Jytkyt ja Hihhulit?

Ari Alsio kirjoitti :" Kokoomusmammathan hylkösivät Esko Ahon ja menivät joukolla Tarja Halosen taakse 12 vuotta sitten.

Kostoksi nyt äänestetään Haavistoa tai laistetaan koko toinen kierros."

Eiköhän tuo oli aika vanhanaikaista ajattelua. Muistan hyvin nuo vuoden 2000 presidentinvaalit, jolloin oman ehdokkaani Riitta Uosukaisen pudottua menin heti seuraavana päivänä Keskustan puoluetoimistoon hakemaan Esko Ahon materiaalia omaan kaupunginosaani jaettavaksi. Mutta noissa vaaleissa suurin asia oli se, että naisen pitäisi lopulta päästä presidentiksi. Tuo ajatus oli nupullaan jo kuusi vuotta aiemmin, jolloin Rehn hyötyi siitä kumallakin kierroksella. Itse koin vuonna 2000 sen nöyryytyksen, etten saanut edes vaimoani äänestämään Esko Ahoa.

Sauli Niinistö olisi voinut kertoa hyvissä ajoin ennen toista kierrosta, että hän tulee äänestämään Ahoa. Mutta Kokoomuksen eduskuntaryhmöässä ja puoluehalituksessa oli merkittävä Halosta tukeva vähemmistö, jota Niinistö ei halunnut ärsyttää. Hän valitsi Kokoomuksn toiminnallisen yhtenäisyyden Ahon avustamisen sijasta, ja tästä Keskustan useat kannattajat hänelle vieläkin kantavat kaunaa. Järin suurta merkitystä vaalitulokseen ei Niinistön kannanotolla olisi ollut, kantaansa olisi Niinistön toivomuksesta muuttanut ehkäpä noin 10000 kokoomusaista, ei sen enempää. Kokoomuksessa kun ei näissä asioissa puheenjohtajaa järin paljon kuunnella saati totella.

Muuten olen sitä mieltä, että Ahon kampanjatoimisto ja itse ehdokas, jotka ennen ensimmäisen kierroksen äänestystä tekivät monta asiaa oikein, tekivät kierroksien välissä useita virheitä, jotka johtivat Halosen voittoon. Ahon tiimi keskittyi liikaa propagoimaan meille varmoille Ahon äänestäjille, kun olisi pitänyt kalastella eriaisten vähemmistöjen ääniä, oikeistodemareita ynnä Kokoomuksen kahden vaiheilla olevia kannattajia erityisesti suurissa kaupungeissa. Ahon tukijoiden propagandan olisi pitänyt olla älykästä, varovaista ja maanittelevaa, kun se nyt oli yksinkertaista, suoraviivaista ja hyökkäävää. Aho propagoi kuten Winston Churchill vuoden 1945 vaaleissa Englannissa, ja Halosen tiimi taas kuten Clement Atlee samoissa vaaleissa, jotka Atlee tunnetusti voitti. Porvarillisesta perspektiivistä nuo vaalit olisivat kuitenkin olleet voitettavissa.

Kuusi vuotta myöhemmin oli tyystin toinen tilanne, kun Tarja Halonen oli saanut presidenttinä toimiessaan betonoitua kannatuksensa. Se, että Keskusta asettui Matti Vanhasen johdolla oitis lähes yksimielisesti Niinistön taakse heti ensimmäisen kierroksen jälkeen, paransi oleellisesti Keskustan ja Kokoomuksen välejä, vaikka Halonen sitten voittikin niukasti toisen kierroksen. Porvarillinen yhteistyö presidentinvaaleissa poiki sitten seuraavana vuonna Vanhasen johtaman porvarihallituksen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Toivon, että näissä vaaleissa niin Väyrysen, Soinin kuin Essayahinkin kannattajat äänestäisivät Niinistöä presidentinvaalien toisella kierroksella.