia ovat mm. murhasta epäillyn Petri Niemisen vapauttaminen. Uutista kommentoineet lukijat jakautuvat kahteen leiriin. Toiset ovat sitä mieltä, että poliisi on toiminut lepsusti päästäessään näin nopeasti hyvästä syystä epäillyn kaiffarin vapaalle jalalle ja toiset puolestaan korostavat EU:n direktiivien mukaisia ihmisoikeuksia ja niihin liittyviä poliisin pidätysvaltuuksia.

Kylläpä ihmiset ovat mielestään viisaita, ikäänkuin tietäisivät tästä enemmän kuin hän itse konsanaan, puisteli Linnu päätään ja siirtyi sitten makuuhuoneeseensa vaihtamaan yöasua ylleen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hertfordshiressa Suur-Lontoon liepeillä keittää Indican tahmeaa riisiä muuan Huang Dong, suomeksi keltainen valuutta tai suomalaisittain lausuttuna Don Juan.

Dongin kännykkä kumahtaa asunnon ruokailunurkkauksessa, puhelimessa on Taivo.

- Hei, puhun lyhyesti. Richard on poissa, ei ehkä koskaan palaa. Kuka hoitaa huoneiston? Laita tekstiviesti, tällä kertaa Eestissä luettavilla kirjaimilla, vai onko siellä taas ollut joku suuri räjähdys. Loppu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivo saa tiedon sähköpostiinsa, Suomessa poliisi epäilee ilmeisesti Raivo Roosnan poikaa Reiskaa Leevin murhasta.

Aivo miettii, sehän on hiukan sukuakin tuo Raivo, kuten poikakin, mutta se hänen historiansa on niin kaukana tästä segmentistä. Sehän oli siihen aikaan, kun isoisä vekkarikauppoja ryösteli aseet kourissa.

Nyt me myymme koruliikkeille timantteja, eikä kukaan asetta vie vahingossakaan liikepaikoille, se on rahvaanomaista ja häpeällistä. Timantteja myymällä nettoaa sitä paitsi enemmän ja helpommalla, kuin piileksimällä ryöstön jälkeen hiilikellareissa.

Ja missä huutonetissä niitä timantteja ja vekkareita sitten kaupattaisiin? Nyt meikäläiset kuuluvat eliittiin ja ohjaavat politiikkaa, imevät rahat paratiisisaarille ja hoitavat kaiken tämän täysin laillisesti, ehkä hieman lain reunoja venyttäen.

Reiska kylläkin kuului niihin Raivon ja Alexin piireihin, olisiko tuo siitä kimmokkeen saanut myös pojalleen laittaa nimeksi "reiska", minulle se tuo mieleen ihmissalakuljetuksen ja venäläiset huorat.

No pitänee laittaa tämä forfaraden Daniel Ladionille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Aivolle tulee puhelun jälkeen mieleen miten he vajaa kymmenen vuotta sitten tekivät ensimmäisen herrasmiesten bisnesryöstön Lontoossa. Se onnistui. Heitä ei löydetty. Iso kaupunki ja hyvin toimittu.

Siitä kirjoitettiin lehdissäki ja näinhän se lehden mukaan meni.

Kaksi Bentleyllä liikkunutta liikemiehiksi pukeutunutta timanttivarasta vei Lontoolaisesta jalokivimyymälästä arvokkaita koruja. Liikkeeseen mentyä he kaivoivat esille hopeiset käsiaseet ja katosivat saalineen tietymättömiin. Heidän mukanaan lähti keltaisen arvokkaan timantin lisäksi parin miljoonan arvoinen kaulakoru.

Aivo hiukan hymähtää. Timantit pysyvät piilossa ja nousevat uudessa paikassa uuteen elämään.

Lehti jatkaa. Kuinka ollakaan vasta vuonna 2011 keltainen timantti vietiin arvioitavaksi Hong Kongissa sijaitsevaan arviointiliikkeeseen. Arvioijat huomasivat siinä käsittelyn jäljet. Timantti oli pienempi kuin aiemmin kadonneeksi ilmoitettu ja sen leikkaus oli toinen. Minne olivat osat joutuneet? Timantin sen hetkinen omistaja oli myös tuntematon.

Näin me saimme ensimmäisiä arvokkaita saaliita ja homma sen kuin jatkuu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Huang Dong lopettelee ateriaansa ja aikoo käydä katsastamassa huoneiston, josta Taivo oli niin kovin huolissaan. Dong on Yrjö Kakkisen lontoolainen kollega, eli hän hoitaa kiinteistöt täälläpäin maailmaa.

Hän tekee myös muuttoilmoitukset ja omistajanvaihdosilmoitukset tarvittaessa, nyt varmaan tulee joku uusi isäntä siihen, se tietää ainakin viranomaisille ilmoituksen ja mahdollisesti kaupat uuden omistajan nimiin.

Siinähän raha ei vaihdu kuin hetkeksi tilitä toiselle, no jotain veroja tulee maksaa, mutta se on tehtävä laillisesti, muuten asunto ei olisi niin näkymätön.

Asunnossa ei näytä olevan ketään kotona, Dong menee omilla avaimillaan sisään huoneistoon. Sieltä on hävinnyt kaikki elävät, joten huoneisto on hiukan ummehtunut, kun kukaan ei ole ikkunoita tai ovia aukomassa.

Ilta-aurinko porottaa lattialla lojuviin lasten vaatteisiin. Täältä on siis häivytty hysteerisenä ajattelee Dong. Isännän tavarat ovat järjestyksessä, hän on lähtenyt rauhallisesti.Perinteinen kiinalainen ajattelutapa poikkeaa meidän länsimaisten ajattelusta, vaikka Dongista on hyvää vauhtia tulossa urbaani.

Pyydän siivousliikkeen paikalle ja he saavat hoitaa likapyykin, minä en noihin housuhin kajoa. Ilmoitan sitten sähköpostilla, ei kun tekstiviestillä Taivolle. - Ok, kaikki henkilöt hävinneet, siivousliike hoitaa asunnon peruskuntoon. Isännän tavarat jää paikoilleen, mutta muut kamat laitetaan konttiin ja lähetetään Lauri Penniön osoittella Suomeen, kuittaa HD.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ok, viesti tulee Taivolta hetkessä, mutta sen lisäksi pitää vaihtaa sarjoitukset lukoissa ja isännän tavarat kontissa säilöön varastoalueelle Folkestoneen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siiri ja Jaakko nauttivat runsaasta aamiaisesta Grand Hotellissa. Juominkeja ei enää illalla jatkettu, sen verran he olivat nyt oppineet. Auto piti saada takaisin ja matkaa piti saada jatkettua.

Siiri oli illalla rentoutunut jakuzzissa ja Jaakko surffaillut netissä olohuoneen työpöytänurkkauksessa olleella tietokoneella. Nukkumaan oli menty melko aikaisin ja unikin oli kaikesta huolimatta tullut molemmille suhtkoht normaalisti. Paljon oli tapahtunut, mutta toisaalta matka oli ollut rasittava ja väsyttävä.

Ulos chekatessa Siiri maksoi Diner's Clubin kortillaan ja pyysi henkilökuntaa tilaamaan taksin hotellin ovelle. Taksissa hän sitten näytti tummapintaiselle murteellista ruotsia puhuvalle kuskille poliisiaseman osoitteen: Berga Allé 25.
Hän ei maininnut mitään poliisiasemasta, mutta kuski tunsi heti osoitteen:

-Jasså, till polisen, hekotteli hän asiakkailleen.

Kello kävi yhdeksää kun Siiri ja Jaakko astuivat poliisiaseman ovesta sisään. Siiri kertoi informaatiotiskin takana istuvalle virkailijalle asiansa ja tämä kehotti heitä odottelemaan aulan sohvalla kunnes asianomainen poliisiviranomainen saapuisi heitä noutamaan.

Noutaja oli sama poliisi, joka heitä oli alustavasti kuulustellut illalla:

-God morgon, hän toivotti. Har ni sovit gott?

Sitten hän viittoi Jaakkoa ja Siiriä seuraamaan itseään työhuoneeseensa.

Työhuoneessa poliisi kertasi edellisillan faktat ja kuulijoiden hyväksyttyä ne hän naputti raporttia koneeseensa.

Poliisi ilmoitti kuulusteltavilleen, että laki velvoittaisi häntä takavarikoimaan Jaakon ajokortin ja mätkäisemään päiväsakkoja tulojen mukaan, mutta kun kyseessä olivat ulkomaalaiset, joiden tarkoitus on välittömästi poistua maasta autoineen eikä rattijuopumus ollut vakava, niin hän voisi jättää Jaakon ajokortin tämän haltuun edellyttäen, että he maksavat sitä ennen 20.000 kruunun sakon, josta he saavat kuitin samantien asemalta.

-Ni kan betala med kort, virnuili konstaapeli.

Asiat saatiin sillä tavoin hoidetuiksi. Jaakko ja Siiri saivat auton avaimet takaisin ja heidät ohjattiin auton säilyttämispaikalle. Sitä ennen Jaakko joutui taas puhaltamaan pilliin - se näytti nollaa.

Huojentuneina Jaakko ja Siiri ohjasivat auton pois poliisitalon alueelta ja ottivat suunnan kohti etelää.

Se tapahtui kreivin aikaan, sillä samalla hetkellä tuli poliisiasemalle Suomesta puhelu. Sinne ilmoitettiin, että edellisenä iltana virka-apuna annettuun tietoon liittyvän auton omistaja on murhattu. He pyysivät pidättämään matkalaiset kuulusteluja varten.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Leila ei tiedä, että hänestä on julkaistu lehdessä kuvia. Hän on vielä synnytyssairaalassa. Kuka tulee noutamaan äidin ja lapsen, kysyy lehti.

Yhdessä kuvassa on Leilan seurana Lauri, joka tukee Leilaa vyötäisistä. Tuskainen ilme kasvoilla kertoo, että kaikki ei ole hyvin. Lehti tietää miksi ja on ottanut enemmänkin selvää Leilan elämästä.

Tämä suomalaisäidin ja afrikkalaisisän kaunis tytär on tullut Suomeen synnyttämään, kertoo lehti eikä tiedä, että miestään Leila Suomesta etsii.

On vain sattumaa, että synnytys käynnistyy juuri hautajaisissa. Laskettuun aikaan oli vielä kolme viikkoa.

Lehti tunnistaa myös hautajaisiin osallistuneet vapaamuurarit.

Lapsen syntymästä on muutama sana, sillä sairaala ei kerro vieraille asiakkaistaan.

Nokkela toimittaja on tehnyt kuitenkin kovasti työtä, ja tietää Laurin Leilan kahden lapsen isäksi.

Vastasyntyneen isästä lehti kaipaa tietoja, kyse on mahdollisesti Lontoossa asuvasta miehestä, jolla on yhteyksiä Suomeen. Toimittaja haistaa myös jotain muuta kiinnostavaa, mutta sitä ei kerrota tässä numerossa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire ja Petri nukkuvat tiiviisti lusikka-asennossa toisissaan kiinni. Petri hengittää Mairen hiuksiin ja unelmoi suuresta perheestä. Monen kottelemuksen jälkeen onni tuntuu taas löytäneen hänet ja hänen rakkaansa.

Häntä on päivän mittaan kosiskeltu moniin paikkoihin, mutta Petri on vain sanonut, että pitää naida ensin muutama kerta, että ajatukset selviävät. Niin siihen vastaukseen toimittajat ovat yleensä jääneet monttu auki katselemaan nuoren parin etenemistä kohti seitsemättä taivasta.

Maire oli muistuttanut, että puhu kauniimmin, laittavat vielä lehteen, mutta Petri vain nauroi että laittakoot.

Nyt Petri hihittelee itsekseen unissaan, mahtaa olla mukavampi paikka olla kuin matka turkistarhalle on tässä kumppani huomattavasti lämpimämpi, Petri uneksii.

Taivo on Aivon kanssa palaverissa, myös siellä uneksitaan, mutta harkiten. Jos vihreät lähtevät huomenna hallituksesta, on mahdollista, että Suomessa hallitus kaatuu. Nyt on kepulla hyvä paikka iskeä uusi nimi listalle. Tämänpäiväisen ilotulituksen perusteella Petrillä on hyvä mahdollisuudet haastaa jopa kanki Kaikkonen valiokuntapaikkoja ajatellen.

Petri ei ole missään ryvettynyt, päinvastoin hänestä on nousemassa uusi tähti tanssii tähtien kanssa ohjelmaan. Kunhan tanssii meidän pillin mukaan, lisää Taivo, mutta Aivo nyrpistää nenäänsä, ei sovi mennä asioiden edelle.

Hänelle pitää antaa uusi työnimi, jotta emme sotkeudu hänen henkilöllisyyteensä vahingossakaan. Sopiiko Taivo, että tästä hetkestä lähtien puhumme Peter Newmanista? Myös optimistisena anna tehdä Lontoon asunnon kaupat tälle nimelle ja myös Eiran asuntoon Yrjö saa ruuvata Vähä Rikun tilalle "pikkuPete", ei kun Peter Newman.

- Kukas nyt menee asioiden edelle, ei onneksi Nipa Neumann ollut valintasi, rähähtää Taivo räkäiseen nauruun.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Leilan koulukaveri Anna on nähnyt lehdestä kuvat ja jutun. Anna haluaa nähdä uuden vauvan. Hän etsii netin kautta Leilan puhelinnumeron. Salainen.

Hän ei hellitä, vaan muistaa Leilan olleen avoliitossa Lauri Peinniön kanssa. Piti heidän mennä naimisiinkin. Häitä oli valmisteltu pitkään. Kaikki oli viimeisen päälle valmiina. Leilalla Laurin ostama monen tonnin hääpukukin. Pappikin odotteli paria kirkossa. Kirkko oli hääväkeä täynnä. Puitteet olivat upeat. Kuvaajat paikalla, mutta morsianta ei kuulunut. Leila oli matkalla kaapattu. Lehdetpä siitä riemastuivat. Oli ollut hiljaista juoru-uutisten rintamalla ja tuli jotain mikä kiinnosti seiskalehden lukijoita ja muitakin toisten elämästä omaa päiväänsä parantelevia.

Leilaa etsittiin kovasti, mutta häntä ei löydetty. Laurille jäivät sillä kertaa yksi heidän lapsistaa. Toinen lähti Lontooseen Leilan vatsassa.

Lauri purki pettymystään. Leevi auttoi siinä ja Yrjö Kakkisellakin oli sormensa pelissä. Olihan noita virolaistyttöjä jo alkanut tulla Suomeen. Nopeasti Lauri pääsi jaloilleen, mutta tunteet Leilaa kohtaa eivät täysin asettuneet.

Anna ottaa yhteyttä Lauriin ja kyselee Leilasta. Anna haluaa mennä sairaalaan ja vaikka hakea Leilan. Lauri epäröi antaisiko numeron. Leila on nyt hänen pelinappulansa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siiri ja Jaakko ohjastavat bemaria Helsingborgista etelään lähtevällä moottoritiellä. Råån kylä ohitetaan ensin, sitten Rydebäck, Glumslöv kauniine merenrantakukkuloineen, seuraavana Landskrona ja puolen tunnin päästä ohitetaan Lundin liittymä matkan jatkuessa kohti Malmön kaupunkialuetta.

Saapuessaan Malmöön reunamille he näkevät opasteen Juutinrauman sillalle. Siinä lukee selkeästi "Köpenhamn/Koebenhavn". Reitti on helppo.

Lähestyessään meren rannan myötä kulkevaa väylää kohti sillan alkupäätä he havaitsevat pitkän jonon autoja ennen siltaa. Paikalla on muutama poliisiauto ja jokainen sillalle menevä ajoneuvo joutuu pysähtymään ennen matkan jatkumista.

-Siellä lienee jokin rutiinitarkastus, toteaa Jaakko.

-Ni-iin va-varmaankin, änkyttää Siiri vaisusti.

Vartin päästä Jaakon ja Siirin ajokki on tarkastuspisteen luona. Auton luokse rientää neljä poliisia. Jaakko avaa kuskin puoleisen ikkunan ja saa tyrmistyksekseen kuulla, että auto tulee ohjata väylän sivuun. Näin meneteltyään yksi poliiseista vaatii Siiriä ja Jaakkoa sammuttamaan moottorin, nousemaan autosta ja siirtymään poliisiauton takapenkille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire Miirola tuo tuntureiden Kate Walsh herää punainen tukka valtoimenaan ja tuntee Petrin sylin lämmön. Hän ei halua herätä, mutta ajatukset alkavat kuitenkin pomppia hänen päässään.

Petri on kosinut häntä ja siten nukahtanut, tai he molemmat nukahtivat. On hauska nähdä muistaako Petri kosintaa herättyään lainkaan, vai oliko se vain puutteessa olevan miehen höpinää.

Maire on ollut aika vapaa tyttö koko pienen ikänsä, eikä hän ole koskaan nähnyt itseään hellan ja nyrkin välissä. Eikä hän nyt tarkoita Petriä väkivaltaiseksi.

Mairen mielestä avioliitto on kuin aita pihan ympärillä. Joillakin pihoilla on pramea ja hyvinhoidettu aita, mutta portteja ei ole laitettu koskaan kiinni, eihän aidalla ole silloin juurikaan merkitystä.

Joissain pihoissa on panostettu porttiin ja aitakin on hyvässä maalissa, sehän on kuin vankila, mitä paremmin ja huolellisemmin alue on aidattu.

Avioliitto tosiaan on aita, ja sormukset aidan jatke nimettömässä. Sehän on aidattu sormi, eikä siinä ole edes porttia. Symbolisesti sormus tai naisella sormuksest muistuttavat joka paikassa, että olet aidattu. timantti- ja kivisormukset symboloivat kivimuuria, ja jos avioliitto puuduttaa onhan se kuin hautausmaalla asuisi harmaiden kivien ympäröimänä ja portit musta takorautaiset narisevat joka kerran kun tulet ja menet.

Maire Miirola ei sellaiseen suostu, mutta sisäinen kello tikittää minullakin. Joka tapauksessa jos Petri palaa asiaan, se menee vakavaan harkintaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maire avaa silmänsä ja on vielä hämärää, paljonkohan kellon vasta on? Hän vilkaisee, kello on kahdeksan, mutta eihän silloin ole enää hämärää, Maire hieroo tarkemmin silmiään ja huomaa, että on vasta ilta.

He ovat niin sanotusti nussineet toisiltaan aivot pihalle, ja nyt on vasta ilta. Maire kömpii Petrin sylistä sängynreunalle ja nousee ylös. Siinä se oma kulta alastomana makaa, voi miten hellyttävää. Petri ynähtää ja kääntty selälleen, kun syli tyhjeni. Mies ja mulkku, mutta onneksi mies ei ole mulkku Maire tuumii ja siirtyy eteisen kautta vessaan.

Pestyään paikat puhtaaksi ja huuhdeltuaan kädet, hän menee ja laittaa kahvit porpottamaan. On todella siirrytty jo syksyyn kun illalla on jo näin hämärää, vai peittääkö ukkospilvi taivaan?

Maire hakee vaatekaapista kevyen aamutakin on ehkä siivellisempi olo, vaikka hän usein yksin ollessaan liikkuu asunnossa täysin alasti. Samalla hän kurkkaa makuuhuoneeseen, mutta Petri vain nukkuu.

Maire ajattelee herättää hänet oikein romanttisesti kahville ja miettii keinoa, mitä se olisi?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hei, älä kirjoita enää tähän alle, vaan tämän alle,

http://arialsio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/...

Siirto uuteen avaukseen parantaa toivottavasti luettavuutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kaikki aiempi on sitten kiveen hakattua. Ehkä hyvä niin, mutta kannattaa jatkaa kommenttilinjalla siinä uudessa blogissa sen verran kauan, että tarvittavat korjaukset ja fiiraukset ehtii havaitsemaan ja tekemään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Voihan nenä, eihän sen tarvitse olla kiveen hakattua. Tekee korjauksen tähän avaukseen ja ilmoittaa siitä, niin korjaan sen tuonne uuteen avaukseen, siksi on hyvä säilyttää tämä alkuperäinen jatkossakin.

Ehkä kannattaa avata seuraava niin, että vain uudet kommntit yhdistetään, joten siitä tulee osa kaksi ja kolme, kun tuo 43 sivun pituinen kommenttikin on jo pitkä.

Mutta voidaan palata tähän takaisinkin ei sekään ole poissuljettu eli mitään ei ole kiveen hakattu.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset