Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Helppo kurpitsakeitto

Kurpitsakeitosta on tullut suosittu keitto meitin huushollissa. 

Helppo ohje ja hyvä maku.

Paketti pekonisiivuja tiristellään rapeaksi paistinpannulla ja siivut nostetaan sivuun odottamaan.

Pakasterasiallinen kurpitsasosetta noin 500 g laitetaan pekonirasvojen kanssa hetkeksi paistinpannulle ja soseutetaan nestettä pois.

Kattilaan kiehautetaan vettä noin 6-8 dl ja siihen voi laittaa kasvisliemikuution, mutta minä laitan mausteita vain reilusti jolla korvaan kuution, esimerkiksi; timjamia, basilikaa, mustapippuria, lipstikkaa tai jotain omaan suuhun sopivaa chiliä.

Kurpitsa sose kaadetaan kattilaan ja kiehautetaan lisätään 2 dl kermaa ja annetaan kiehahtaa ja maistetaan suola ja makua lisätään tarvittaessa mausteilla ja suolalla.

 

Syödään rapeiden pekonimurjen tai lastujen toimiessa "voisilmänä".

 

Jos jää tähteeksi niin ihmettelen.

 

Mutta jos jää, niin siihen pohjaan on helppo tehdä seuraavana päivänä kermainen sienikeitto.

Pakastimesta pussi kesällisiä sieniä (herkkutatteja) ja kattilaan vettä lisää noin litra ja kiehumaan, kun kiehahtaa, niin lisätään 200 g makaronia ja annetaan kiehua 8 minuuttia tai makaronin keitto-ohjeen mukaisesti. Tarkistetaan maku ja suola ja lisätään kuivatettuja herkkusienimuruja mausteeksi hyppysellinen, sekä loraus balsamicoa. Annetaan hetki maustua ja hautua.

Maistuu tämäkin vaikka on tavallaan "pyttikeitto".

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Tunnustan, etten koskaan ole syönyt kurpitsakeittoa. Kurpitsa, vesimeloni ja kurkku ovat olleet minulle lapsesta asti hyvin vastenmielisen makuisia ja pelkkä ajatuskin sai voimaan pahoin. Olen kuitenkin huomannut päässeeni siitä yli, sillä pystyn nykyisin syömään kurkkua ja jopa kurpitsa vesimeloni boolikin maistui hyvältä eräillä syntymäpäivillä. Täytyy kokeilla millainen makuelämys tuo kurpitsakeitto oikein on.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kokeile ihmeessä, kurpitsan maku on niin mieto, että sitä ei juurikaan maista, mutta sen olemus kyllä tuntuu keitossa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tarkoittaako "soseutetaan nestettä pois" että keitetään kasaan?

Täytyy kokeilla. Jostain syystä minulle tulee kurpitsakeitosta mieleen Agatha Christie, assosiaatiot ovat kyllä kummallisia :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juu sitä se tarkoittaa, en vain löytänyt oikeita sanoja. Kiitos.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kyytipojaksi uskoisin käyvän kevyt Riesling Moselin alueelta. Ja jos ajatutuu sienikeittoon seuraavana päivänä niin toki juomastakin lienee jotain jäljellä. Toki sienet ovat lähes kaikkien viinien ystäviä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Loput viinistä voi lurauttaa keittoon, meneehän ne mahassa sekaisin kuitenkin;)

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

En ole kurpitsaa keitoksi kokeillut. Ehkä sitku olen selvinnyt omenoistani:
http://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2014/11/03/...
Niit o ainvaa!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Omenoista saa helposti siideriä.

Ota kahvakuula tai käy ostamassa, se ei paljoa maksa. Paksupohjaisessa teräskattilassa murskaat sillä omenat mössöksi. Laitat käymisastioihin, koska sinulla on paljon omenaa, minulla riitti kaksi 30 litran astiaa, kun puristin mössöstä mehut tunkin avulla.

Sitten vain annetaan käydä viikko tai kunnes käyminen selvästi hidastuu, mehu lähtee villihiivojen toimesta itsestään käymään, eikä sokeria lisätä kuin pullotus vaiheessa 250g 20 litraa kohden, jotta käyminen jatkuisi pullossa sen verta, että siirerimäinen hiilihappoisuus muodostuisi.

Eli ei paljon kustannuksia, jos kahvakuula, kattila, tunkki ja käymisastiat löytyvät itseltä tai tuttavilta. Kruunukorkit eivät maksa paljoa, mutta tietysti kirpparilta kannattaa metsästää korkituskoje jos ei halua maksaa kauppiaalle.

Olutpulloja voi kysellä tyhjinä lähikaupoista tai cokispulloja, kun olut myydään nykyisn lähes yksinomaan tölkeissä. Niistä pitää maksaa pantin hinta, mutta ne kannattaa sitten säästää seuraavaa satoa varten itsellä.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Tunkki onkin ihan hyvä vehje omenoista mehun puristamiseen. Minä olin aikeissa tehdä hydraulisesta puunhalkomakoneesta mehuprässin, mutta saatan kyllä päästä tunkkia käyttäen helpommalla. En tosin tänä syksynä enää mitään prässiä tee, mutta vasta ensi kesänä.
Jossakin englantilaisessa siiderin valmistusohjelmassa muuten sanottiin että olisi parempi jos käyttäisi hedelmäsokeria siinä pullotusvaiheessa. Tiedä paljonko ja mihin vaikuttaa, koska en itse ole koskaan tehnyt siideriä, vaikka ajatuksissa on ollut useita kertoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Sokerien ero on makuasia, toki hedelmäsokeri on hedelmällisemmän makuista. Itse olen jälkimakeuttanut ensin hermesetaksella ja sitten lisännyt tuon käymiseen tarvittavan sokerin, eli ensin maku kohdalleen ja sitten käymissokeri, jonka hiiva pullossa käyttää pois ja maku jää siihen mihin se on halunnutkin.

En ollut tehnyt aiemmin siideriä, mutta nyt olen kolmatta tai neljäöttä vuotta jo siiderifani.

Se on halpaa ja suhteellisen helppoa, ei tarvita kuin puuhata omenat murskaksi/mehuksi ja pullottaa, siinä on isoimmat askareet.