Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Peruna ja tomaatti

Suomi on kylmä pohjolan perukka, mutta peruna täällä kasvaa erittäin hyvin. Sitä vain en ymmärrä, miksi uutta perunaa tuodaan meille Keski-Euroopasta ja Ruotsista. Ruotsin perunalajikkeet ovat mauttomia, kotimainen vanha perunakin maistuu paremmalle kuin virolainen tai ruotsalainen salaattiperuna. Lajikkeesta se on enemmän kiinni kuin siitä missä se kasvatetaan. Meikäläinen peruna on jalostunut suomalaiseen makuun.

Vasta viime vuosina on alettu tuoda jo toukokuussa uutta perunaa muista maista. Minä en osta, vaikka halvalla saisi. Syön vanhaa perunaa kunnes omasta maasta nostan uutta perunaa, joka maistuu sesonkiperunalle, eikä ole mauton mötikkä. Sesonkiruokaa ei pidä pilata ympärivuotisella tarjonnalla. Ei tomaatitkaan maistu koko vuotta samalle, tomaattikin tulisi syödä silloin kun se on parhaimmillaan. tomaatti kuitenkin kestää paremmin tuoda myös muualta, koska sen kypsytys tehdään vasta täällä, ei lämpimän maan auringolla ole juuri osuutta sen makuun.

Suomalainen vihannes on aromirikkaampi, koska meillä on  valoisat vuorokaudet kesällä, vaikka meillä on lyhyt kasvukausi, niin se on täynnä valoa. Kyllä sen aistii tuotteesta, maistakaapa espanjalaista tai ruotsalaista mansikkaa ja sitten kotipalstalta vastapoimittua kaunokaista. Sama koskee tomaattiia ja perunaa, kuten tilliä, kuminaa ja mitä tahansa maustekasvia.

Uutta perunaa siis yritetään tuoda markkinoille heti toukokuun alusta lähtien, mutta vaikka se olisi kotimaista eli Ahvenanmaalta tai Röykästä niin uusi peruna ei makunsa puolesta kestä pitkiä kuljetuksia. Seuravana päivänä se on jo vanhaa perunaa. Uusi peruna kuuluu nostaa aamulla ja syödä heti samana päivänä,  silloin se on parhaimmillaan ja siis tyypillistä lähiruokaa. 

Sitten nämä kasvihuone-fanit joihin itsekin lukeudun kasvattavat itselleen laadukasta tomaattia. Siinä ei aina ole mitään älyä, kun yksi tomaatin taimi maksaa 5 euroa ja kilon tomaatteja saa syksyllä alta kolmella eurolla. Pitää olla toisi vahva ja hyvä taimi jos sen tuotto on yli kilon tomaatteja. Eli kesän kastelut ja varkaidenpoistot tuleelaskea mielenterveyden ylläpitoon, muuten vitosen taimesta tulee jo heti alkuunsa pelkkää tappiota.

Mutta sitten kun kasvattaa taimet itse menee hinnan halpuus monesti kolminkertaiseen työmäärään. Eli maksaa siemenetkin. Jossain siemenpusseissa on vain 5-7 siementä. Tiina toi Madeiralta tomaatin siemenpussin jossa oli varmasti kolmesataa siementä, eli hieman reilumpia kauppiaita sielläpäin maailmaa.

Jos ostat 3 eurolla 5-7 siementä ja kasvatat niistä itse taimet saat vaihtelevalla menestyksellä niitä noin kolme neljä tainta. Jos niistä yhteensä saat yli kilon olet vasta tasoissa kaupan tarjoustiskin kanssa. Siihen sitten kasvihuone, kastelujärjestelmä, multa, keväällä lisälämmitys hallaöinä ja huoli sekä lannoitus. Eipä voi sanoa sen jälkeen että Suomessa on ruoka halpaa jos se maksaa, kuten tomaatit ja perunat sesongeista riippumatta vain alta viisi euroa kilolta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Kalliiltahan tuo tomaatin kotiviljely kuulostaa, jos kertomasi totta on, mutta onhan itse kasvatetut ja rakkaudella vaalitut monin verroin parempia kuin kaupasta ostetut ja varsinkin ne vierailta mailta rahdatut.

Tosin jostain luin äskettäin, että etelä-Euroopassa samat tomaatit maistuvat paremmilta kuin meille tuotuina. Omassa kasvupaikassaan loppuun asti kypsytettyinä tulee enemmän makua kuin kaupan laarissa, luulisin. Sama pätee varmaan myös itse kasvatettuihin täälläkin.

Ja se on totta, että uudet perunat ovat uusia vain just mullasta nostettuina :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tottahan se on että juuri mullasta nostettuna ja tillillä höystettynä on peruna parhaimmillaan. Noita kaupan ulkomaisia perunoita vain ostetaan, eli onko meidän makuaistit turtuneet, kun jotkut suostuvat niitä suuhunsa laittamaan.

Tämä kaikki muukin makumaailma on paljolti latistunutta. Kuvittelen tässä vain muutamia, eli valmiiksi marinoidut lihasuikaleet, broilerin koivet, sikanautajauheliha ja harmaasuolattu kinkku.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eihän niitä vetisiä ulkomailta tuotuja uusia perunoita syö kokeiltuaan kuin kerran.

Mutta mistäs ne tomaatit taas kasvaakaan:

http://puskantakaa.blogspot.fi/2013/08/siementomaa...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juu onnistuuhan se noin, mutta kyllä tomaatin kasvatus on enemmän harrastus kuin säästö, jos on vain muutama taimi.

Myydäänhän sitä nykyisin myös perunaa ja tomaattia yhteen vartettuna. Sellaisen yksikköhinta on yli vitosen, eli perunat ja tomaatit kyllä kannattaa ostaa silloin jo kaupasta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Noinhan se on. Asiasta toiseen: vihjaisisitko mihin ymppäisit tätä?:

http://suomalainentaimi.fi/rusokirsikka

Imeläkirsikkaan ympättynä tulee tuuhealatvuksinen, mutta jos olisi pari kolme. Tyttärellä nääs on äidin peruja kapeakasvuinen, äiti kun lisäsi sitä taivuttamalla alaoksia multaan, vaan siitä kapeasta korkeasta se ei onnistu. On kaunis sen lyhyen ajan kun kukkii.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Eli tee siihen oksaan multapussi ja pidä sitä kosteana elokuuhun saakka jollin voit katkaista taimen ja istuttaa minne haluat.

Kannattaa kietoa kangassäkki tai joku riepu siihen ympärille, että ei aurinko porota nuoria juuria kuiviksi.

Kevättalvella voit myös ottaa siitä oksan jota säilytät lumihankessa ja myöhemmin jääkaapissa, kunnen sen voi jalostaa vaikkapa hirvensalmen taimistolta ostettuun Gisla 5 perusrunkoon, joka maksaa noin viisi euroa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Rusokirsikka puuttuu myös omasta puutarhasta;)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Kiitos paljon neuvoista, arvasinkin että saisin. Minä puolestani neuvon muuttamaan etelämpään jos haluat puutarhaasi rusokirsikan;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Minulla on vain hapankirsikoita, mutta jos ilmasto jatkaa lämpenemistä niin kuka tietää vaikka kokeilenkin imeläkirsikkaa. Ruotsissa kasvatetaan imeläkirsikoita paljon ylempänä kuin Suomessa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #15

Kova pakkasjakso voi kyllä viedä kirsikkapuun, äidiltä meni joskus anno domini varjomorelli, jonka pitäisi kasvaa III vyöhykkeellä - Tampere kuuluu kakkoseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Seija hei, hän ei kasvata kirsikoita, joka pelkää pakkasta. Otin oksan vanhasta puusta ja vartoin sen vitosen perusrunkoon joten jos tulee pakkanen niin menetys on viisi euroa. Nyt on hyvin talvehtineet, Arttula, Huvimäki, Pihtipudas ja Varjomorelli. Täällä Oulussa menestyy hyvin kuullemma Latvian matala, Sikkola ja Suklaakirsikka noiden lisäksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #30

Oikeassa olet, ja fiksut pärjää aina. Mikä niistä on satoisin? Maalla kun on toistaiseksi vain pilvikirsikka saunarannassa silmänilona ja siihen taidankin kokeilla samaa konstia, jonka neuvoit rusokirsikkaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Juu sadoista en osaa mennä kehumaan koska olemme asuneet täällä vasta pari vuotta ja kirsikat on viime kesänä istutettuja. Pihtipudas näyttää olevan terhakin ja sitten Arttula.

Laitoin myös muutaman päärynän, eli Aune ja Moskovskaja, joista Moskovskaja näyttää hyvin talven yli menneen. Aunekin on talvehtinut, mutta varttelin siihen keväällä muita lajikkeita eli perhepäärynäpuu. Taitaa hieman arastella usia oksiaan. Aunevarte on kylläkin lähtenyt hyvin kasvuun vartoksena pihlajaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #32

Täytyy sitten haeskella olisiko jossain kohdassa läpäisevää maata kun rinnettäkään ei ole kuin rannassa ja kirsikkahan ei käsittääkseni tuulisilla paikoilla erityisemmin viihdy.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeätä."

Harrastajaviljelijän on jokseenkin turhaa ajatella homman kustannuksia. Kotiseudullani toimi vuosikymmenien ajan tuoremehuasema, joka syyssesongin aikana valmisti mehua asiakkailleen näiden omista omenoista. Kotipuutarhuri keräsi omenat, etsi jostain pullot tai muut astiat, vei tavarakuorman mehustamolle ja haki illansuussa valmiin toimituksen pois. Mehusta hän maksoi litrahinnan, jolla marketista olisi saanut varmasti kaksin- tai kolminkertaisen määrän tasalaatuista omenamehua. Palkkaa oman työn osuudelle ja vaivalloiselle lasitavaran kuljettamiselle ei tietenkään ollut olemassakaan!

Tuon ruljanssin jälkeen arvosana oman puutarhan mehulle saattoi olla ainoastaan varauksettoman ylistävä; niin paljon siihen oli satsattu. Olihan joka pullossa kaksi senttiä sakkaa pohjalla, mutta mitäs pienistä!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Muistelen, että mehuasemat alkuun toimivat harrastelijapohjalta Martat tai kylähullut. Sitten tuli mukaan liiketoiminta ja hinnat nousivat ja sitten mehuasemat vähenivät radikaalisti, koska kaupasta saa halvemmalla ja ei ole sakkkaa pohjalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varmaan kaikki tietävät, että peruna on varsin uusi tulokas suomalaisessa ruokavaliossa. Vielä 1800-luvulla nauris oli yleisempi viljelyjuures ja peruna lajina alettiin tuntea Itä-Suomessa vasta vuosisadan toisella puoliskolla ylipäätään. Kuinka moni nuori aikuinen Suomessa nykyään edes tietää nauriista tai ruoista, joita siitä valmistetaan? Vielä omassa lapsuudessanikin se oli yleisempää luin nykyään.

Muuten onko perunalaaduissa tapahtunut Suomessa vuosikymmenten saatossa jotain yleistä tiettyyn suuntaan vaikuttanutta kehitystä? Muistan nimittäin, että kun äitini keitti perunoita ne laitettiin aina kylmään veteen kattilaan ja kiehumispisteen saavuttamisen jälkeenkin niitä keitettiin hyvän puoli tuntia ainakin. Vain uusista perunoista sanottiin, että ne kannattaa laittaa valmiiksi kiehuvaan veteen ja keittää vain hiukan aikaa.

Nyt tuntuu siltä, että lähes kaikki ruokaperunat, puikulat, siiklit y.m. kannattaa laittaa kiehuvaan veteen ja niistä tulee "al dente" -valmista kymmenessä minuutissa tai vartissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä kymmenen minuuttia on liian lyhyt keittoaika perunoille! Itse keitän 18 minuuttia kun en pidä puolikypsästä perunasta. Lajikkeilla on hieman eroa, jauhoinen peruna kypsyy nopeammin. Perunan laatu on minusta parantunut kaupoissa viimeisen 15 vuoden aikana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mutta laitatko ne kiehuvaan veteen vai kylmään veteen?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Yleensä kiehuvaan, eli vedenkeittimellä vesi kuumaksi ja kattila tulille, perunat veteen ja kellonasetus 18 min. Jos makuuttaa perunoita kylmästä vedestä lähtien pikkuhiljaa nostamaan lämpötilaa niin tarkkaa kiehumisaikaa on vaikea määritellä, silloin kun kuplia alkaa nousta on perunat jo kypsyneet jonkin aikaa, joten minuutit eivät pidä enää kutiaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Siinäpä se syy kysymykseeni.

Kun äitini keitti perunoita, hän laittoi perunat kattilaan kylmään veteen ja meni kutomaan sukkaa. Kun joskus huomasin, että vesi kiehuu, ilmoitin siitä äidilleni ja hän totesi vain: "Niin sen pitääkin kiehua". Jatkoi sukan kutomista puoli tuntia ja sitten kaatoi vedet pois.

Kun itse keitän perunoita, en katso aikaa juurikaan, vaan laitettuani perunat kiehuvaan veteen kokeilen niitä tikulla aina muutaman minuutin välein ja siinä vaiheessa, kun ne ovat italialaisittain "al dente", kaadan veden pois. Sitten niitä voi vähän höyryyttää kattilassa kuumalla levyllä.

Yleensä tämä tapahtuu alle vartissa. Toki perunoiden koko vaikuttaa myös asiaan, mutta jotenkin tuntuu, että keskivertolaatukin on muuttunut muutaman vuosikymmenen takaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #21

Meillä mutsi keitti joskus veden kuiviin, eli jossain oli mielenkiintoisempaa askartelua. Minä en kokeile tikulla tai haarukalla koskaan, mutta katson kellosta ja jos joku lajike ei kypsy niin sitä ei sitten jatkossa osteta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

Olikohan kuullut että perunat ja kahvi keitetään vähään veteen? Minä kyllä kokeilen tikulla, varsinkin jos on tavallista suurempia perunoita.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

Minä puolitan suuret perunat heti suosiolla sillä en todellakaan tykkää puoliraakaa syödä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Nuorille urbaaneille lukijoille - kai heitä on - tiedoksi: tomaattivaras ja naurisvaras ovat aivan eri kategorioiden käsitteitä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

"Sekä tomaatti että peruna kuuluvat samaan sukuun, ja nyt on onnistuttu varttamaan molemmat kasvit toisiinsa. Jalostajat ovat löytäneet oikeat lajikkeet, jotta sekä tomaatti että peruna kasvavat samoin kuin erikseenkin viljeltyinä. Lajikkeita ei ole mitenkään muunneltu geneettisesti."

Kun pari kesää sitten kävin Turun kauppatorilla ja kysyin "siikliä" kauppiaalta, vastasi hän: en mnää myy mittä roskaa, ne pannaa ton pohjosemmas Tampereel ja muual, jok ei ymmärrä hyvä päälle yhtikäs mittä. Mnä myyn annabellee, jost tamperelaise eivä ei ol kuulluka koska.

Kokeilin ja hyvää on, ja viljelen itse kaiken hitaasti avomaalla, joka on maun takaaja.

Kasvihuoneessa kasvatin kirsikkatomaatteja ja kurkkuja. Tuli käsittämätön sato, jota sitten oli jaettava kaikille halukkaille. Maku taivaallinen. Vaati vain jartkuvaa kastelua jo hoitoa.

Mitä tuo kasvien sukulaisuus tarkoittaa, kukinto kertokoon sen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Annabelle ei maistunut enää täällä Oulussa, vaatii ehkä pimeämpää yötä. Siikli taas toimii täällä paremmin kuin vaikkapa Hyvinkäällä. Nyt laitoin kokeeksi Blue
Kongoa, joka on myöhäisempi, mutta erittäin maukas ja jauhoinen.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minulla on jo varressa rosamunda- katsotaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rosamunda on minunkin suosikkiperunoita, mutta nyt ei ole sitä maassa. Van Gogh on jäämässä pois lajikkeista, niitä minulla on kasvamassa kokonaista neljä kappaletta. Viljelen vain kesän syöntiä ajatellen kun ei ole kellaria missä säilyttää talven yli. Rosamundat laitoin kalakeittoon tänään kun katiskaan oli ahtautunut 3 kilon hauki.

Van Gogh maistuu ainakin täällä Oulun seudulla paljon paremmalta kuin etelässä, mutta uusia lajikkeita tulee jatkuvasti joten jostakin on kai luovuttava. Meillä on täällä kaupoissa paljon lähiviljelijöiden perunaa ja useita eri lajikkeita. On kyllä muutamia joista en paljoakaan perusta, mutta en laita lajikkeita tähän esiin, koska ne voivat joillekin maistua aivan mahtavilta. kaikki kun eivät ole jauhoisten perunoiden ystäviä. Täällä saa myös vanhaa lajiketta nimeltä Pito jota yleensä ostan joulun tienoilla.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Olette saaneet aikaan hyvää juttua potusta.

Vaikka uusviisaat väittävät perunaa epäterveelliseksi hiilihydraattipommiksi, niin pottu on aina pottu. Peruna on hyvää perus ruokaa. Potun ja läskisoosin voimalla isä kävi tukkimettässä.

Pottua täytyy saada!

Kyllä jaksan odottaa omia uusia perunoita. Nyt on kasvamassa
Timoa Ja Annabellaa.

Suvi perunaa kylvettiin toissapäivän pottuauralla tyyliin akka vetää ukko ohjaa.
Hyvässä kellarissa on vielä hyvin säilyneitä viime vuotisia.
Yleensä keitän potut kuoripäällisinä. Suvia täytyy keittää ainaki parikymmentä minuuttia.
Jo äiti opetti vanha peruna kylmään veteen, uusi aina kiehuvaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Äidin opit on kokkien taholta jo kuopattu, eli kannattaa laittaa myös vanhat perunat kiehuvaan veteen.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

No minähän kokkeilin kiehuvaan veteen. En huomannu mitään eroa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #34

Aika pieni otanta tilastoitavaksi. Ideahan onkin se, että vedenkeittiöllä nopeasti vesi kuumaksi, eikä tarvitse odotella veden ja perunoiden kiehumiseen lähtöä. Itse laitan tilkan kattilan pohjalle vettä ja loppu vesi sitten vedenkeittimen kautta. kattila kuumenee valmiiksi sen vesikattila kuumenee sopivasti kun vedenkeitin valmistuu ja perunat saa pöytään näin alle 22 minuutissa. Kokeilepa miten pitkään menee kun laitat perunat kylmään veteen ja keität ne kypsiksi? Kun olen aloittanut ensin siinä sivussa kastikkeen laiton ennättävät ne molemmat valmiiksi noin puolessa tunnissa.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Tomaatinsiemenistä sen verran, että ei niitä tarvitse ostaa. Olen ottanut kaupan kirsikkatomaateista ja terttutomaateista siemeniä ja kasvattanut niistä taimet ja sen sitten parvekkeella valmiiksi isoissa ruukuissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pitää paikkansa. Siemeniä ei tarvitse ostaa, mutta kaupan tomaatit ovat usein F1 kantaa, eli taimet voivat tuottaa aivan jotain muuta, kuin sitä mitä olet ostanut. Jos ostaa ensimmäiset siemente saa mitä haluaa ja ottaa sitten aina vuosittain siemenet talteen. Ihminen on vain niin kokeilunhaluinen että jos tänä vuonna on Idaa niin seuraavana vuonna haluaa kokeilla Tanskan Vientiä tai keltaisia päärynätomaatteja.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kuinkas muuten uusia perunoita pakastetaan niin että ne jouluna joltakin maistuu? Olen kokeillut pariinkin otteeseen, enkä ole ollut tulokseen tytyväinen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Muistaakseni jotenkin niin, että uusi peruna kiehautetaan eli käytetään nopeasti kiehuvassa vedessä ja pakastetaan jäähtymisen jälkeen. Kun perunat ovat tönkköjäässä ne kastellaan yksitellen nopeasti kylmään veteen ja laitetaan heti pakastepussiin ja pakkaseen. Ohut jääkuori pitää ne freesinä, kunnes ne sitten tiputetaan kiehuvaan veteen ja keitetään kypsiksi jouluaattona.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Kun perunat ovat tönkköjäässä ne kastellaan yksitellen nopeasti kylmään veteen ja laitetaan heti pakastepussiin ja pakkaseen."

No tuo onkin jäänyt väliin, en ole huomannut missään ohjeessa. Jotta kiitos taas, ja kokeillaas taas!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38

Kokeillaan, kunhan saadaan sitä uutta perunaa.