Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Liityin puisevaan seuraan

  • Hopeakuusi etelä-hämäläinen kanta.
    Hopeakuusi etelä-hämäläinen kanta.
  • Virginian pihta, vasta ylös nousemassa.
    Virginian pihta, vasta ylös nousemassa.
  • Hopeakuusi Arizonan kanta
    Hopeakuusi Arizonan kanta
  • Lehtikuusi Olga
    Lehtikuusi Olga
  • Itse kasvattamalla puita joita ei taimitarhoilta yleensä löydy.
    Itse kasvattamalla puita joita ei taimitarhoilta yleensä löydy.

Liityin reilu vuosi sitten dentrologian seuraan.

 

"Seuran tarkoituksena on edistää kotimaisten ja Suomessa menestyvien ulkomaisten puuvartisten kasvien tuntemusta ja kokeilua. Lähtökohtana on niiden merkitys ja käyttö luonnon- ja maisemanhoidossa, puistojen ja puutarhojen perustamisessa sekä metsänviljelyssä. Yhteistyössä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa seura kokoaa ja välittää tietoja lajien menestymisestä ja käyttökelpoisuudesta Suomessa. Dendrologian Seura on perustettu vuonna 1969 ja jäseniä on noin 1250. Seura on aatteellinen ja sitoutumaton ja se toimii kaikkien alasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Seura on myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen. Jäseneksi pääsee maksamalla vuosijäsenmaksun seuran tilille". (Seuran omilta sivuilta kopioitua)

 

Tilasin syksyllä siemeniä ja nyt minulla on muutama kymmen alkuja joista sitten tulisi kasvaa korkeita puita. Omien siemenkylvöjenlisäksi olen tilannut muutamia puita taimistoilta.

Metsäpuun taimmia on kylä Suomessa hyvin suppea valikoima saatavana. Jos ajattelee useamman taimen ostavansa, niin valikoima on todella ohut.  Alle kymmenen vaihtoehtoa metsittää metsänpohja. Mänty, kuusi, koivu, tervaleppä ovat yleisimmät. Pienellä etsimisellä löytyy visakoivua ja kontortamäntyä. Sitten on vielä hybridihaapaa ja jotain hajalajeja kuten hemlokkia.

Yksinkertaisesti suurempiin metsäaloihin ei löydy taimia, kuin "järjestelmän" kautta. Näin valinnanvapaus toimii Suomessa.

Metsäkeskukset määrittelevät sinun tarpeesi ja laki ojentaa heti jos et tottele.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Mielenkiintoista. Tuo on varmaan aiheita, joka kiinnostaisi minuakin kovasti mutta valitettavasti aika ei anna myöden kaikelle kivalle. Ajatus on nyt kuitenkin itämässä ja emäntä jo kyseli, joskos saisi äitienpäivälahjaksi käynnin Arboretum Mustilassa.

Meillä kasvaa pihalla tällä hetkellä hieman yli metrinen sembramänty, joka on kasvatettu kotini pihalla Kalajoella kasvavan sembramännyn siemenistä. Sisareni on tehnyt alkukasvatuksen. Puusta ei ilmeisestikään tule kovin suoraa, mutta toisaalta vantaalaiselle pihalle sopii hieman rouheampikin varsi. Kotipihan puu on kaunis ja suora ja joinain vuosina pähkinänakkelikin käy nauttimassa männyn antimista. Se puu taas kasvatettu siemenistä, jotka on kasvatettu siemenistä, jotka on kerätty Kalajoen kirkon lähellä olevan, Juho Joensuu haudalle istutetun sembramännyn kävyistä. Tämä Juho Joensuu on isoisäni isä.

Sitten meillä kasvaa pihalla myös Makedonian mänty. Se on käyty kaivamassa Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän tutkimusasemalta. Rikos lienee jo vanhentunut. Makedonian männyllä on nyt pituutta jotain 3 metriä. Ruotsinkylän tutkimusasemalta on myös pihta, joka on erittäin kaunis. Sillä on pituutta jo jotain 5 metriä ja se on erittäin sopusuhtainen. Pitäisi varmaan käydä rikospaikalla tarkistamassa pihdan tarkka laji.

Kuten kerron, en kyennyt heittämään katkennutta tomaattiakaan menemään vaan lastoitin sen. Joten puiden kasvatuskin sopisi minulle varmaan hyvin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sembramännyt ovat jakaantuneet hyvin ympäri Suomea, koska niitä on yleisesti rautatieasemien puistoissa. Appiukollakin on kaksi sembramäntyä Oulussa. Oravat tyhjentävät niiden siemenet nopeasti, eikä ne joka vuosi edes kuki runsaasti, joten siemeniä en ole niistä saanut.

Olen kuitenkin ostanut Mustialasta siemeniä, eli ne mistä on nuo taimetkin itäneet. Korpikankaan Siemenestä tilasin sembramänmyn siemeniä ja ne on nyt kylmäkäsittelyssä.

Epäilen että pihtasi on palsamipihta tai korkkipihta. Minulla on viimekesältä istutettuna douglaskuusi eli oregoninmänty sahatavarana, eli puissakin kuusi vaihtuu männyksi jos se menee sahalla raamin läpi:)

Jos kiinnostaa niin liity ihmeessä dentrologian seuraan tulee asiasta kiinnostavia artikkeleita sisältävä lehti neljä kertaa vuodessa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ei ole kumpikaan noista mutta ei ole myöskään muistaakseni Sahalinin pihta. Pitää käydä tarkistamassa mutta oikein kaunis puu joka tapauksessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Eli tiedät mikä, mutta et muista. Minulla kasvaa tuolla virginianpihtaa ja korkkipihtaa.

Viime kesänä istutin Savonlinnasta ostettuja koreanpihtoja.

Olisiko sitten japaninpihta tai lännenpihta sinulla?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #4

Oli muuten lintutunnistuksessakin virhe. Sembramännyn siemeniä syömässä käyvät pähkinähakit. Hyviä sanoja Juhan verbaalivisaan vaikkakin pitkähköjä...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Pähkinähakki on varmaan hakki pähkinöille;)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Ihailen sinun pitkäjänteisyyttäsi Ari! Jaksat odotella mitä noista terhakoista puuvauvoista kasvaa. Tulos jää tulevien sukupolvien nähtäväksi.

Minä olen alkanut kylvää jo yksivuotisia kasveja, Ei hyvä. Otan oppia sinusta!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Elle, ajattelen niin, että jos luovutan "elämisen" jo nyt, kun minulla on teoriassa mahdollisuus elää vielä noin 40 vuotta, niin olen hullu.

Se puuntaimi on minulle kuin kalenteri, joka auttaa minua elämään pidempään. Se laittaa minuta touhuamaan ja möyrimään maata, tekemään suolle siltoja, liikkumaan luonnossa ja tarkkailemaan kasveja. Voisiko parempaa kumppania olla?

Kun seuraan puiden vuosikasvua ja vertaan sitä vaikka omaan henkiseen kasvuuni se astettaa tavotteita itselleni. Viime kesänä vaikka oli meidän mielestmme huono kesä kuusten vuosikasvu oli valtava. Ei kannata tyytyä ilmaston tai vanhuuden alle, on vain puskettava uutta versoa ajattelee puu, ja nyt myös joku muu;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Anteeksi Elle on vielä pakko jatkaa ajatusta. Vanhin poikani Jarkko täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kun ajattelen hänen syntymäänsä muistan sen kuin eilisen, eli niin lyhyt aika se 40 vuotta sittenkin on ja puu ennättää kyllä kasvaa jo aika isoksi ja ja poikakin on ollut aikamies pitkän tovin koska hänen esikoisensa täyttää jo 18.

Ehkä noista pienistä taimista on iloa sitten joskus..., näille minun jälkeeni jääville.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Noin minäkin olen istutuksistani ajatellut, iloa jälkipolvillekin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Puista on iloa istuttajalle, katsojalle, kaatajalle sekä vielä käyttäjälle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #14

Käyttäjiin laskenet myös eläimistön, joka pitää pöhinäänsä puissa. Meidän pihaamme hallitsee (kanadan)tuija, joka on nelirunkoinen. Jossain vaiheessa varmaan hieman harvennamme sitä. En ole selvittänyt, pesiikö siellä ketään, mutta väliin se vaikuttaa kerrostalolta...

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kyllä, jatkuvuutta ajattelemme sehän on elossa pysymisen motivaatio.
Muttaku odottavan aika on niin pitkä.

Istutin minäkin puun Suomi 100 kunniaksi. Nyhtäisin hiekasta tienpientareelta pienen kuusentaimen.

Tuolla se nyt kerrostalon nenäliinan kokoisella viheriöllä kasvaa. On 15senttinen ja ihan kuusen näköinen. Ajattelen laittaa sille punaisen rusetin, ettei huoltomies jyrää ruohonleikkurilla. Muutama vuosi eteenpäin ja se on jo pieni joulukuusi. Hämeessä kuuset kasvaa nopeasti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #22

Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
hämeessä kuuset kasvaa nopeasti,
lomalla aika kuluu nopeasti...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jaan tämän sukulaiselle, joka myös harrastaa kaikenlaisia puita ja pensaita. Niitä voin Tammisaaressa ollesani käydä ihailemassa naapuritontilla. Erilaisia pähkinäpensaitakin ja pyökkejä on jo useita. Yksi jo pitkään viihtynyt. Tammisaaressa kasvaa metsässä ihan villinä myös tammia ja oravat leivittävät pähkinäpensaita ihan riesaksi asti.

Kolme lehtikuusta olen pihalle istuttanut. Toisen ajoi matalaksi hyvin pienenä jo naapuri, joka käy luomassa lumet, Kyllä se vain on yrittänyt sinnikäästi selvitä tuon tappoyrityksen jälkeen. Saa nähdä mitä siitä tulee, ei varmasti kovin komeaa ja suoraa puuta kuitenkaan. Helsingissä pihallamme on hopeakuusi. Mietiskelen sitä kauanko sen sallittaisiin kasvaa. Harakka oli tekemässä oksille pesää, joten antaa olla vielä ainakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä haluan vain kokeilla, miten ilmastonmuutos mahdollistaisi uusien puulajien kasvatuksen näin ylhäällä. Ainakin punatammi on talvehtinut mainiosti. Punatammi on yksi suosikkini lattiamateriaaleissa, se on parkettina tammea huomattavasti kovempi ja väriltään minun silmääni miellyttävä. Tavallinen tammi on jotenkin likaisen vihertävä sen rinnalla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kovuudesta ei tietoa, mutta ostin kerran lehtikuusesta tehdyn pöydän ja siinä on kaunis pinta. Maallekin on tarkoitus istuttaa, tavallisia kuusia olen pihapiiristä kaadattanut kun ne pahukset keräävät hyttysiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Lehtikuusi on myös hyvin kaunissyinen. Lehtikuusi on hyvä laudepuu myös. Minä tein yhdestä lehtipuun tyvestä tuulimyllyn 10 vuotta sitten ja se pyörii tuossa pihassa vieläkin, eli kulki muutossa mukana.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Meillä muuten on parkettina kanadanvaahtera, vastoin kaikkia suosituksia, jotka sanovat, että kanadanvaahtera ei sovi lattialämmityksen kanssa. No, aika näyttää.

Yhtenä vaihtoehtona oli nimenomaan punatammi. Juuri samasta syystä, mitä sanot.

Nyt olen tykästynyt tuppeensahattuun tervaleppään. Sitä on tasaiseen tahtiin saatavilla ainakin Bauhausista. En kylläkään laita sitä lattiaan mutta ainakin hyvän ikkunanaluspenkin siitä saa. Kun itse pääsee valitsemaan laudat, löytää riittävän leveän, että yksi lauta riittää istumaleveyteen. Kissat viihtyvät oikein hyvin katselemassa ulos...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Vaahtera on myös erittäin kovaa puuta parketiksi, siksi vallan mainiosti käy.

Vahtera on eläväisemmän näköistä kuin tammet, joten isoon pintaan näyttävä lattia tulee vaahterasta.

Itse ajattelin tuonne suonlaitaa istuttaa tervaleppää. Tilasin jo viime kesänä taimet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #27

Jos haluat vaahteran taimia niin voin lähettää, jäi kaiketi ympäri tonttia vaikka kiskoin niitä taas viime kesänä irti. Iso vaahtera on syysväreissään kaunis näky.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

Kiitos, muta minulla on kaksi vaahteraa, hopeavaahtera ja metsävaahtera. Ne saa nyt riittää.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Osallistupa tähän toisaalta sembramännyn, toisaalta (kommentissa mainitun) 40 vuoden iän inspiroimana.

Isäni Arvo Kokko (1918-2002) istutti sembramännyn taimen pihamaahan v. 1978. Mänty on kasvanut ja vahvistunut neljän vuosikymmenen aikana kaunismuotoiseksi puuksi, mutta pysynyt - varmaankin lajille tyypillisesti - suhteellisen pienikokoisena.

Puun lähistöllä on tehty monenlaista kaivutyötä; teinpä itsekin lapiohommana kaapeliojan oksien alitse 1990-luvulla. Mänty ei ollut moksiskaan! Alimmat oksat ovat kuivahtaneet, ja olen karsinut puun tyven oksattomaksi pariin metriin saakka. Puuaines on tavattoman pihkainen, ja neulaset vahvoja kuin kuparilanka. Sembramännyn pitkien neulasten haravoiminen pihanurmesta on lisäksi erittäin työlästä.

Puuyksilö houkuttelee käpyineen toisaalta oravia, toisaalta pähkinähakkeja. Molemmat ovat sympaattisia eläimiä, varsinkin hakki suuren nokkansa ja heittelehtivän lentotapansa vuoksi kuin piirretyn filmin hauska hahmo.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Appiukolla Oulussa on myös pari sembramäntyä joista taisi olla tuolla ylempänä jo juttua. Minusta nekin ovat jotain 40 vuotiaita. Kolme neljä vuotta sitten karsin niistä alaoksat esittämälläsi tavalla, kun ottivat jo talon seinään kiinni ja haittasivat naapuritontin autopaikoitusta. Puut kun ovat istutettu rajapuiksi. Naaprui kuulemma aina keljuilee juuri noista neulasista. Apella on myös nuorempi palsmipihta, ehkä 20 vuotta ja se on aika näyttävä puu yksinäisenä saunarakennuksen päädyssä. Oli saanut sen naapurilta joka teki pihatöitä ja yksi taimi jäi ylimääräiseksi.

Tuota aikajana-ajattelua voi leikkiä myös niin, että miksi en jo 10 vuotta sitten keksinyt istuttaa puita;9)

Nyt yhdellä taimitarhalla ainakin on taimia joihin on saatu juureen ympättyä tryffelin rihmastoa ja männyn leppärouskua. Himottaisi sellaista kokeilla, kun tuo leppärousku on kovin suuta miellyttävän makuinen.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Sembramännyn tiheä oksikkuus tekee puuhun kiipeämisen toisaalta helpoksi, toisaalta vaikeaksi. Pitäisi olla kumiukko pystyäkseen kiemurtelemaan oksien välistä kohti latvaa. Ja miksikö on kiivettävä? Linnunpöntön vuoksi!

Tänä keväänä huolsin ja puhdistin sembramäntyyn ripustetun "tinttiluokan" pöntön, mutta viedessäni sitä takaisin puuhun tyydyin aiempaa matalampaan korkeuteen. Urakan jälkeen olin roskainen ja tahrainen, kirjaimellisesti pihkassa. Onneksi se ei tullut yllätyksenä; sembramäntyyn ei todellakaan kannata kiivetä uusissa merkkiverkkareissa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Leppärouskut kannattaisikin pitää lähellä, madot löytävät ne alta aikayksikön;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Tuo on niiin totta, madoilla ja minulla kun on sama maku;)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kirvoittipas (!) tämä avaus mukavia kommentteja. Puut ovat ilmeisesti monen suomalaisen sydäntä lähellä. Sivujuonetkin etenivät pähkinähakista leppärouskuun ja tryffeliin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomi elää vieläkin metsästä, kun Nokia otti ja puolittui.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sukunimeni mukaisesti olen tykästänyt koivuun.
No nyt kun mä asun täällä Bulgariassa, olen vain yhden koivun bongannut.
Siispä menin viranomaisille kysymään, josko saan istuttaa koivuja. Näytin kuvaa ja kerroin, että tällainen kasvaa Ivanovossa. Sain luvan ja hymyn "Kaikkee ne ulkomaalaiset kysyykin..."
No, joentörmillä on vapaata aluetta noin 20 - 50 metriä. Jokunen puukin kasvaa, mutta harvakseltaan. Sinne siis koivuja.
Joo, en kertonut kuinka koivu leviää, kun vettä riittää. ;)
Joki vie Kreikkaan, joten sinnekin on luvassa koivumetsiä jokien töyräille.

Nyt ei puutu ku siemenet - löytyy yleensä joka lätäköstä. Jos jollakin on, niin mulle viestiä ja maksan postituskulut etukäteen.
Henry.Finland@gmail.com

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin, tähän kuuluu tällainen romanttinen juttu:
Ollaan typyn, Lissun, kanssa päätetty, et ku' jompi kumpi kuolee - kremataan.
Sukulaisille lähetetään jotain uunituhkaa, mutta oikea tuhka sirotellaan koivulle kasvuksi. Ja silleen, koivun kautta, jatketaan elämistä.
Joo, teen penkin valmiiksi, missä toinen voi sitten muistella yhteistä elämää tai maalata maisematauluja.

Henry

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minun mutsin toive oli juuri sama, eli valkokylkinen koivu kasvakoon tuhkastani. Hän on jo muuttunut tuhkaksi ja koivuksi.

Noista koivunsiemenistä, eli jos aiot kylvää kysy myös Pirkkalankoivua ja muita erikoiskoivuja ja katso mikä itää ja kasvaa siellä parhaiten.

Minulla ei ole valitettavasti siementä lähettää koivusta, mutta havupuiden siemeniä olisi joitain lajeja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #32

Mustila arboretum ja koivunsiemeniä saa 4 euron harrastajapusseissa useampia lajeja. Enemmän kuin tuossa alla on.

http://www.mustila.fi/sites/default/files/siemenhi...

 Betula pendula var. pendula, rauduskoivu, vårtbjörk
- käyttöalue Etelä-Suomi:
Loppi, SV 431 I–IV (V–VI ) 10 000 22
- käyttöalue Keski-Suomi ja eteläinen Pohjois-Suomi:
Oitti, SV 413 (I) II–VII (VIII) 10 000 22
 Betula pubescens, hieskoivu, glasbjörk
- käyttöalue Etelä-Suomi:
Oitti, SV 382 I–IV (V–VI) 10 000 20
- käyttöalue Keski-Suomi:
Loppi, SV 394 (I) II–VI (VII) 10 000 20
 Betula pubescens f. fruticosa, pensashieskoivu, buskglasbjörk
Elimäki I–V 10 000 70
Viro, Luua I–V 10 000 70

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #33
Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #32

Makeinta olisi tietenkin saada visakoivua mutta sen tunnistaminen puuta kaatamatta ei ole aina helppoa. Tietenkin, jos saisi siemeniä joltain joka nimenomaan viljelee visakoivua, tilanne on toinen.

Siinä kanadanvaahteraparketissa on minusta paikoin kuvioita, jotka minusta ovat ihan vastaavia kuin visakoivun kuviot.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #34

Netistä löytyy visakoivua suhteellisen helposti, taimia on mikrolisättynä ja siementaimina. Siementaimissa on noin 70 % visautuneita, eli mikrolisätyt ovat varmempia.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset