*

Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Harmaasta on vaikea selviytyä

  • Tämä trombin jättämä aukko kuvattu kesällä, mutta kun sama kuvataan joulukuussa ilman lunta on lopputulos pelkkää harmaata.
    Tämä trombin jättämä aukko kuvattu kesällä, mutta kun sama kuvataan joulukuussa ilman lunta on lopputulos pelkkää harmaata.

Kaamos ja harmaus on vaikea kuvata kankaalle. Lupasin Seijalle (Seija Nylund), että maalaan hänelle "Seija myrskyn". Nyt se on kuivamassa, mutta vaikea teema se oli. 

Miten ihmeessä joulukuisesta myrskystä voisi saadakaan mitään kaunista katseltavaa, kuten huoneen taulun tulisi mielestäni olla. Eihän lumettomassa joulukuussa, jossa tuulee ja on pilvistä voi olla mitään "Seijamaista"?

Valoisaa aikaa kestää hätäiset pari kolme tuntia ja sitten on jo ilta tai aamu.

Tuo kuva, joka on kesällä otettu myrskyn jättämästä aukosta on aika aneeminen. Kun sitten ajattelee samaa aukkoa nyt, niin eihän siinä ole mitään kuvattavaa.

Auringon valoa ei voi myrskyn silmään kuvata, ei ole ruskaa ei ole lehtipuissa lehtiä. Jäljelle jää vain harmaa sateinen tuuli, joka on niin voimakas, että kaataa vanhat kelot ja nuoret männyt tuosta vaan. Mutta mitä kaunista siinä voisi olla?

Olisi jotain järkeä jos olisin tehnyt sen hiili- tai lyjykynätyönä, mutta öljyväreillä...

Hilkka Laronian värikkäät tanssijat tai oranssi lehmä (Unema) olisi pitänyt maalata sinne metsään, mutta eihän kukaan pöljä myrskynsilmässä tanssi hameet heiluen. Eikä lehmät laidunna talvella, kun ei niitä enää oikeastaan kesälläkään Suomessa enää laitumilla tai metsissä näe.

Taulu on nyt kuivamassa, eikä sitä voi vielä kuvata tänne nähtäväksi, joten vielä pitää odotella.

Kuivumista odotellessa nautitaan myrskyttömästä talvisäästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Hyvä ettet maalannut oranssia lehmää, ajattelin sitten aikanaan työhuoneeseeni, jossa on mustanpuhuvaa grafiikkaa.

Hyvä siitä varmaan tuli, älä ole liian itsekriittinen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tekijä on varmasti aina itselleen liian kriittinen työn valmistuttua, mutta se menee ohitse muutamassa päivässä. Yritin, ja yrittänyttä ei laiteta, mitä ikinä lie se sitten tarkoittaakaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kai minut tiedät, mutta hillitsin itseni suurenmoisesti enkä lisännyt tuskaa kirjoittamalla että siitä tuli takuulla karsee :)))

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

No ei siitä karsee voinut tulla, sillä sellaiseen en nimeäni laita, eli se karsee menee pois näköpiiristä ja unohtuu. Onneksi minulla on vielä kangasta ja värejä. Vaikea aihe siitä huolimatta, jos ei kikkaile valoa kaamokseen tyhjästä. Valottomuus tekee siitä, sen ei niin valovoimaisen, koska konstraktit ovat olemattomat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

"Onneksi minulla on vielä kangasta ja värejä."

Muillekin?

Lakkaa nyt funteeraamasta kun sille on jo paikkakin työhuoneeni katseluseinällä vastapäätä selkäni takana olevaa grafiikkaa :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

- työhuoneeni katseluseinällä

Katseluseinä onkin hyvä paikka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Minä olen inspiroitunut värikkäistä ruskamaisemista, mutta harvemmin onnistunut kun olen niitä yrittänyt maalata, sensijaan myöhäisyksyä kuvaavat niukkasävyiset pastellit ja akvarellit ovat onnistuneet paremmin.
Tuli muuten mieleen, että minulla on pysyvä näyttely Omaiset mielenterveyden tukena toimitiloissa. Lainasin joskus joitakin öljyväritöitäni heidän seinille, en ole tosin muutamaan vuoteen käynyt katsomassa ovatko vielä tallessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Et ole saanut tänne yhtään työtäsi näytille?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Ouluunko? En minä enää ole mitään näyttelyitä pitänyt.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Ei kun tänne Uuteen Suomeen, olihan sinulta luontokuviakin joskus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Olen minä monta kertaa ajatellut, mutta ei ole kamera jolla saisin riittävän hyviä kuvia tauluistani.
Muistaakseni haukuit kerran erään alastonmallin kuva.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Oho, haukuinko? En kyllä itse muista. No hän muistaa itse parhaiten kuka hakun kohteeksi joutuu. Aika harvinaista kuitenkin, että haukkuisin alastonta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Haukuit vaan päätä. Muistan koska olin itse sama mieltä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

Kiitos, tuo tieto lohduttaa, tarkoitukseni ei ole haukkua ketään, vaikka sanonkin suoraan mielipiteeni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

No, enhän minä sitä haukkumisena pitänytkään, vaan ihan oikeaan osuneena kritiikkinä. Sellainen on aina ollut minulle tervetullut.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Rakentava kritiikki on kultaakin arvokkaampaa, mutta haukkuminen ei ole kivaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Olisin laittanut linkin, mutta en löytänyt kyseistä blogia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #24

Muista nyt hämärästi sen työn, mutta ei hahmotu enempää, siinä oli...

T Piepponen

Joskus näin retretissä jonkun ukon maalaamaan taulun jostain jeesuksen yöjalkameiningistä ja tötterönpolttelubailuista, joka oli kuvaus öisestä (sinertävästä) kaupunkimaisemasta... niin jotta se oli hieno ja jäi mieleen lähinnä sävyjensä johdosta. Niin ja se retretti on nyt autio ja luola täynnä vettä, siellä pohjamonnit vain karkeiloita pitää.

Vaikeaa varmasti on kuvata harmaata valoa...pimeääkin on kuin morskun persiis.

Kuume on nousussa ja nokka vuotaa ja kylää johtaa väki joka tulisi vetää vessanpöntöstä alas ja paikallislehden sensuurilinja muistuttaa pohjoiskorean kulta-ajoista. Että sellaista. Normimenoa paikassa jossa viisaus ei ole koskaan asunut. Mutta kun nyt kuume ees tulis kunnolla, poistuis tauti paska räkä lähtis.

Vaan kädet sentään viuhtoo viilaa punsseloi kiillottaa kaavaa napoo rustaa juottaa - kun pitää saada lahjaksi kaavaillut asiat valmiiksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"kun pitää saada lahjaksi kaavaillut asiat valmiiksi"

Dänks ja pusi pusi Piepponen:)

Olin kerran lähdössä seuraavana aamuna flunssan alussa lennolle ja kun korvat tuppasivat muutenkin menemään lukkoon niin vetäisin vuorotellen muutaman kuuman valkosipulimaidon ja kuuman rommitotin, eikä aamulla ollut flunssasta tietoakaan. Kokeile niitä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tavallinen sipulimaitokin on hyvä flunssaan. Kun siihen vielä lisää tomattipyreetä siitä tulee maukas keitto joka minäkin maitokammoinen pystyn nielemään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sauna, viina ja terva avaavat tuba eustachin.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Onnea Seijan taulule ja kiitos maininnoista ja kiitos näyttelyvierailustasi, soli mahtava yllätys ja syänmerkki! Niin ja tuo tämän plokin kuva vaan ihmetytti ensin, mutta siinähän oli ihan järki siinäki. No kiva nähä se Seijan tauluki, Seija ja myrsky jo sanonaina vaikea yhistää ees mielessä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

No pitipä, pitipä sitä huitoa minunki taas yks juttu, katoppako sinusta ja Unelmasta kuvaki ja kattokaa kaikin ja erityistervehys Seijalle, joka saakhoon myrskynsä!

http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2084...

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Harmaa on kaunista.

Myrskyä odotellen..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Myrsky odottaa valokuvausta. Märkää työtä ei oikein onnistu kuvaamaan, joten joudumme yhdessä odottelemaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ari meidän on taiteilija oma
värivalikoima hällä on soma
kangas kuivuttuaan heijastaa
pinttyneen totuuden kuvaa.
Mielikuvilla hän ratsastaa
jaloa ratsuaan kannustaa.
taidetta rehtiä hän luoda saa
somassa somessa saavuttaa
kuolemattomuuden
vaiko unohduksen vain?
Tulevastako jätkä kantaisi huolta?
Ei, tarkoin silmin hän katsastaa
ei, totuuteen tottua saa
katsojan katseen kun ohjata saa
tulevat ajat
mitä niistä
tähän päivään hän meidät kohdentaa.
ja totuus
vuosisatojen päästä se muistuttaa
vankina olin
katsokaa, opiksi ottakaa.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset