Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Koivu ja tähti, koivu ja pakuri...

Metsässä kasvaa pieni suuri ihme, pakurikääpä. Se on kuin pieni tehdas, joka siivilöi koivusta kaikki itselleen tarpettomat aineet tiiviiksi köntiksi koivun kylkeen. Köntti on kuin meidän käyttöön tarkoitettu B-vitamiini pommi. Sieni toimii kuin Talvivaaran kaivos liotusläjistä saadaan siellä sinkkiä, nikkeliä, uraania ja kipsiä. Tämä kaikki maksaa, mutta pakuri tekee meille tuon työn koivussa täysin ilmaiseksi.

Mikä on pakurille kuonaa on meille tiivistä perusainesta, josta voi tehdä lääkkeitä ym. Pakuria on nyt myös alettu viljelemään teollisessa tarkoituksessa. Rääsikkömetsä voidaan valjastaa rahantuottoon ymppäämällä koivuihin pakuria loiseksi. Ymppäys tapahtuu tapitustappien avulla, eli kasvatetaan ensin pakuririhmasto tappeihin ja porataan tapit sitten eläviin koivuihin, viisi tappia riittää yhtä koivua kohti.

Sitten menee viisi kuusi vuotta ja pakuri alkaa työntämään kuonaansa ulos koivusta. Sellainen tiivis mustanruskea köntti ja yhteen satoon voi kasvaa 6-8 kiloa koivua kohti käyttökelpoista tiivistettä. Kahden satokauden jälkeen koivu kelpaa vielä polttopuuksi tai kuitukasaan. Loppuun sadotetut koivut olisi hyvä kaataa tässä vaiheessa, että kääpä ei leviäisi naapurimetsiin. Pakuri kun tekee itiöemänsä viimeisenä tekonaan ja kuolee koivun kera pois.

Pakurin kysyntä maailmalla on suurempaa kuin tarjonta. Luonnosta keräämällä ei saada tarpeeksi pakuria kysyntään nähden. Suomessa ollaan nyt siis vastaamassa tähän tarpeeseen ja pari sataa pientä koivikkoa on jo ympätty pakurille. Pessimistit tietysti ajattelee, että ei enää kannata kun toiset ovat jo askeleen edellä. Nyt kuitenkin vielä ennättää kisaan mukaan sillä nou pakurikoivikot ovat satoiässä viiden vuoden päästä. Jatkuvuuden kannalta olisi viisasta ympätä joka vuosi uutta satoa varten. Luulempa, että ensi-innostuksen menytä näin ei ole tehty, vaan pakuria tulee viljelyksiltä pari kolme vuotta ja sitten tulee tauko, jos tänä vuonna kiinnostus ja into ovat jo laantuneet.

Homma vaan on aika tyyristä teettää muilla. Netissä on ymmäyksestä jopa 13 tuhannen euron pyyntejä. Hinta sisältää alv:n ja valmistuneen pakurierän myynnin, josta maksaja saa 40 % myyntihinnasta. Pakuriurakoitsija saa siis ymppäyksestä ja markkinoinnista 13 tuhatta ja 60% erän myyntihinnasta, eli varsin hyvä korvaus. Laskennallisesti 1000 tapilla saa ympättyä 200 koivua. Nuo koivut tuottavat satoa viiden kilon tuoton mukaan tuhat kiloa pakuria. Maailmalla pakurista maksetaan noin 55-85 euroa kilolta, joten tuotto on noin 60 000, 00 euroa josta 40% on 20 000,00 euroa josta maksat tuon 13 000,00 euroa urakoitsijalle niin sinulle jää kuuden vuoden palkaksi 7 tonnia eli noin tonni vuodessa. Urakoitsija saa tapeista ja työstä 13000,00 plus tuotosta 40 000,00 joten hänen käteen jää lähes kymppitonni vuodessa.

Näin meitä kulevaisia opetetaan pysymään nöyrinä. Miksi emme siis itse tekisi tätä kaikkea, jolloin tuotoksi jäisi noin kymppitonni vuodessa, eikä ole iso homma työmäärällisesti. Etsit ensin koivun jossa on havaittavissa tuo pakuri. Kysyt omistajalta onko hän mahdollisesti halukas myymään sen puun sinulle. Koivun hinta on noin 28 euroa kuutio joten selviät kaupasta vajaalla viidellä kympillä. Sitten viet koivun "laboratorioosi" eli kotiisi jossa poraat sieltä rungosta lastua petrimaljoihin. Ostat tapitukseen käytettäviä puutappeja jotka laitat steriloitumaan sähköhellaan lasipurkeissa. Lämmität uunia 120 asteisena noin pari tuntia ja otat lasipurkit pois uunista ja kaadat niihin kiehuvan veden noin puolilleen. Laitat niihin keitetyt kannet päälle ja annat jäähtyä.

Kun purkit ja sisältö on jäähtynyt ja tasaantunut otat porakoneen ja poraat kanteen reikiä, näin alipaine purkautuu ja saat kannet paremmin auki, reikiä tarvitaan myöhemmin pakurin hengitykseen. Sitten vain otat vastaporattua pakurikoivun purua ja laitat joka purkkiin pari ruokalusikallista. Kansi kiinni ja reikien päälle Microporen haavalaastari joka hengittää. Purkit sitten vaikka sängyn alle tai kaapin nurkkaan huoneenlämpöön. Ja kahden viikon kuluttua sinulla on tapit valkoisena pakurin härmästä.

Nyt sinulla pitäisi olla se kaksi sataa kasvavaa koivua vielä ja viisi vuotta elinaikaa jäljellä niin 60.000,00 euroa odottaisi ottajaansa;)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pakurissa on tiiviissä muodossa vaikuttavia aineita, vitamiineista ja kivennäisaineista fenoleihin, steroleihin ja hiilihydraatteihin. Tärkeimmät vaikuttavat lääkinnälliset ainesosat ovat triterpeenit, pääasiassa lanosterili-tyyppiset, betuliini johdoksineen, fenolit, liukoiset ligniinit (melaniinit) ja polysakkaridit.

Suomen puhtaassa koivussa kasvaessaan pakuri sisältää lääkkeellisesti parhaimmat aineosat.

Pakurissa onkin poikkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD), entsyymiä, joka on ehkäpä yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista.

Pakurin antioksidanttisuusarvo on erittäin korkea, T-ORAC 52452, eli yli neljäsataa kertaa parempi kuin esim. mustikalla.