Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Viimeinen blogi

  • Kynttilä lepattaa kunnes aika sammuu...
    Kynttilä lepattaa kunnes aika sammuu...
  • Irja Laamasen muistoa kunnioittaen
    Irja Laamasen muistoa kunnioittaen
  • Mullasta nousee kaunis kukka
    Mullasta nousee kaunis kukka
  • Hyvää matkaa Irja, ystävät ja sukulaiset kaipaavat kirjoituksiasi, Sinua ja kuviasi.
    Hyvää matkaa Irja, ystävät ja sukulaiset kaipaavat kirjoituksiasi, Sinua ja kuviasi.

Ystävämme Irja Laamanen ei enää kirjoita blogeja täällä, hän on nukkunut pois. Hän kohtasi joskus meidät ottamillaan kuvilla  ja tavoitti sydämet oivilla kirjoituksillaan. Hänellä oli vankka ja vahva kynä, eikä hän poikennut asialinjalta koskaan.

Aina hyvin valmistellut blogit ilmestyivät kuin kellon tarkkuudella. Irja ei koskaan kirjoittanut pahaa kenestäkään, vaikka hän kommentoi ahkerasti useissa eri blogeissa.

Hän oli myös leikkimielinen ja otti haasteita vastaan, kirjoitti ja kirvoitti meidät kirjoittamaan asiaa, runoja, kukista, kuvia luonnosta jne...

Kun sairaus kohtasi hänet, hän jatkoi elämistä, kirjoittamista. Hän ei taipunut kuoleman edessä, vaan eli elämäänsä. Kirjoitti kokemuksistaan tänne, kuten Markku Tyry aiemmin omasta kuoleman odotuksestaan.

Irja Laamanen siunataan haudan lepoon lauantaina 11.08. 2018 klo 13:00 Hietaniemen hautausmaan vanhassa kappelissa.

Irja toimi aktiivisesti paitsi täällä Uudessa Suomessa, myös Zonta ja sukuseura olivat hänellä sydäntä lähellä. Muistan hänen kirjoittaneen myös usein pilateksesta ja ystävistään Venäjällä. Hänellä oli aina vankka mielipide ja sille myös hyvät perusteet. Hänen otteensa elämään oli vahva, arkinen elämä ei koskaan nujertanut hänen oikeudentajuaan, hän asettui aina totuuden puolelle ja etsi totuutta elämästään tutkijan tarmolla kirjoittamisen ja kuvaamisen kautta.

Metsän polut kaipaavat hänen askeleitaan, peurat metsässä jäävät ilman kuvaajan lähestymistä, jopa ruokohelpi jää odottamaan tuttua kulkijaa. 

Blogistan hiljenee hetkeksi, mutta elämä jatkuu.

Hyvää matkaa Irja rakas sinne tuntemattomaan, sinua tarvitaan  nyt siellä, kiitos kaunis meiltä työstäsi täällä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

30Suosittele

30 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kiitos Ari!

Kaunis kirjoitus Irjalle!

Jään syvästi kaipaamaan hänen hienoa läsnäoloaan ja herkkää lähestymistapaansa.

Kun elää täysillä loppuun saakka, elämästä ei jää mitään paitsi.

Voimia läheisille.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Ajatuksissani Irja elää ja tukee minua entistä vahvemmin. Hänen lämmin kädenjälkensä ei pyyhkiydy muistoistani ja kiitollisuuteni häntä kohtaan on pysyvää.

Arille kiitos muistokirjoituksesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rakkaus on makea ja suolainen
Rakkaus muuttaa kuparinkin kullaksi
Rakkaus on rouhea lisä elämälle
Rakkaus ei pure eikä raiskaa
Rakkaus muuttaa orjan kuninkaaksi
Rakkaus muuttaa kuninkaan orjaksi

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sanattomuuden jälkeen.

Kuinka paljon ystäviä voikaan omata somen kautta. Ystäviä, joita ei ole koskaan tavannut, mutta joista tietää tarkkaan heidän persoonallisuutensa. Ystäviä, jotka ovat tulleet yhtä läheisiksi kuin muutkin ystävät.

Tämä oli pysähdyttävä uutinen.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#5 Pysähdyttävä monestakin syystä. En osannut tunnistaa, että Irjan lähtö oli lähellä. Mietin, miten hän vielä on kirjoituksillaan läsnä pitkäänkin.

Täällä kirjoittavien ystävyydet ovat merkillisiä. Läheisyys tuntuu ja on läsnä, vaikka emme olisi koskaan tavanneetkaan.

Kukaanhan meistä ei tiedä matkansa määrää, ei lopullisen lähtönsä päivää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Voi kurjuus. :-(
Voimia ennen kaikkea omaisille ja ystäville.

Ei Irja ole kokonaan poissa, ei yksikään sellainen ihminen ole joka elää muistoissa ja ajatuksissa. Myös meidän vapaavuorolaisten, tännekin hän ison jäljen jätti.

Ajatukset menevät samoin kuin mitä Juha edellä avasi: moni täällä tuntuu ystäviltä vaikka ei ole koskaan tavattu, ihmisten äly ja persoona ja huumorintaju paistaa läpi teksteistä. Kun yksi poistuu, sitä menettää jotain itsekin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

-Kun yksi poistuu, sitä menettää jotain itsekin.

Jotain menettää, mutta on saanut enemmän.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Älä kysy, kenelle kellot soivat.

Ne soivat Sinulle.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #18

Kun minulla on tämä jo lähes vaiva etsiä lähteitä, niin Hemingwayn For Whom the Bell Tolls oli tietysti se, jota googlasin. Vähän yllättäen suomenkielinen wikipedia tiivisti hyvin:

"Teoksen nimi on peräisin John Donnen kirjoituksesta Rukouksia sairasvuoteelta (Devotions upon Emergent Occasions, 1624, suom. Paavo Rissanen):

”Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään [...] Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.”"

Englanniksi lainaus on lähes käsittämätöntä keskiaikaista muminaa:

"No man is an Iland, intire of it selfe; every man is a peece of the Continent, a part of the maine; if a Clod bee washed away by the Sea, Europe is the lesse, as well as if a Promontorie were, as well as if a Mannor of thy friends or of thine owne were; any mans death diminishes me, because I am involved in Mankinde; And therefore never send to know for whom the bell tolls; It tolls for thee."

Aika irkulta kuulostavaa.

Minä olen vähemmän koska Irja on poissa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie olen muistanu Ansaaki, Irja niin iloitti siittä ja rakasta sitäki ja ikävöi sillonko ei voinu sen lähellä olla ja nyt Ansa ikävöi Irjaa, kyllä meilä on kaikila ikävä ja tuntuu niin haikealta ja - kiitolliselta kuitenki, että oli semmonen ystäväkö Irja!

Kiitos Ari, tehit hienon ja kunnioittavan plokin!

https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Hieno kirjoitus Ari kun muistit Markkuakin tuossa. Liki on tippa linssissä, kun ajattelee miten elävän vaikutelman kirjoittaja voi blogistina ja kommentaattorina meidän muiden aktiivien mieleen jättää, vaikka emme monet ole koskaan toisiamme tavanneet.

Surunvalittelut Irja Laamasen omaisille ja ystäville.

Irjasta minun mielikuvani oli jossain määrin jopa ärsyttävän asiallinen ja kaduin joskus, kun olin omasta mielestäni ollut ilkeä häntä kohtaan. Hän kuitenkin palasi vielä kommentoimaan minua ja yllätyin siitä positiivisesti. Irjalla oli käsitykseni mukaan kova uteliaisuus jälkikasvunsa elämää kohtaan juuri sosiaalisen median kannalta tai se jäi minulle mieleeni. Itse olen ollut vähän erkaantunut Uusi Suomi blogiyhteisöstä viime vuosina ja siksi en tiennyt Irjan sairastelustakaan mitään. Jokainen Irjan jälkeläinen voi olla takuulla ylpeä hänen panoksestaan Uusi Suomi blogeissa. Haluan tässä vielä toivottaa rauhallisen harrasta hautajaistilaisuutta Helsinkiin.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Irja rakas, kiitos vielä Villijoutsenista. Lennä nyt villijoutsenten siivin jonnekin parempaan paikkaan.

Vaikka tapasimme vain verkossa, sinusta tuli rakas ja lämmin ystävä.

Lämpimät osanottoni Irjan läheisille.

Ja Arille kiitos kauniista muistokirjoituksesta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minunkin on jo ikävä hänen tasapainoisia ja hyvin kirjoitettuja blogejaan. En olisi uskonut, kuinka pahalta minusta tuntui kuulla Irjan sairauden uusineen ja menneen jo saattohoitoon, vaikka hän oli vain muutamia päiviä aikaisemmin kirjoittanut tänne bloginkin. Hämmästyttävä nainen. Harva olisi samaan pystynyt.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Jotain aina etsin. Johonkin tartun, jotain ihmettelen, johonkin haluan perehtyä. Paljon enemmän haluaisin tietää, tuntea ja kokea." (Irja Laamasen blogin johdannosta.)

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Irja Laamasen avauksia ja kommentteja kohtuu paljon lukeneena; oli ihminen, joka ei väittänyt, esitti vain maltillisesti mielipiteensä, hän oli luonnonilmiöiden ystävä ja sitä kautta ehkä lähimmäistäkin ymmärtävä.
Kiitos Ari hienosta muistokirjoituksesta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tiesinhän minä; tälle tielle tulisi lopulta loppu.

Mutta eilen en tiennyt, että lähtisin tänään.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti, haudoissa oleville elämän antoi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kauan se kesti, kunnes sen keksin, Irja oli elämää suurempi. Ja ihan tosi. On niitä nimittäin kaikenlaisia nettipersoonia nähty, Tintti Alexandra Sami Sihvonen, kuva tai Niilo Paasivirta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kun olen näinä aikoina eli vuodesta 2011 avannut Uuden Suomen Vapaavuorojen sivuja, minua ovat melkein joka kerta kohdanneet Irjan kuva ja lämpimän asialliset ajatukset. Irjasta tuli oleellinen osa Vapaavuoroja. Tuntuu kaihoisalta, että nyt ei ole enää niin.

Muistelen lämpimästi Irjaa. Ja tuolla arkistossa voin palata hänen hienoihin ajatuksiinsa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omalla kohdallani ennen kaikkea verbaaliset tietokilpailut ja Arin sekä Irjan kanssa muutamia vuosia sitten kirjoittamamme "salapoliisiromaani" ovat ne alustat, joiden kautta Irja tuli somessa läheiseksi.

Verbaalisiin tietokilpailuihin Irja osallistui viime aikoina pari kertaa jopa sairaalasta käsin ja hänellä oli usein aivan omintakeisia loistavia ideoita ratkaisuista.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Arilta hieno muistokirjoitus.

Irjan viime aikojen kirjoitukset viestivät, että hänen päiviensä määrä alkoi olla vähissä, mutta että ne olivat todella, todella vähissä, sitä en osannut ajatella.

Mutta me muistamme häntä. Me muistamme ja muistelemme myös tätä kautta:
http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/...

Ja kiitämme kirjoituksista ja saamistamme kommenteista.
Irja oli viisas nainen ja hänellä oli sydän paikallaan!

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Irja kuului niihin ihmisiin joista usein ajattelen tullessani, että mitähän hän on tällä välin kirjoitellut,

Olen ollut jonkin aikaa tauolla palstalta, joten hänen poismenonsa tuli kyllä nyt kamalana yllätyksenä.

Hyvää matkaa Irjalle, viethän meiltä kaikilta terveisiä.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos Ari, kuvasit hyvin Irjaa jonka opimme tuntemaan. Puit ajatuksiamme sanoiksi.

Kertoessaan niin avoimesti päiviensä vähenevän ja kuoleman lähenevän hän opetti meitä suhtautumaan kuolemaan ihmisen luonnollisena päätepisteenä josta voi puhua.
Kiitos siitä Irja, ehkä et arvannutkaan miten paljon sinulta saimme.

Olet ajatuksissa usein, yritän bongailla mustia mehiläisiä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos Ari hienosta muistokirjoituksesta Uuden Suomen blogien upealle hahmolle, Irja Laamaselle. Hänen siirtymisensä iäisyyteen saa mielen murheelliseksi. Osanottoni Irjan omaisille ja ystäville.

Irja julkaisi parantumattomasta sairaudestaan koskettavan kirjoituksen 9.7.2018 otsikolla Se viimeinen hoito (http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258006-se...). Tekstissään hän esitti seuraavia kysymyksiä: "Miksi säästäisi kaikkien unelmien toteuttamista eläkkeelle, miksi ei toteuttaisin unelmia jo aiemmin, miksi siirtäisi asioita ja tekemisiä? Miksi pihtaisi ihmissuhteissaan ja yhteisöllisyydessään?"

Tärkeitä kysymyksiä meille kaikille pohdittavaksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Surullinen uutinen. Irjan huolella valmisteltuja blogeja voi kuitenkin lukea aina uudelleen.

Kiitokset Arille hienosta muistokirjoituksesta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hienoja, edesmenneitä US-blogikirjoittajia on (Irjan ja Markun lisäksi) muitakin...:

http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/22...

Kepeät mullat; heidän blogiensa voima pysyy, kuolemasta huolimatta.

Lasse Hietanen

Kiitos Markku, että nostit Irjan sydämen puhetta esille. Lämmin Osanotto kaikille hänen rakkailleen, omaisille, niinkuin ystävillekin- Siunaten Lasse.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kiitos Ari muistokirjoituksesta. Olin jo hetken aikaa aavistellut, kun Irjan kommentteja tai kirjoituksia ei näkynyt.

Irjan vapaavuoron kirjoitukset erilaisista luontoon liittyvistä aiheista olivat tosi upeita. Hän toi esille pieniä asioita, vivahteita, joita ei löydy muilla tavoilla. Ne täydensivät uteliasta mieltä yllätyksillä, joita ei osannut odottaa. 'Kuljettuani harhaan huomasin saapuneeni oikeaan paikkaan.'

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Irjan muistoa kunnioittaen.

Jorma

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Osanottoni. Hän oli kovin monesti valmis keskusteluun omissa blogeissani ajatuksella, ei ennakkoasenteella. Minä myös kommentoin joitain hänen ja muistopuheen sanoihin ei voi kuin yhtyä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset