Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Metsän tarina

  • Metsän tarina päättyy monesti hakkuuseen. Tämä kanto on 80 vuotta kasvanut ja sitten saapui moto.
    Metsän tarina päättyy monesti hakkuuseen. Tämä kanto on 80 vuotta kasvanut ja sitten saapui moto.
  • Kun moto lähtee metsään jää oksat ja latvukset. Latvus katkaistaan 7 cm läpimittaan, se on kymmenen vuoden vanha.
    Kun moto lähtee metsään jää oksat ja latvukset. Latvus katkaistaan 7 cm läpimittaan, se on kymmenen vuoden vanha.
  • Metsä voi olla myös pahkan pesä.
    Metsä voi olla myös pahkan pesä.
  • Tämä on uusi metsän alku, kun pitkä taival tukkipuuksi alkaa.
    Tämä on uusi metsän alku, kun pitkä taival tukkipuuksi alkaa.
  • Historia ja nykypäivä kohtaavat metsässä, Lahonnut miilualueen opaskyltti ja sen päälle lepäämään jäänyt moton teräketju.
    Historia ja nykypäivä kohtaavat metsässä, Lahonnut miilualueen opaskyltti ja sen päälle lepäämään jäänyt moton teräketju.

Metsä on kasvanut ajasta jolloin Tupu, Hupu ja Lupu julkaistiin ensimmäistä kertaa. Metsä jonka edellinen sato poltettiin ilmeisesti hiilimiiluissa 1941-1944.

Nyt Oulun kaupungin omistama metsä harvennettiin, eli kaikkea ei kaadettu. Jälkelle jäi vielä kopsakka mäntymetsä, joiden runkovahvuudet rinnankorkeudelta mitattuna nappaavat 17-20 cm paikkeille.

Seuraava hakkuu onkin sitten ilmeisen varmasti päätehakkuu, joka odottaa vääjäämättä noin 15 vuoden päässä.

Metsän tarina kannosta latvaan kasvaa ajan kanssa, hitaasti mutta varmasti. Samana vuonna kun Lenita Airisto syntyi oli metsä paljas ja taimet noin kymmenen senttiä korkeita.  Alueelta oli kaadettu puut hiilimiilujen raaka-aineeksi.  

 Tällä alueella on sotavuosina 1941-44 valmistettu puuhiiltä polttoainetarpeen tyydyttämiseksi. Alueella on ollut 18 tai 19 hiilimiilua ja ilmeisesti ainakin yksi tervahauta. Miiluja polttivat pääosin naiset, koska miehet olivat rintamalla.

Se oli sitä aikaa kun Adolf Hitler kielsi yhdenkään saksalaisen koskaan ikinä ottavan vastaan Nobelin palkintoja.

Sen metsän kasvun aikana on aika kuitenkin muuttunut, se on saanut kasvaa rauhassa.

Oulun kaupungin alueelle pystyttämä opastin on kaatunut ja opastetaulut ovat maatuneet, vaikka ne ovat olleet olemassa vain hetken aikaa metsän kasvujanalla.

Nyt metsässä ovat vain oksakasat ja unohtunut teräketju kertomassa viimesyksyisestä savotasta.

Metsän tarina jatkuu kuitenkin...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tämä nyt ei liity metsän kasvuun, mutta en tiennyt Aatusta. Kkielsi yhdenkään saksalaisen koskaan ikinä ottavan vastaan Nobelin palkintoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin on antanut ukaasin, silloin 1937 keväällä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

Jäin epäilemään, mitään en kuitenkaan tiedä. Mikähän voisi olla ukaasin syy.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Taustalla oli vuoden 1935 rauhanpalkinnon myöntäminen Carl von Ossietzkylle, mitä Hitler piti ”loukkauksena Saksaa kohtaan”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_von_Ossietzky

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #18

#18

Tiukkaa tietoa. Hyvin on pysynyt päässäsi.
Mielenkiintoinen mies tuo Ossietzky.
Aivan uutta meikäläiselle.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Puun kasvua on hieno seurata. Tai ei sitä kannata jäädä tuijottamaan ja odottamaan mutta kymmenessäkin vuodessa tapahtuu paljon, puhumattakaan puolikkaasta ihmisiästä: Mukulana revin vaahterantaimen hiekasta ja istutin sen vanhempieni nurmikolle, nyt siinä kasvaa komea puu. Nykyisen torppani ostin 9 vuotta sitten ja ensimmäisiä töitä oli raivata pieni aukio istutusmetsään parin tammen ympärille. Ne raivionkannot ovat yhä nähtävissä ja samanikäiset männyt vieressä ovat ihan eri kaliberia.

Jätin myös pienen puolen hehtaarin "suojelualueen", sellaisen kohdan nuoressa metsässä johon en koske ja ajattein katsoa mitä tapahtuu. Läpipääsemätöntä kuusi- ja koivurisukkoa se nyt on.

Tuossa on myös pari hehtaaria kuusikkoa jotka olisivat ikänsä puolesta viimeisen hakkuun tarpeessa. Rahallinen arvo on sen verran pieni että jätän itselleni virkistysalueeksi ja talven polttopuiksi.

Mitähän kuuluu niille kaikille taimille joiden rungon joskus metsässä väänsin löyhäksi solmuksi, mahtoivatko pärjätä vai jäivätkö rakennettavan asuntoalueen alle?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nuo löyhät solmut tahtovat aueta ja niitä ei siksi enää seuraavana keväänä löydy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Samana vuonna kun Lenita Airisto syntyi oli metsä paljas ja taimet noin kymmenen senttiä korkeita."

Kyllähän Lenita iäkäs on, mutta pitäisikö hän siitä, että hänet leimataan suorastaan ikälopun ja Aatamin aikaisuuden symboliksi? (No, onhan Dannyakin usein nimitetty dinosaurukseksi ...)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei verrata kuin 80 metsään, eli tulkoon valittamaan minulle jos ei pidä.

Hitlerkin voi tulla.

Ei Aatamin aikaista metsää varmaan ole missään, joten aika kaukaa Juha 80 vuotiaalle metsälle rinnastusta hakee.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Hitlerkin voi tulla."

Sekoititko Aatun ja Aatamin? ;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

En todella sekoittanut. Madam I´m Adam!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Onkos Aatamin syntymävuosi tiedossa, punapuu voi kasvaa yli 2000 vuotta vanhaksi;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Aatamin syntymävuosihan on helppoa päätellä, eli aika pieni luku on kyseessä, meidän ajan vuosilukua voidaan arvailla paljon pidempään. Se kun ei lähde Aaatamin syntymästä kuten ehkä pitäisi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

Kauan Aatami kuitenkin eli, 930 vuotta jos uskomme Mooseksen kirjaa. Onneksi siihen aikaan ei maksettu eläkkeitä, olisivat saaneet kustantaa vanhuuseläkkeitä vielä muutaman sadan vuoden ikäisinä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Douklaskuusi voi elää tuhatkin vuotta, mutta tuskin sekään saa mitään eläkettä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

Se ei olekaan lehtipuu, voivat saada vaikka taiteilijaeläkettä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tahtitenori-top...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Aaatamin ajoista en tiedä, mutta Jeesuksen syntymään tuo 2000 vuotta lähes riittää, ja tuskin se 2000 vuotta kasvuaikaa on täysin jämpti. Eli nykyaikainen vanha punapuu on syntynyt ajanlaskumme alussa.

Kun istutan tänään puun se voi olla hengissä vuonna 3000.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #13

Tai vuonna 12 000, jos pärjää yhtä kauan kuin jutun ruotsalainen:
http://natgeo.fi/luonto/miten-vanha-on-vanhin-puu

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola Vastaus kommenttiin #8

Se vaan onkin mahtava puu tuo punapuu, sypressipuiden heimon edustaja. Mitenhän monta miljoonaa ihmistä onkaan punapuun onkalossa historiamme aikana esim yöpynyt.
Suomalaisetkin ovat niistä lautoja kaatamisen lisäksi sahailleet.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

Täytyypä minunkin jollakin tehostella. HistorioitsijaTeemu Keskisarja kertoi itseään nimitellyn Teemu Veskiharjaksi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Vanha ja sitkeä kuin kataja saattaa elää yli 1 000 -vuotiaaksi, mitähän se on nähnyt eläessään niinkuin saman ikäiset tammet. Vuosilustot kertovat omaa tarinaansa säätiloista ja luonnon olosuhteista muuttumisineen.

Niinkuin meidän Katajanokan asuntomme honkalattiat, jonka lattiapuut olivat n. 400 vuotiaita. Kovia kuin kivi, joista naula ei meinannut mennä lävitse ilman kovapalaterää ja hiominenkin tuotti tuskaa. Ja, ne oli kaadettu vanhan tiedon mukaisesti maaliskuun mustankuun aikoihin, kun jugend-taloja rakennettiin.

Tampere perustettiin v. 1779 ja sen perustamisvuonna Hatanpään arboretumiin Kustaa III istutti kuusia, joista vielä pari elää pääkartanon ja Pyhäjärven välissä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Moinio havainto Heikki, lattioiden kovuus van paranee vanhetessaan. Itselläkin on kokemusta lujasta honkalattiasta, josta laskin 95 millimetrin matkalta 120 vuosikasvua. Nykyisin ei sallaisia lattioita enää tehdä. Muistan myös Eirassa, kun eräs taloyhtiö ajatteli vaihtaa vanhat ikkunan pokat uusiin, mutta tulivat onneksi järkiinsä, kun vanhat pokat olivat tiivistäkin tiiviimpää puuta ja uudet sellaista hötöpullaa.

Vanhat puut ovat mielenkiintoisia, mutta ilman uusien istutusta ne jossain vaiheessa loppuvat, eli istuta tänään uusi puu ja elä sen mukana tuhat vuotta.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Monimuotoisen metsän pitäisi olla myös suoja kaikelle elolliselle, ihmisille ja eläimille, linnuille ja hyönteisille. Jos ei ole, niin itse näivetymme jopa kuolemme.
Monimuotoiset metsät ovat hävinneet lähes olemattomiin tehometsänhoidon alta.
Metla kuitenkin tutki, että monimuotoinen poimintahakkuilla hoidettu metsä on omistajalleen n. 25 % tuottoisampi kuin päätehakkuu lisättynä sen sisällä oleva kulkemisen helppous, muu luonto anteineen ja kauneusarvoineen.
... mutta, kun nopea ja huono raha metsäyhtiöiltä on liian suuri houkutus.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pomintahakkuut vaativat siirtymäkauden, jos taimikko on saman ikäistä se tulee hakkuukypsäksi samaan aikaan vaikka välillä poimisit harvennuksina kuinka tahansa.

Siisen vaikuttaa myös metsätilojen suuruus, jos on kymmenen hehtaaria perittyä metsää ja se on lähes hakkuukypsää niin suuri houkutus on tehdä siihen aukko. Jos taas metsää on tuhannen hehtaaria, voi tulla jo mieleen pomia sieltä sun täältä.

Pomintahakuiden suosijat suosivat samalla suurempia metsätiloja pientilallisten kustannuksella.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Avohakkuut Pohtilan aurauksineen ovat metsänhoidon kuolemanpiste.
Metsä on muuta kuin metsän teollisuuskäyttöä. Itse olen tässä mielessä luontaisen kasvun kannattaja harvennuksineen ja poimintahakkuineen olipa metsän koko mikä tahansa.
Taisinpa olla aikoinaan yksi Natura- hankkeen eteenpäin työntäjistä ja metsähoidollisesti linkolamainen.

Ajattelehan sellaista "avohakkuuta", jossa kauneimmille alueille jätetään mäntyjen siemenpuut, jotka ensimmäinen myrsky kaataa.
Luonnonvastainen käsin istutus, jossa hirvet syövät horsman keskeltä taimet. Monimuotoisuus oli siinä.

... ja pisteenä iin päälle; miksi ne karhut, sudet, ketut supit tulevat ihmispihoihin ?
... mistäs ne Afrikasta palaavat linnut löytävä pesimäpuunsa ja hyönteiset syötäviksi ?

Metsätalous on sekaisin kuin mummon aamunuttura.

https://yle.fi/uutiset/3-10197219

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #24

Jokainen saa tulla uskollaan autuaaksi, myös sinä Heikki. Uskovaiselle kun on turha selittää mitään järjellistä, niin sanon vain, että hyvää kevättä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ari

Minä uskon Metlan tutkimuksiin. Puupeltouskonto on sille ja minulle vierasta. Metsässä(stä) minäkin olen kasvanut ja sen tunnen kuin omat taskunpohjani. Mutta myös sen jalostusprosessit monine lopputuotteineen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jatkuvan kasvatuksen metsä ei voi olla samaan aikaan mukava koskematon mustikkametsä ja jatkuvasti harvennettavana reilusti hakkuutuloja antava. Jatkuvassa systeemissä harvennetaan 15 vuoden välein ja onko se luonnolle mukavaa, kun katselee ajouria metsässä.

Jatkuva kasvatus ei poikkea avohakkuukasvatuksesta, muuta kuin tuplamäärällä harvennuksia 90 vuoden aikan kuusi kertaa käydään metsässä motolla.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Meidän pihalla on kuusi metriä korkea saarni. Istutin sen parikymmentä vuotta sitten (villinä kasvanut) talomme pihapiiriin sen ollessa silloin vajaan metrin pituinen. Kaivoin montun kivikkoiseen pihaamme ja siihen sen istutin. Hyvin on kasvanut ja monet myrskytkin kestänyt...ainakin vielä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset