Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Inonotus obliquus

Koirien kanssa lenkillä metsässä. Tarkkailen koivuja ja yritän etsiä pakureita niistä. Kun muutin tänne Ouluun olen löytänyt vain muutaman pakarin lähistöltä. Oikeasti vain kolme puuta olen havainnut kahden vuoden aikana. Nyt kuitenkin löysin samalla matkalla kolme lisää. Ne kaikki olivat suhteellisen piniä ja yksi vasta aivan olemattoman pieni alku.

Sellaisen alun löytää helpommin kun yrittää etsiä ruskeaa valumajälkeä. Sade kastelee pakurin ja siitä valuu väriä pitkin runkoa. Nyt syksyllä, talvella ja keväällä pakurit myös erottaa paremmin, kun ei ole lehtiä sekoittamassa värikarttaa.

Pakurista nousuut kohu on jo laantunut, eikä uutta raflaavaa otsikko niistä taida saada. Minulla on kuitenkin muutama vahva näyttö pakurin vaikutuksesta esimerkiksi hiivan ravintona, leivonnassa ja viinien valmistuksessa. Kun viinin käymisastiaan laittaa kokkareen pakurista niin hiiva käyttää mäskin paljon tarkemmin alkoholiksi, eli tulee vahvempaa viiniä mitä normaalisti tulisi. Myös sämpylätaikina tehtynä mietoon pakuriteehen joka on jäähtynyt tuottaa erittäin pulleita sämpylöitä.

Näitä asioita ei ole tuotu oikeastaan missään muualla esille, eikä minulla on niistä kuin kolmen neljän vuoden omakohtaiset kokemukset. Viineistä on tullut niin vahvoja, että alkoholimittarit joita käytetään yleisesti näyttävät yli 20% tuloksia, ja en enää ole mitannut lainkaan koska en luota niihin, koska ei niin korkeata alkoholipitoisuutta kuullemma voi käymistiellä saavuttaa.

Mutta niin se vain on, pakurilla on sellaiset aineet, että hiiva voi elää korkeammassa alkoholipitoisuudessa, joten tuotos on vahvempaa kuin kukaan uskoo.

No pakuria ei saa toisen metsästä mennä ottamaan, mutta olen vahingossa törmännyt niihin nyrkki edellä ja kun se sitten on maassa olen vaivihkaa laittanut talteen itselleni. Kaksi vuotta sitten raaputin sellaisesta köntistä murusia ja porasin reiän pihakoivuun ja tulppasin sinne ne muruset. Nyt kesällä siihen koivuun puhkesi sellaisia viitteitä pakurista ja syksyn tullen ne vahvistuivat pakuriksi. Olens iis nykyisin omavarainen pakurinviljelijä.

Vanha uskomuskin sanoo, että varastettu pistokas juurtuu paremmin, kuinlahjaksi annettu;)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mikä ettet vie sitä viiniä labraan jos haluat varmuuden rosenteista?

Vilkaisin netistä etten esittäisi mutua, maalla niitä löytyy rantakoivuista:

Kosteikot, järvien rannat ja soiden
reunamat ovat tyypillisiä ympäristöjä laajoille pakuriesiintymille.

http://pakurikaapa.fi/content/uploads/sites/8/2014...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Miksi mennä labraan kun sen huomaa päästä kun ottaa pari kulausta;) Tosin viimeaikoina ei ole tarvinnut testat mitään alkoholijuomia, kun ei ole juurikaan maistunut. Tein kuitenkin tänä vuonna 30 litraa omenaviiniä varoiksi, kun saatiin omenaa niin paljon. Nyt on siideri käymässä vielä, siinä on Dolgoa noin kolmannes. Pitänee ruinata Heliltä oksia keväällä ja kokeilla varttaa niitä omiin perusrunkoihin, antaa niin kauniin värin ja eksoottisen maun.

Teen huomenna jos muistan jutun niistä vartteista ja hiukan pakuristakin.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Niin paljon pakuria taannoin kehuttiin, ihan professoreita myöden. Positiivisia vaikutuksia oli runsaasti eikä yhtään pahaa sanaa. Näiden tarinoiden innoittama minäkin terve eläkeläinen olen vastaisen varalle alkanut pakuria nauttia. Olen sitä jauhanut ja liottanut tinktuuraksi vahvaan (80%) vodkaan ja myös termospulloon laittanut illalla jokusen palan ja kiehuvaa vettä päälle ja sitten aamulla puuron kera nauttinut.

Jostain muistan lukeneeni että näin eri tavoilla valmistetuissa pakurituotteissa olisi vähän erilaisia eleksiireja, toki kaikki tyyni eduksi ihmiselimistölle tässä karussa maailmassa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei ole haittaa ollut allekirjoittaneellakaan pakurin käytöstä. Tänään taas laitoin hiivaleipään. Termospullokikka on itselläkin ollut käytössä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Pakurikääpä on voimakas adaptogeeni, joka sisältää lukuisia terveyttä edistäviä ainesosia, mm. betuliini flanosteroleja, beetaglukaaneita, lanostanoidi tripenoideja, melaniinia ja germaniumia. Pakurikäävästä voidaan mm. keittää teetä tai käyttää sitä alkoholiuutteiden eli tinktuuroiden valmistamiseen. Sillä on pitkä käyttöhistoria perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä sekä venäläisessä kansanparannuksessa. Venäjällä pakuria on käytetty vatsa- ja keuhkosyövän hoitoon. Pakurin ainesosia on pidetty tulehdusta hillitsevinä, ja tutkimuksissa ne ovat tuhonneet influenssa A- ja B-viruksia sekä erilaisia syöpäsoluja.

lisää linkin takaa

http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/pak...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset