Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Hiljaisuus

  • Purppurajuorun kukka tai kukat
    Purppurajuorun kukka tai kukat

Hiljaisuus on taikaa,

hiljaisuus ei mittaa aikaa,

se on tila pysähtynyt ja vapaa,

hiljaisuudessa voi vetää lonkkaa taikka lapaa,

olla vaan ja kuunnella ei mitään

nukahtaa ja herätä kenenkään häiritsemättä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän anmarisalmela kuva
Anmari Salmela

Minulle meditatiivinen olotila on luonteva ja rakas.
En (ainakaan toistaiseksi) harjoita meditoimista varta vasiten ja erikseen.
Hiljaisuus läpäisee kaiken olemiseni.

Taiteellisessa tai muussa luomisessa meditatiivinen flow on taivas.
Aika ja rajat katoavat unohdukseen.

Oikeastaan tärkeintä on: hiljaisuus.

PS Kuuntelen juuri olotilaani sopivaa:

https://www.youtube.com/watch?v=sNgjnYLyAdY

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos kuulet kuinka
lumihiutale putoaa alas
on hiljaista,
muistan näin joskus tapahtuneen,
sitten vaivuin meteliin tai uneen.

Kun vesi jäätyy,
syntyy hiljaa jäätä,
kun käännät hiljaisuuden nappulat kaakkoon
alkaa sielusi soida,
sitten vain kuuntelet itseäsi, voi mikä kauhea meteli;)

Käyttäjän anmarisalmela kuva
Anmari Salmela

Olen kuullut auringon äänen
Ja lumihiutaleen

Olen kuullut sanoja sanoja sanoja
Turhia, merkityksettömiä

Mentaalisuuden tai emootioiden ihannointia kyllästymiseen asti
Korkeampi minä ulottuu kauemmas, alkulähteeseen

Tyynnytä ihminen apinamieli
Luovu kaikesta mitä on kerännyt mielesi sieni

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Hiljaisuudessa
auringon säde poksahtaa
talon seinään
sieluun tule reikä
sitä kuunnellessa,
siksi emme kaikkea kuule
kuulemme puiden havinan.

Valon lento on meiltä salattu,
meille jää vain puut,
joita on aina hiljaa halattu.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Hiljaisuus on luova tila.
Olen harjoittanut meditatiivista rentoutusta kauan. Äänet ja melu on sen jarru ja este.
Aluksi myös oma mielikuvitus on este, se kun alkaa villinä vaeltamaan sinne tänne.
Kun mielikuvituspoukkoilun yli on päästy, syvä rentoutus hiljaisuudessa on autuus, josta ei haluaisi poistuakaan.
Samalla hiljaisuudessa voi antaa itselleen alitajuntaan hipaisten neuvoja ja käskyjä, joiden on oltava positiivisia, sillä negatiivisia se ei hyväksy eikä noudata.
Ammoin oli aikamoinen yllätys testata oma hiljainen rentoutus. Käskystä toinen käsi kylmeni ja toinen lämpeni, toinen käsi keveni ja nousi ylös, silmäluomet tulivat niin painaviksi, että ei auki saanut yrittämällääkään. Käskyt voi kuitata pois toisella positiivisella käskyllä.
Alitajunnan äärelle ei pääse kuin hiljaisuudessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Leijuminen hiljaisuudessa,
on kuin lilluisi avaruudessa
ja sitähän me olemme,
vaikka maapalloa polemme.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos hiljaisuus olisi paikkakunta, siellä olisi vilskettä ja se on hiljaisuuden paradoksi.

Käyttäjän anmarisalmela kuva
Anmari Salmela

Hiljaisuus = vilskeinen avaruus ?
Hiljaisuus = pyyteetön rakkaus ?
Hiljaisuus = palveleminen ?
Hiljaisuus = pulppuileva ilo ?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pulppuleva ilo,
on hiljausuutta kilo,
eikä tule suurta vammaa,
vaikka hiljaisuutta lisää sata grammaa.

Tämän blogin suosituimmat