*

Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Luovuuden maailma

  • Vinoutunut luovuus kääntää meille selkänsä tai avaa kasvonsa vasta eläkeiässä.
    Vinoutunut luovuus kääntää meille selkänsä tai avaa kasvonsa vasta eläkeiässä.

Mikä onkaan luovuuden inkubaatioaika? Lapsi ei ole voinut idättää luovuuttaan ennen kouluikää sanoo Lauri Gröhn ja saattaa olla oikeassa. Mutta onhan sen luovuuden siemenen lapsella oltava jo, sillä muuten itämisajalla ei ole mitään merkitystä.

Luovuus on eläytymistä. Esimerkiksi taidemaalarille kangas ja värit kertovat mitä väriä seuraavaksi tarvitaan ja on luovuutta kuunnella sitä työtä mitä teet niin luovuus vapautuu.

Luovuus itsessään on ryppyinen lapsi, joka kehittyy sinun omassa päässäsi ja tavoitat sen vaikkapa kävellessäsi. Luovuudella on myös rajansa, jos yrität liikaa luovuus katoaa.

Joskus riittää kun vain nostat katseesi maasta ja näet asiat eritavoin, olet luova, jos näet uutta.

Lapsikin on luova hän vain luon niin kömpelösti, että sitä pidetään vain hapuiluna. Mikä on luovuuden mitta? Sekä miten hieno on luovuuden lopputulema, vai sekö, että kokeilee lahjojaan vaikka lopputulos olisikin hassu ja kömpelö?

Tieteellisesti ei ole kiinnostavaa syntyykö luovuu koulussa, vai yleensä elämässä, koska kaikki oppi ruokkii luovuutta, mutta oppimatonkin on lähtöjään jo luova, muuten mikään koulutus ei synnyttäisi tyhjästä luovuutta.

Koulu ja oppi voi kehittää sinua, mutta koulu ei synnytä ketään, ei myöskään luovuus synny koulussa. Luovuus kehittyy jos sinulla on luovuuden siemen ja luovuuden kasvualusta voi sitten olla metsä, koulu, ympäristö yleensä.

Luovuus tarvitsee näistä kaikista huolimatta vielä oikean mielentilan jota voidaan kutsua flouksi.

Ristiriita luo luovuutta, mutta ajatuksen tulee olla selkeä. Selkeä mieli nähdessään mahdottoman saa aikaan luovuutta selvitä ristiriidasta vanhan opin ja uuden opin välillä ja luo uutta. 

Jos pystyt hahmottamaan ongelman olet luova, jos pysty ratkaisemaan luomasi ongelman olet nero.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (177 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Gröhn näkyy olevan osassa 5, mutta en ole lukenut niitä kun olen bannissaan. Onko niissä jotain tästä?

Kymmenen murskattua luovuusmyyttiä – luovuus ei ole ongelmanratkaisua

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014-03-05/Kym...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Amerikkalaiset ovat paniikissa testituloksista, joiden MUKAAN Lasten ja aikuisten luovuus on tasaisesti alentunut vuodesta 1990.

Amerikkalaiset ovat taas väärässä, ei lapsilla ole koko luovuutta!!!

Luovuus on joutunut ahdinkoon, siksi, että olemme yhä kiihtyvällä nopeudella automaation vankeja.

Tietokoneiden muistit tuplaantuvat joka 18. kuukausi, ei ihmisen kehitys pysy siinä mukana ja siksi masennus ja luovuuden kato.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Enpä kovasti piittaa Gröhnin luovuuskäsityksistä. Hankala aihekin taitaa olla tutkittavaksi. Olen viimepäivinä nauttinut ystävieni kertomuksista lapsenlapsitaan. Yhdellä neljävuotias oli samassa hotellihuoneessa Jenkeissä. Kun mummi sitten tokaisi, että soitetaan isille viereiseen huoneeseen, ja sitten perinteisestä luuripuhelimestä näppäili numeron ja ojensi lapselle luurin. Lapsi totesi isänsä äänen kuultuaan, että hän käyttää nyt amerikkalaista kännykkää. Minusta tuossakin on luovuutta. Lapset ovat sanallisesti noin kolmen neljän kieppeillä melkoisia taitureita, luovuutta sekin. Luovuutta on niin monenlaista ja eri ikäisillä erilaista.
Ei pidä olla liian kitsas ja suppea ajatuksiltaan luovuuden suhteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Tuosta tuli mieleeni episodi, kun olin Shanghaissa tyttärieni kanssa viemässä autolla koiraa kenneliin ennen lomamatkalle lähtöä enkä ollut katsonut kartasta tarpeeksi tarkkaan missä kennel sijaitsi. Luulin helposti löytäväni sinne, mutta pyörimiseksihän se sitten meni.

Yhtäkkiä neljävuotias nuorempi tyttäreni sanoi: "Olisit isi ottanut kartan mukaan, ettei täällä tarvitsisi etsiä kenneliä KISSOJEN JA KOIRIEN kanssa!"

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Miten tuo liittyy luovuuteen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Samalla tavalla kuin se amerikkalainen kännykkä.

(Olet muuten ottanut aikamoisen blogipoliisiroolin vieraan kirjoittajan blogissa, jossa et pysty minuakaan bannaamaan, vaikka se sinua kismittää ja sydämellesi käy ...)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19

Ei kummassakaan mitään tekemistä luovuuden kanssa. Kyse vain alkeellisesta tietämyksestä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Lasten oivalluskykyyn ja sanankäyttöön, joka sekin on luovuutta, vaikka et ehkä sitä sellaiseksi uskoisikaan. Luovia ratkaisuja ja juuri tuossa neljän vuoden kieppeillä, joillakin hiukan varhemminkin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #28

Termin luovuus käsiteharhaista käyttöä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Rautalangasta pitää vääntää vähemmän luoville. Sillä tytöllä oli sekä järkeä ja lisäksi sovelsi kuulemansa sanontaa luoden merkitykselle uuden yhteyden.
Minulle muuten kartat ovat ihan perusjuttu. Noi googlemapsit on sitten hankalia. Paperikartasta hahmottaa sijainnin yhdellä silmäyksellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikkea kanssa luulevat jotkut voivansa mitata. Miten ovat mitanneet "luovuuden"?
Lapsethan luovat koko ajan, kokeilevat ja oppivat uusia taitoja.
Monelta sitten aikuistuessa luomisen into katoaa.
Minun kuvataideharrastukselle sain isoäidiltä hyvät eväät jo ennen kouluikää. Pensselit ja värit. Saimme siskon kanssa savea joista muotoitiin pienet kissat. Ne poltettiin ja lasitettiin Kupittaan saven tehtaassa. Minun kissani okranruska ja siskolleni vaaleansininen. Oli riemukasta saada kissansa niin hienona takaisin.
Nykylapsetkin innostuvat vaikka käpylehmistä.
Kato miten luova editointiautomaatti on ollut fb:ssä kun jaoin maalauksiani.

Nätti alsistinen vedenneitokainen!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #82
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #82

Kun katselen omia lastenlapsiani, niin ainahan heillä on kynät ja pensselit esillä. Samoin oli edelliselläkin sukupolvella. Itselläni ei lapsena koskaan ollut muuta lahjatoivetta kuin paperia ja kyniä. Ne tekivät minut aina onnelliseksi, jos en piirtänyt, niin sitten kerroin tai kirjoitin satuja.

Savea minä keräsin ojan pohjalta ja tein siitä varmaankin maailman ensimmäisen kurvikkaan pienen Barbin-mallisen nukenvartalon itselleni, jolle tilkuista tein vaatteita. Kuka sanoi, ettei lapsi olisi luova ilman esimerkkejäkin?? Tavalliset nuket olivat vartaloltaan liian kömpelöitä ja ilman kurveja:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #118

Minä taas riisuin isoäidin huolella ompelemat ja neulomat vaatteet parilta nukeiltani ja sommittelin tilkuista vaatteet. Siitä ei isoäiti tykännyt vaan moitti minua.
Säästin pitkään viikkorahojani ostaakseni ison laatikon Rembrant-merkkisiä pastellivärejä. Se on vieläkin tallella melkein käyttämättömänä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Luovaa ajattelua EI tarvitse opetella. Se tulee Samassa paketissa Kuin aivot, samalla tavoin Kuin taito juosta Tulee terveelle ihmiselle Samassa paketissa Kuin jalat. Geenit ja treeni ratkaisevat, kuka juoksee nopeimmin. MYOS Luovuutta Voi parantaa harjoittelemalla.

Näin ajattelen myös.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luova toiminta on spesifistisesti ihmislajille kuuluva ominaisuus. Kaikkia ideoita ei tarttisi toteuttaa käytännössä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #87

Leikkiä, oppimista ja luovuutta on vaikea erottaa toisistaan. Voisi jopa sanoa, että vaikkapa kasvit ovat luovia, kun sopeutuvat meneillään olevaan ilmastonmuutokseen. Jos sitten heittäytyy "uskonnolliseksi" voi nähdä kaikkialla "jumaluuden" eli luovuuden.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Luovilla ratkaisuilla on suurempi Riski epäonnistua Kuin vanhastaan ​​tunnetuilla menetelmillä, joten rahoittajat eivät suosi niita. Erityisen epämukavaa on, Jos tutkija löytää Ratkaisun ongelmaan, johon kukaan EI OLE pyytänyt ratkaisua.

Tämä kuvastaa ehkä sitä ongelmaa joita kuvataiteilijat kohtaavat luodessaan omia teoksiaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kukaan ei ole pyytänyt ratkaisua ongelmaan miten raha lopetetaan nykytekniikalla ihan turhana informaatiota kantavana välineenä. Tarvittava tieto kulkee salamannopeasti ilman rahavälinettäkin.
Todelliset arvot pitäisi olla etusijalla kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä se luovuus on? kai se on jokin taito tai valmius joka kehittyy luodessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nykyaikainen luovuuden teoria voisi olla se, että luovuus alkaa siitä mihin googlettajan vastaukset loppuvat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jatkuva googlettaminen saatta olla luovuuden tappaja. Mitä sitten lieneekään se "luovuus". En tartte sellaisia teorioita sillä minun teoriani toimii käytänössä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä valitsen mielummin Lauri Viidan Luominen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Korostaisin edelleen, kuten aiemmankin blogin kommentissani, että "luovuus" -käsitteenä tarkoittaa arkikielessä kahta aivan eri kategoriaan kuuluvaa asiaa ja kun puhutaan luovuudesta tulee määritellä kumpaa tarkoitetaan.

Esimerkiksi Sibelius oli hyvin luova säveltäjä, mutta en tiedä hänen ongelman ratkaisukyvystään. Picasso oli luova taidemaalari, mutta ehkäpä hän ei kuitenkaan olisi osannut tehdä mullistavia teknisiä parannuksia ilma-alusten aerodynaamisiin ominaisuuksiin.

Taiteellinen luovuus on aivan oma käsitteensä ja "uuden keksimisen luovuus" omansa. Enkä usko, että näillä kahdella on edes korrelaatiota keskenään.
Joillain henkilöillä molemmat toki ovat yhdistyneenä, kuuluisin lienee Leonardo da Vinci.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Spede on suomalainen luovuuden Leonardo da Vinci, hän oli keksijä ja elokuvataiteen tekijä, vaikka ei niitä leffoja nyt pysty "kukaan" katsomaan.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

En ymmärrä kommenttiasi. Eikö taiteellinen luovuus jos jokin ole "uuden keksimisen luovuutta"?

Ja tottahan esim. Sibelius tarvitsi erittäin kompleksista ongelmanratkaisukykyä työssään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tuskin korreloivat keskenään. Vaikka en tiedä musiikista mitään luulisin, että säveltäjät enemmän tai vähemmän joutuvat ratkaisemaan ongelmia.
Eihän kukaan voi olla luova kaikilla aloilla, paitsi joku Leonardo de Vinci. Huippusaavutukset edellyttävät spesialisoitumista omalle alalleen. Mutta eri tieteenaloja integroivia tutkijoitakin tarvittaisiin nykyistä enemmän globaaleja ongelmia ratkaisemaan.
Olen eri mieltä sinun luovuuden dikotomiasta.
On myös aloja jotka edelyttävt sekä taiteellista että teknistä luomista. Mutta luulen, että Alvar Aalto kääntyisi haudassaan jos näkisi miten kamalia asuinalueita täällä tampereella nousee kuin sieniä sateella kauniita rantojakin rumentamaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kiitos pojat - ihan ilman teorioita johdattelen vaivihkaa 4-vuotiasta mummolassa luovuuteen tähtäimessä Leonardo da Vinci:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Juuri näin, anna luomisen välineet. Nelivuotialle en suosittele vielä puukkoa kaarnaveneen veistämistä varten. Paperia paljon sadepäivien varalle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Luovuus on vain yksi taiteessa tarvittava elementti. Taide on pakoa todellisuuteen. Viihde pakenee todellisuutta. Esimerkkinä...
...

Todella luova ihminen tekee jotain, mitä aikaisemmin kukaan ei ole tehnyt. Arkiluova ihminen tekee jotain, mitä ei itse aikaisemmin ole tehnyt. Taiteilija voi olla luova, kunnes brändää itsensä arkiluovaksi. Lapsi voi olla luova vanhempiensa mielestä ja villanpaiden kutoja omasta mielestään.

Aikuiselle luovuus tarkoittaa poisoppimista, siksi muusikot ovat harvoin luovia mutta onneksi arkiluovuutta riittää. Arkiluova lapsi toimii lähinnä sattumageneraattorina.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/149...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Taide on pakoa todellisuuteen. Viihde pakenee todellisuutta."

Tuo aforismimainen toteamus vaatii kyllä hiukan mutustelua ennen kuin sen pystyy sisäistämään, mikäli siinä on totuutta. Voihan taidekin olla viihteellistä, samoin kuin viihde taiteellista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joopa. Harrastelijoiden "taide" on itsensä viihdyttämistä, esimerkkinä ...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Yhtenä esimerkkinä juu, mutta on ne muitakin vähäsen voinut viihdyttää esille ollessaan. Mut olisivatko tekeleeni luovempia jos olis hyvin käynyt kaupaksi?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #101

Tuo on oleellinen kysymys Margareta. Luovia ihmisiä ja heidän tekemisiään on maailma pullollaan, mutta hän joka osaa työnsä markkinoida on taiteilija. Luovuus ei siis tee taiteilijaa, vaan markkinat.

Kaikki tämä on totta, jos Laurin väittämät ovat tosia.

Toritaide on myös taidetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #105

Nykyisin saa vanhoja mestareita huutokaupoista toritaiteen hinnalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #112

Näin, eli vvanhaan aikaan on tulkittu luovuutta väärin, kun toritaidetta on ostettu taiteena.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tuon poisoppimisen voisin ostaa, mutta muuten Lauri yrittää ylittää itsensä ja ajautuu samaan tilaan mistä hän lapsia syyttää. Eli Lauri on luovuudessa yhtälailla sattumageneraattori. Ja niitä sattumia ei ole hänelle sattunut kovin tiheään;)))

Muusikot laittavat 8 nuottia eri järjestykseen, kirjailijat 29 aakkosta jne...

Jos synnyttää runon tai lorun
tai vaikkapa hienon korun
voipi olla luova
mutta Laurin mielestä ei
kun luovuus häntäkin metsään vei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Anna saha, pieni sotilas Airaa vaanii, painamot pelkäävät. Syö, ylität itsesi! Oli älli G.... Nisse, muusikot toki suu messingillä iloisesti. Täti lyö ystävää, kleptomania piinaa vaaria. Sali tosin ei paha, Sanna.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pikkasen olisi sinullakin poisoppimista luulisin, jos meinaat runoilijana jatkaa urasi kansaivälisillä luomiskentillä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kerrankin olen pitkälti samaa mieltä Gröhnin kanssa. Eihän tiede olisi kehittynyt, ellei näitä "todella luovia" ihmisiä olisi ollut.
Mutta lapset ovat luovia.
Oppiminen on helppoa ja lapset oppivat ihan itsekseenkin.
Poisoppiminen on vaikeata, ehdollistetun lukon avaamista.
Onhan villaliivin väsääminen neulomista opettelevalle papalle saavutus, sen sommittelun vaatima luovuusmäärä ei todellakaan tarvitse mitata.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Neulominen sinänsä ei kai kovin ihmeellistä ole, mutta jos tee itse kaavat ja suunnittelet värit, se jo mielestäni on luovuuden aluetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #108

Mulle se neulominen olisi huomattavasti työlämpää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aja taksilla Kimi. Ovia raottaa taala vaimon. On omia valaat. Aattoa Raivo imi, - kallis kataja.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Harari taisi selittää kirjassaan (Homo deus), että luovuus syntyy "virheistä", kuten evoluutiokin. Useimmat "virheet" ovat virheitä ja pieni osa nerokkaita. Lapset ovat siinä mielessä erittäin luovia, että tekevät enemmän "virheitä", koska heidän mielensä ei ole vielä muodostanut häkkiä, jossa joka puolella on "ei noin" -kylttejä.

Minä pitäisin luovuutta lähes tuhoisana voimana, jota pitää rajoittaa ja kohdistaa. Luovalle ihmiselle itselleen luovuus voi tuntua taakalta tai vähintään turhauttavalta, koska yhdyn Linusin Edison-lainaukseen, että "1 % of innovation is inspiration, 99 % perspiration". Jos luo omia maailmojaan tai fantasioitaan, voi ohittaa karua todellisuutta huomaamattaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hararin kirjat ovat lukijan vastuulla.

Linux oli alkujaan klooni...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Todellisuus on kokijan vastuulla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Jännitysleffat ovat Kojakin vastuulla;)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #26

Käsitteellistä höpöä verrata noin faktakirjaa ja fiktiivistä elokuvaa. Valitettavasti netttikeskustelujen arkipäivää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Luovuus on kykyä luoda uutta (Robbins, 2001, s. 133).

En verrannut mitään kirjaa tai leffaa, vastasin vain mielleyhtymällä kommenttiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #31

Miksei, siis prosessi. Siksikään lapset eivät ole luovia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #32

Luovuutta on uskaltaa epäonnistua ja sitten myös lupa onnistua.

Lapset voivat olla luovia.

Esimerkiksi jos kuulet radiosta hyvän kappaleen joka miellyttää sinua sillä hetkellä voi ajatella että joku on ollut luova, mutta kun tarkemmin kuuntelet se onkin pelkkää skeidaa. Niin katoavaista on luovuus. Yhden hetken luovuus ei välttämättä kanna pitkälle. Lapsikin voi olla luova vaikka luokin typeryyksiä.

Kuka määrittelee kynnyksen luovuudelle? Lauri itse sen määrittelee, eli kiellät luovuuden lapsilta yleensä, vaikka joku lapsi voisikin olla luova jopa sinun kriteereillä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #26

Muistutit eräästä nuoruusaikani traumasta. Kojak dubattuna Espanjan TV:stä. Menen ihan rikki jos näen sinutkin kaljupään dubattuna espanjaksi TV:stä. Älä luoja anna sen tapahtua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Mikä helkutin relativisti?
Ja kuitenkin deterministi kun uskot, että evoluutiota voidaan algoritmina määrittää.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #144

Algoritmeilla voidaan ratkaista ongelmia, joita ei voi esittää kaavan muodossa. Hyvin yksinkertainen on sorttaus eli suuruus tms. järjestykseen järjestäminen. Siinä lopputulos on tietysti aina sama, mutta miten ja miten nopeasti siihen päästään, vaihtelee algoritmeittain.

Tekoälyn algoritmeja voisi ajatella todennäköisyyksien arviointina ja silloin lopputulos voi ainakin vaikuttaa sattumanvaraiselta. Aika helposti tajuttava esimerkki lienee puheen, tekstin ym. tunnistuksen virheet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #145

En ole ollenkaan perehtynyt algoritmeihin. Joku on kuitenkin laskenut, että evoluutio olisi tilastolliseti mahdoton jos se perustuisi sattumanvaraisiin mutaatioihin ja valintaan.
Tekoälyisen editoijan tulos näkyy fb-sivullani.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #146

Kreationstien höpöä, jossa unohdetaan luonnonlait.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #147

Minä en mitään kreatinismia höpise. Ei ole mikän looginen argumentti vai leimata jollain nimityksellä.
Suhtauduin jo kouluaikanaa skeptisesti sattumamutatoinnin ja valinnan pelkästään voivan tuottaa tulosta jota näemme luonnon luoneen. Tilastolaskelma vahvisti käsitykseni.
Kreationistit uskovat jonkun älyllisen olennon, Herraksi puhuteltu, olevan luodun syy. Minä puolestani tiedän älykkäiden olentojen olevan evoluutioprosessin tuottama tulos.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #146

https://fi.wikipedia.org/wiki/Algoritmi
Varsin lyhyt ja selkeä. Englanniksi on paaljon pidempi.

Mahtoi olla melkoinen laskin väittäjällä. Veikkaisin että universumin kokoinen riittäisi ja laskenta-aikaa menisi jokunen miljardi vuotta ainakin. Tai sitten väittäjällä on aika leveä suu, täältä kuuhun asti vähintään.

Yllättäen ihan samaa mieltä Laurin kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #148

Kyseessä on tietenkin enemmän tai vähemmän valistunut arviointi, Monet tutkimukset ovat vahvistaneet, että myös hankitut ominaisuudet voivat periytyä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #151

Myös Albert Einstein oli sitä mieltä, että jumala ei heitä noppaa. Nykyisin vallalla oleva käsitys kvanttimekaniikasta väittää toista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #152
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #152

Minä en ole sanonut, ettei sattumalla ole sormensa pelissä. Ainakin minun toiminnassani se on olennainen momentti.
Kvanttimekaniikkankan en ole perehtynyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #148

Mun älyni ei ainakaan noudata mitään dikotoomista logiikka. Minulla on: ehkä, sekä että, ei kumpaakaan Riippuu miltä kantilta katsotaan voi tietenkin laatia algoritmiksikin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #146

Kuvankäsittelyohjelmissa ei tietääkseni vielä ole tekoälyä.

Katselin äskettäin Sergey Brinin (toinen googlen perustajista) haastattelua tältä vuodelta ( https://www.youtube.com/watch?v=nnW5qwo6b4Y )ja hän tunnusti, että hän on vasta tänä vuonna havahtunut siihen, että tekoälyä voi jo alkaa pitää älykkäänä. Sama minulla. On se osannut jo pitkään kaikkea käyttökelpoista, mutta oikeastaan täysin "mekaanista".

Siinä mielessä ymmärrän Laurin skeptisyyttä varsin hyvin, että "oikea" tekoäly on varsin tuore ilmiö. Ilmeisesti translate.google.com käyttää sitä syväoppivaa tekoälyä nyt jo suomenkielen osaltakin. Ainakin päätellen sen hauskoista virheistä, joita on lehdissäkin raportoitu. En nyt muista kenen nimen se käänsi lauseessa "Olen etunimi sukunimi" -> "I'm a dick fuck". Paavo Väyrynenkin tuotti jotain hauskaa, mutta ei tuota enää, http://www.hs.fi/nyt/art-2000005208052.html

Google, englanninkielinen tekstitys tässä on toteutettu puheentunnistuksella: https://www.youtube.com/watch?v=Rgqgdddl018
Microsoft: https://www.youtube.com/watch?v=q35RA_nTipU

https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4oppiminen

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #150

Ei kai fb-editointiautomaatti mitään kuvakäsittelyä tee muuta kuin yksinkertaista rajausta. Mutta se oppi aika nopeasti,että haluan linkkeihin mielummin kuvituskuvan kuin kirjoittajan naaman (nyt taidan toistaa sama mitä ehkä olen tännekin jo sanonut)
Mikä on "varsinainen tekoäly"? Tekoälystä keskusteltiin jo puoli vuosisataa sitten ja verkkokehitelmiä on ollut jo aika kauan. Mutta edelleen väitän ettei niillä voi mallintaa inhimillistä ajattelua.
Sanoin, etten ole algoritmeihin perehtynyt, mutta minulla on kuitenkin jonkinlainen tarkentamaton käsitys mitä ovat ja mihin niitä voi käyttää. Väitän ettei sumealla logiikallakaan voi matkia tällaista diffuusia hahmottamista.
Millä älyllä fb-kone tekee käännöksyritelmiään?
Väitän, ettei mikään "oikeakaan" tekoäly ikinä opi mitä seuraavaksi sanon. Kun en itekään sitä tiedä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kiintoisa keskustelu, joka tarkoittaa, että alustus oli kohdillaan.

"Mikä on luovuuden mitta?"
Tuossapa onkin kysymys. Nimittäin, jos edes jotain mittoja luotaisiin, niin sitten voitaisiin päästä lopulta ennustekykyisiin malleihin. Ajattelen, että lapsijoukosta mitattaisiin "luovuuspotentiaalia" ja sitten vuosien päästä mitattaisiin heidän toteutuvaa luovuuttaan. Tästä ei välttämättä kuitenkaan olisi kuin haittaa niin mitatuille yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Plus-puolelle sentään jäisi se, että muutama mittaaja saisi töitä.

Ajatus ihmisestä Jumalan kuvana ja usko Luojaan, eikö siinä ole luovuudelle hyvä pohja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihminen on luoja. Lajityypillisesti. Loi jumalatkin omaksi kuvakseen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ei vain ihminen, vaan evoluutio, tai big bang, tai mitä sitä ennen olikaan...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #95

Sun autosko se pamaus paukautti maailmaan?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #104

Olen valmis puolustamaan autoni syyttömyyttä valaehtoisesti, mutta kun se on käytettynä ostettu, en voi edellisten omistajien puolesta sitä tehdä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä pitäis ennustaa niiden luovuusmittausten avulla?
Minä en käsitä mitä se "luovuus" oikein tarkoittaa. Luomiskyvyn voin ymmärtää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Laurin lapset eivät ole luovia,
ne ovat joko suklaata tai muovia.
Eihän lapsukaiset osaa luoda,
eivät osaa itseään esille tuoda.
Lapset vain paskoo housuun,
eikä sillä lähde Suomi nousuun.

Innovaatio ei ole lapsen leikkiä,
lapsen luovuuskin on pelkkää feikkkiä.
Lapsi ei osaa mitään ennen koulua
tumput suorana oottaa vain joulua.
Eihän se ole mitään säveltämistä,
vaan pelkkää lapsen äheltämistä.

Lapsi on tyhmä kuin käkikello,
eipä soi hänellä piano tai sello.
Mitään lapsi ei ole keksinyt koskaan
kaikki metkut liittyvät rapaan tai loskaan.
Laurin lapset eivät osaa luoda,
mutta tuttipullosta osaavat juoda.

Shakkimestarkiksi lapsesta ei ole,
jos on niin kiiruulla hattusi pole.
Musiikkia ei lapset mieti eikä sävellä
ennen kuin osaavat edes kävellä.
Lapsineroilta ei taivu matikka
ei myöskään ohjaudu kasin ratikka.

Taiteita lapset eivät koskaan fiffaa,
riittää kun Laurilla on blogissa kliffaa.
Koulussa vasta lapsi apinoimaan oppii,
se kun Laurin ajatuksiin soppii.
Eihän tässä voi yksikään mitään muuta,
tämä on totuus ei soiteta turhaan suuta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Wolfgang Amadeus Mozart kirjoitti ensimmäiset sävellyksensä nelivuotiaana, ja lapset edistyivät niin nopeasti, että vuosina 1762–1773 perhe kiersi esittelemässä Mozartin sävellyksiä. (Wikipedia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä luovia lapsia on olemassa. Ei heille tarvitse kuin antaa pieni muovikola käteen lumisella pihalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #42

En suinkaan sotke. Kun ajaa autolla on "ajava" ihminen. Kun luo lunta on "luova" ihminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

Minä oivalsin heti sanaleikkisi. Kuten sanoinkin jo: joillekin on väänettävä rautalangasta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #99

Siksi Fingerpori kehittää luovuutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lälällää... Arilla riimiripuliakin riittää.
On senteään ihmemies kun tuosta vaan ihan täydelliset riimit suoltaa. Minä pidän milloin kenenkin puolta. Vailla asenteita.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Luovuus on uuden etsimistä tai vanhojen asioiden yhdistämistä uudeksi kokonaisuudeksi. Kuvallisena taiteilijana voisin esitellä omaa luovuuttani näillä muutamilla esimerkeillä.

http://www.deviantart.com/art/Planet-earth-footbal...

http://www.deviantart.com/art/After-all-101249745

http://www.deviantart.com/art/Planet-earth-candle-...

Näissä kaikissa kuvissa on yhdistetty vanhoja tuttuja asioita keskenään ja saatu uusi ymmärrettävä asia esille kuvan avulla. Mielestäni tämä on parasta taiteellista luovuutta ja minulta on useampikin henkilö kysynyt uteliaana, miltä se hetki tuntuu kun keksii uuden hyvän idean?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kommenttisi on sanailua vain.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entä sinun kuvankäsittelysi? Mitä se on? Hienoja valokuvia olen nähnyt sinunkin esittelevän. Mutta nehän on vaan todellisuuden reproduktioita?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tietääkseni Markku on saanut aivan hyvin töitään kaupaksi ja opiskellut taiteilijaksi. On aika typreää väittää hänen tekemisiään askarteluksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyllä toritaidekin myy. Esimerkit piip

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #56

Sanoppa Lauri mistä toritaiteessa on kyse verrattuna "oikeaan" taiteeseen?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #57
Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #58

Ihan Gröhnin kiusaksihan minä teoksiani esittelin, on hauska katsella kun mies puhuu jostain mistä ei ymmärrä mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #63

Sinä tuskin olet taiteen filosofian asiantuntija...

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #64

"Sinä tuskin olet taiteen filosofian asiantuntija..."

Gröhnin jutut menevät yhä hauskemmiksi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #78

Olet oikeassa. Minulle tuli ensimmäiseksi mieleen tekijänoikeuslainsäädäntö. Vapaalla kädellä tehty kuvataiteellinen teos ylittää käytännössä aina teoskynnyksen eli se on luova teos. Jos piirtää pelkän pisteen, se voisi olla jotain muuta kuin kuvataidetta, mutta en muista sen tyyppistä tapausta. Kaupasta ostetun pisoaarin väittäminen taiteeksi ei siirrä tekijänoikeutta väittäneelle taiteilijalle, mutta siitäkään ei taidettu oikeutta käydä. Kyllä niitä pisoaareja muutkin saivat ostaa maksamatta taiteilijalle.

Toki voi väittää, että esim. Planet earth candle ei ole omaperäinen perusidealtaan ja luulen, että olen aikaisemmin nähnyt toisen saman idean kuvataiteellisen esityksen ja se perustuu vakiintuneeseen suomenkielen sanontaan, mutta toteutustapaa en uskaltaisi arvostella. Lisäksi esim. se outo vaaleansininen kuvio Atlantin päällä herätti kysymyksiä ainakin minulle. Kukka-asetelmatkaan eivät ole perusidealtaan omaperäisiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tykkään, Potkupallo hyvä oivallus!

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Pitäisi varmaan esitellä käsitteet subjektiivinen ja objektiivinen luovuus. En nyt muista historiasta parempaa esimerkkiä kuin radion keksimisen. Siitähän aikoinaan kiisteltiin paljonkin, kun useakin henkilö suurin piirtein samoihin aikoihin sai saman ajatuksen, kun tekninen tietämys sen mahdollisti.

Hyvin monet ideat, ajatukset ja keksinnöt ovat vain ajan hengen, zeitgeistin ilmentymiä ja ne perustuvat kulttuurin yleiseen edistymiseen tai kuten on sanottu, jättiläisten olalla seisomiseen. Se kuka ehtii ensin, perustuu useimmiten sattumaan, kuin pätevyyteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vanha sanonta kuuluu: "Kaikkea ne venäläiset keksii."

Komsomolskaja Pravdassa kerrottiin 70-luvulla, että radio on venäläinen keksintö ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sanonta on kyllä: kaikkea se saksalainen insinööri keksii ...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #48

Höpöti!

"Kaikkea ne venäläiset keksii" lainausmerkeissä antoi googlettamalla 60 tulosta ja "kaikkea se saksalainen insinööri keksii" vain kahdeksan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekninen ja taiteellinen luovuus ovat eri asioita. Sitten on askarteluluovuus...

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/149...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Miten toteutustapa muka muuttaa luovuuden perusolemusta?

Minun mielestäni perushypoteesi on, että kaiken, mitä voi kuvitella, voi toteuttaa. Tietysti useat ovat eri mieltä, mutta ihminen on tehnyt aina vaan uudestaan asioita, joita on aikaisemmin pidetty mahdottomana. Milloin joku kuvitelma voidaan toteuttaa, on mielenkiintoinen kysymys, josta en uskalla sanoa muuta kuin, että "mahdottomia" tehdään koko ajan nopeammin ja enemmän.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #50

Väärä yleistys tekniseen luovuuteen liittyen. Aliarvioit luovuutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Mikään siis sinulle ei ole mahdotonta. Voit kyllä kuvitella, että urhriluhallin katon kiinitykseen riittä vähemmänkin kiinnikkeitä. Kuvitelmasi taitaa romahtaa katon mukana.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #111

Henkilönostimissa lujuuslaskennassa käytetään varmuuskertoimena lukua 10 ja sama taitaa päteä kattorakenteisiinkin, joten väitän kyllä, että vähempikin riittäisi. Se ei kuitenkaan ole määräävin tekijä. Kattorakenteissa pitää ottaa huomioon lumikuorma, joka vaihtelee sijainnin mukaan. Tuulikuorma on toinen huomioitava. Force Majeure -alueelle mennee sitten puiden kaatumiset, mutta se on sitten elinkaarijuttu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #115

Joo, mutta ko. tapauksessa oli syynä nimenomaan, että jotain palkkeja kiinnittäviä tappeja oli laitettu liian vähän, fuskattu. Tuskin kiinnikeosia laitetaan kymmenkertaisia määriä rakenteisiin. Mutta se oli vain esimerkki miten todellisuus tulee vastaan kun toteutat kuvitelmasi. Osaatko muuten sano mitä Gegenstand voisi olla suomeksi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #116

På svenska sak, objekt, föremål enligt de.wiktionary.org.

Maneesi?

Myllysilta jäi liian matalaksi keskeltä kuulemma laskuvirheen takia, jäi yksi miinusmerkki pois. Sitten kun se notkahti alettiin puhua huonoista tai liian vähistä betoneista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #119

Tietoteorettisesti nimenoman tarkoitetaan objektiivinen todellisuus joka tulee vastaan, ellei ota huomioon sen lainalsuuksia toteuttaessa suunniteltu päämäärä.
Toi myllysiltakin on hyvä esimerkki.
Joku halli, kai ensimmäinen näistä joka herätti haloota.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei mikään kulttuuri ittestään kehity, ihmiset sen kehittävät. Luovasti tai laiskuuttaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Laiskuus on luovuutta, tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #109

Joo, savolainen isäntä istahtaa kannolle metsätöidä tehdessään ja tuumailee miten olisi viisainta edetä. Olen Pohjois-savolaisessa kotimuseossa nähnyt aerodynaamisesti ja erganomisesti täydellisen vikatteen. Kato millaisilla viikatteilla pohjanmaalla heinä kaatuu.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Laiskuus on eräs Larry Wallin määrittelemistä ohjelmoijan hyveistä. Niitä taisi olla viisi yhteensä. Ahneus, ylpeys? ja sen tyyppisiä ne muut oli muistaakseni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #110

Minun esimerkkini ovat todellisesta elämästä. Mistä Larry Wallin on päättynyt hyveisiin? Laiskuuden olen usein huomannut kun ei yhtään ole viititty ottaa huomioon käyttäjän kannalta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #123

Järkeilyä, mutta jos ohjelmoija on niin laiska ettei viitti ajatella mikä käyttäjältä säästäisi työtä esim tämän kaupungin sivut.
Eihän siell sentään ahneutta mainittu.
Muuten muistan, että jotenkin ihmettelin sitä myllysilta, kuin lankku joen yli. Mutta en sen enempää ruvennut miettimään vaan oletin, että kait nykyaikana tommonenkin sit kestää.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #124

Ohjelmoijan hyveet on itse asiassa parhain tuntemani esimerkki, miten (itsereflektion avulla)? muutetaan huonot ominaisuudet hyveiksi. Ahneutta siellä ei mainittu kai sen takia, että siitä ei suurta hyvettä saa.

Myllysillan oli tarkoitus olla matala kaariholvi. Antiikin roomalaisten keksintö kai. Mostarissa muuten oli pelkistä irtokivistä koottu ikivanha silta, mutta serbit sen taisivat pommittaa rikki.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #125

Sellainen kivirakentamisen taito on kadonnut.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

George Landin "tutkimuksen" luovuuden vähenemisestä iän mukana voi heittää roskikseen.

No peer reviewed paper indicates that creativity does decline over time. There is a book which states as much but it did not go through the peer review process.
...
It was particularly disappointing not to find peer reviewed evidence supporting George Land’s longitudinal study of the decline in capacity for divergent thinking in children.

https://docs.google.com/document/d/15JRi8V7lwuGHdC...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Oikeassaolemisen törmäys luovuuteen,
merkitykset jo uskoon luo uuteen.
Höpötitit kaukaisuuteen lentää,
ajatukset pitemmälle entää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ensin puhuttiin luovuudesta, nyt sitten on tekninen-, askartelu- ja taiteellinen luovuus jo.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki mitä luodaan on luotu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

On sitä luotu paskaakin, ja urakalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #130

Siin ainees onkin sitten luomisvoimaa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Hararin kirjan (Homo deus) perusajatus taisi olla, että kaikki elämä ja älykkyys on algoritmeja. Hän vain enimmäkseen käsitteli tuota kysymystä pohdiskelemalla onko olemassa sielua tai minuutta, jotka ovat minun mielestäni melko mielenkiinnottomia kysymyksiä, koska niihin ei voi saada varmaa vastausta. Luinkin ne kohdat silmäilemällä ja ohittaen suurimman osan. Sinänsä tuo ajatusmalli on erittäin uskottava ja minä uskoisin, että sitä on mahdoton kumota.

Evoluutio on siis ollut erilaisten biologisesti toteutettujen algoritmikokoelmien mutaatioiden selviytymiskamppailua. Ajattelu tai älykkyyskin on samankaltaista. Voi tietysti ajatella, että niiden summa muodostaa minuuden tai sielun, mutta silloin taidetaan yksinkertaistaa liikaa.

Jos luovuutta edelleen ajatellaan algoritmien mutaatioprosessin kautta tapahtuvana evoluutiona, päästään aika näppärästi siihen päätelmäkimppuun, josta aika kattavaa osaa esiteltiin alussa linkatussa T&T:n artikkelissa.

Teen nyt aikamoisen hypyn tekoälyyn kirjoituksen lyhentämiseksi. Se että nyt on luotu itse oppivaa algoritmikokoelmaa, tarkoittaa sitä, että on luotu uutta elämää tavallaan tyhjästä. Suvunjalostus, jolla ihminen on luonut jotain uudenlaista, on perustunut jo olemassa olevan muokkaamiseen, ei uuden elämän luomiseen. Oppimista tai ajattelua on mahdotonta erottaa luovuudesta ottamatta kantaa tarkastelupisteeseen. Oppijan tai ajattelijan kannalta jokainen uusi ajatus on uusi, itse luotu. Objektiivisesti tarkasteltuna se mitä todennäköisemmin on vanha tai sitten virhe.

Taas hyppy ohjelmointitekniikkaan. Itseään muokkaavaa koodia on perkeleellistä debugata. Koodia generoivaa koodia minä olen aika useinkin kirjoittanut, mutta se on vain vaivaa säästävä keino, generoitu koodi toimii hyvin ennustettavasti ja olen tainnut generoida kolmattakin polvea.

Ainoa, jonka ihminen on toistaiseksi alusta luonut, on tekoäly. Kaikki muu on ollut vain olemassa olevan löytämistä tai muokkaamista, ei objektiivisesti luomista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harari kirjoittaa roskaa, algoritmit, koska ei ole aivotutkija.
Yuval Noah Harari (born 24 February 1976) is an Israeli historian and a tenured professor in the Department of History at the Hebrew University of Jerusalem. Wiki

Harari tekee bisnestä mukatieteellä siinä missä michio kakukin, vastuu lukijoilla.

Tämä on superroskaa, yleistä kyllä:

"Ainoa, jonka ihminen on toistaiseksi alusta luonut, on tekoäly. Kaikki muu on ollut vain olemassa olevan löytämistä tai muokkaamista, ei objektiivisesti luomista."

Ilmeisesti emergenssin käsite on sinulle myös vieras.

Käsityksesi tekoälystä on piip

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kyllä Haririn kirjassa on kaikki tieteellisen kirjoituksen tunnusmerkit, kuten lähdeviitteet. Minä vain aloin harppoa tekstiä, kun tunnistin, että liikutaan hypoteettisella alueella.

Suomen kielessä on ihmeellistä sisäänrakennettua viisautta. Luojaksi eli jumalaksi ihminen tuli vasta, kun loi uutta elämää eli tekoälyn. Hyväksyn kyllä senkin väitteen, että ihan vain panemalla tiineeksi tai synnyttämällä tulee luojaksi. Määrittelykysymyksiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #61

Ei, ei. Harari on VAIN historiantukija, joka tekee bisnestä mukatieteellä. Suurin osa lähteistä on linkkejä siihen sun tähän?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #62

Historiantutkija on minun mielestäni hyvin uskottava tulkitsemaan nykyhetkeä ja ennustamaan tai arvailemaan tulevaisuutta.

Hänen kirjoitustyylistään minä sekä pidin että inhosin samasta syystä. Jos aihe oli ilmeinen, hän jaaritteli, mutta jos ei, hän perusteli niin perusteellisesti, että niitä lähdeviitteitä ei viitsinyt tarkistaa. Viitteet tietysti oli aihealueesta johtuen vähän mitä sattuu, mutta ei hän näkemyksineen ole yksin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #65

Ok. Kyllä kirjat ovat lukemisen arvoiset, kunhan muistaa...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #66

Kritisoidaan nyt vielä Homo deusia vähän lisääkin. Taisin lukea kirjasta vain noin puolet ja se harmitti, että varsinaiset väitteet tai päätelmät, jotka kyllä olivat omana kappaleenaan, eivät olleet mitenkään korostettuja. 1. ja 2. osa olivat siis enimmäkseen jaarittelua, josta varsinaisen asian löytäminen oli vaikeaa.

Lehtijutuissa tuo ongelma on yleensä korjattu runsaalla otsikoinnilla. Hyvässä jutussa (väli)otsikon jälkeisessä kappaleessa esitellään "pihvi" ja viimeisessä vedetään yhteen. Silloin on helppo silmäillen poimia nopeasti oleellinen. Pääotsikon jälkeen on tietysti ingressi, mutta tekstin joukossa olevista suurempana tekstinä olevista nostoista minä en kyllä pidä.

Täytyy toisaalta todeta, että minä olin kirjalle hyvin sopimatonta kohderyhmää. Jo teininä ahmin scifiä englanniksi, opettelin ohjelmoimaan jne. eli perusnörtin touhut ovat olleet aina aika pinnalla jo yli 40 vuoden ajan. Täysin uutta asiaa minulle kirjassa oli siis aika vähän, mutta oli se sen e-kirjan hinnan arvoinen.

Kirjoitukseni TED - Virtuaaliyliopisto kuvat perustelevat jossain määrin kritiikkiäni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luova ajattelu ei voi esittää algoritmina sillä silloin se ei olisi luova. Ihminen hahmottaa usein suunnitelmansa diffuusisti ja se tarkentuu analyysillä ja synteesillä, eli olennaisen erottamalla ja yhdistämällä.
Tosin on keksitty sumea logiikkaa, mutta se on jotain erilaista kun ihmisen tarkentamaton hahmottaminen. Evoluutiokin on niin monmutkainen prosessi, etten usko siihen algoritmiin. Mutta voihan sen tietenkin yksinkertaistettuna havainollistaa jollain algoritmilla. Niihin en ole perehtynyt eikä sumea logiikkakaan ole kiinnostanut.
Psykologia oli nimitettiin ennen sielutieteeksi.
Kun itse käytän sielu-sana tarkoitan sillä jotain. Minusta on absurdia kysyä onko sielu olemassa. Sana on olemassa, sillä viitataan johonkin. Merkitys saattaa vaihdella yhteyden mukaan.
Alussa oli auto valmiina osina poimittavana.... ei ei
Alussa oli kivi, joku hoksaa että sen voi muokata ja hän näytti toiselle sanoi kato kirves... ja tulikin piti ottaa hallintaan ja pyörän keksiä ja raudan löytää...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykytiedon mukaan evoluutio ei ole vain mutaatioiden varassa. Hankittu ominaisuuskin voi periytyä.Sitäpaitsi luulen ettei evoluutiosta kaikkea ole vielä selvitetty.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Hankittu ominaisuuskin voi periytyä."

Tuo oli venäläisen tutkija Lysenkon yritys todistaa sosialistisen ihmislajin kehittymisen mahdollisuutta.

Hankittujen ominaisuuksien periytyminen biologisen prosessin kautta on alunperinkin todettu hölynpölyksi eikä sitä käsittääkseni kukaan ole vakavissaan enää väittänyt.

Periaatteessa on mahdollisuus, että alun alkaen hankittu ominaisuus alkaisi hyvin pitkällä jaksolla sukupolvien kuluessa periytyä sitä kautta, että tuolla hankitulla ominaisuudella on jotain aivan ylivertaista vaikutusta pariutumisen ja suvunjatkamisen todennäköisyyden kasvattamiseksi, jolloin vastaavan ominaisuuden omaavia yksilöitä alettaisiin suosia partnereina ja tuo hankittu ominaisuus periytyisi lukuisia sukupolvia ensin oppina isältä pojalle, ennen kuin tuo partnerivalinnalle perustuva biologinen mekanismi alkais vaikuttaa periytymiseen.

Mutta kuulostaa kyllä varsin teoreettiselta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #159

Eri puolilla maailmaa tehty monia kokeita rotilla ym. eläimillä jossa on on todettu opittujen eläinten jälkeläisten oppivan samat taidot nopeammin. Koko ajan tulee uusia tutkimuksia ja tietenkin tutkimus tälläkin alalla on Darwinin jälkeen tuottanut uutta tietoa. Eikä viimeistä sana ole vielä sanottu.
Evoluutio on käsittämättömän monimutkainen miljaardeja vuosia kestänyt prosessi. Se tarkoittaa mm. ettei sitä voi algoritmin avulla toistaa. Mutta algoritmilla voi sitä havainollistaa yksinkertaistaen. Totta hitossa se olisi teorettista, niinhän tietellinen tutkimus yleensä on. Ja on oltavakin muutoin se ei ole tiedettä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #160

Tuon verifioimiseksi tarvitsisin kyllä linkkejä niihin tutkimuksiin, tutkimusmenetelmiin, tuloksiin ja johtopäätöksiin. Oppimiskyky sinänsä toki on perinnöllistä, samoin tietyntyyppisten asioiden oppimiskyky, joten korrelaatio perillisten ja vanhempien välillä ei suinkaan tarkoita perinnöllisyyttä tietyn spesifin taidon omaamisessa.

Esimerkiksi kielitaitoinen isä saattaa nopeasti oppia puhumaan italiaa ja hänen poikansa samoin, koska kielellinen lahjakkuus on osittain periytyvää. Mutta vaikka se isä olisi italian sijasta opetellut puhumaan hepreaa, niin sillä pojalla olisi edelleenkin yhtä suuret valmiudet oppia italiaa kuin ilmankin isän italian kielen taitoa.

Lysenkohan väitti, että jos koiralta katkaistaan häntä riittävän monessa sukupolvessa, niin loppujen lopuksi alkaa syntyä hännättömiä koiria. Vastoin hänen väittämäänsä se ei kuitenkaan toteudu kuin korkeintaan sitä kautta, että jo luontaisesti hännättömät (eli poikkeavat) yksilöt olisivat parin valinnassa tasavertaisessa asemassa muiden kanssa riittävän kauan evoluution ketjussa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #162

Arvasin,että linkkejen perässä huudetaan. saat kyllä ite ettiä, minulle ei riitäisi jotkut linkit merkittävien tieteellisten väitteiden verifioimiseen. Päässäni ei ole mikään nettilinkkiarkisto. En myös kirjoita näille palstoille mitään väitöskirjatekstiä. Olen lukenut kymmeniätuhansia sivuja tieteellistä tekstiä ja niihin vielä kokemukseen perustuva tieto
ja analyysit ja päättelyt joista olen muodostunut synteesin.
Lähdeluettelo yksittäisiin tutkimuksiin joita olen lukenut ei ole päässäni. Gradussanikin on vain viittellinen lyhyt lähdeluettelo joissa olen maininnut tärkeimmät tieteellisen ajatteluuni vaikuttaneet teokset.
Verifioinnin suorittakoon jokainen itse ihan oman järkensä mukaan. Minulla ei ole tarkoituskaan näissä keskusteluissa todistaa mitään.
Mutta jos opetettujen hiirien jälkipolvet oppivat yhä nopeammin jonkun tempun, kyse on vähän eri asiasta kun suvussa periytyvästä lahjakkustaipumuksesta.
Sinä sensijaan löydät netistä tutkimustuloksia helpommin kuin minä... luulisin. Kaikki tieto ei sentään netistä löydy, mutta aika paljon yliopistot ova jo sinne väikkäreitä ym latoneet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #163

No, kaikessa lyhykäisyydessään edes Wikipediasta:

"Lysenkolaisuuden mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät, mikä on vastoin nykyaikaisen perinnöllisyystieteen käsityksiä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lysenkolaisuus

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #164

Pidätkö tosiaankin Wikipedia riittävänä verifiointina tai todisteena minun väittämäni falsifioimiseksi?! Sinnehän voi kirjoittaa kuka vaan. Ei kaikki ole faktaa mitä Wikipediassa lukee. Ennen Lysenkoa oli Lamarck.
Sieltäkö olet saanut todisteet ns. ilmastoskeptisyydellesikin. En yhtään ihmettele jos uskoo kaikkea mitä Wikipediasta löytyy!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #166

Se oli yksi pikalinkki ja samoin kuin sinä itse en ryhtynyt siinä vaiheessa kaivelemaan lukuisia muita. Voit panna paremmaksi kyllä, koska aloitit kyseisen argumentoinnin.

Wikipediaa muuten kontrolloidaan hyvin tehokkaasti. Sinne voi kirjoittaa kuka tahansa ja osa sivuista on modifioitavissa, mutta virheet ja epäasiallisuudet poistetaan parin vuorokauden sisällä. Ei se aivan turhanpäiväinen sivusto ole sekään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #167

Ei ollenkaan turhanpäiväinen vaan nykyaikainen tietosanakirja jonka toimittamiseen voi osallistua kuka haluaa. Sieltä voi nopeasti tsekata yhtä sun toista, mutta luuletko niiden epäasiallisuuksia poistavien sensoreiden olevan kaikkien alojen huippuasiantuntijoita?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #168

Ei varmaankaan kaikkien alojen huippuasianttuntijoita, mutta jotenkin se homma toimii. Huippuasiantuntijat ilmeisesti lähettävät moderointeja tai moderointipyyntöjä ylläpitjille. Toki siellä on varmasti paljon väärääkin tietoa.

Mutta mitä tulee tuohon hankittujen ominaisuuksien periytymiseen, se on niin yleinen ja selkeästti rajattu keskustelunaihe, että siinä ei mennä rakettitieteen tasolle lainkaan, vaan aivan perusbiologiaa tuntevat pystyvät sellaiseen kortensa kekoon kantamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #169

Siltä vaikuttaa, eivät ole perehtyneet tutkimuksiin joita on sentään tehty jo vuosikymmeniä. Joku huippututkija saatta tsekata välillä alaansa wikijutut, useimmat tuskin välittävät pätkääkään siitä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #166

Aika usein suomenkielinen wikipedian sivu on hyvin lyhyt, kuten lysenkolaisuuden kohdalla, mutta jos haluaa laajempaa versiota, sivun vasemmalla reunalla on linkkejä muiden kielten versioihin. L:stä englanniksi on hyvin laaja, joka taas on tavallaan huono juttu, koska sitä ei välttämättä viitsi lukea. Minä luin hieman alkua ja sen mukaan L. ei ollut pelkästään vääristelyä vaan osa Stalinin vainoja ja yli 3 000 biologia vangittiin, erotettiin tai teloitettiin Lysenkon takia.

Kaikkein epäluotettavin aihe, joka minua on tullut vastaan wikipediassa on tatinriesa. Ensinnäkin siitä on sivut vain muutamalla kielellä ja jos nyt oikein muistan (väärin), niin suomeksi oli pisin ja sekin lyhyt. Viitteitä on lisäksi vähän. Tuossa siis epäluotettavan sivun tunnusmerkit. Tatinriesasta on suomeksi mielestäni yksi mahdollisesti väärä väite, että se iskee ensin (herkku)tatin pillistöön. Jos väite olisi, että tatinriesa on helpoin havaita ensin pillistöstä, hyväksyisin sen. Virheen lähde on mushroomexpert, joka sanoo melko epämääräisesti: "The fungus begins on the mushroom's pore surface as a white, powdery mold, but it quickly spreads across the mushroom,.." Samaa mahdollista virhettä ei ole englanninkielisessä wikipediassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #170

Onhan sentään Lysenkon jälkeen tehty tutkimusta alalta. ensimmäinen tutkimus josta kuulin opittujen ominaisuuksien periytymisestä oli käytetty jotain matoja ja siitä kertoi proffani jollain luennolla. Niitä rotta- ja hiiri- kokeita on varmaan tehty Usassa, siellähän ollaan innostuneita sulkemaan näitä jyrsijäparkoja häkkiin ja kiduttamaan sähköiskuilla ja sitten ympäri maailma kuvitellaan, että ihminen toimisi kuin häkkiin suljettu rotta ja olisi ohjailtavissa keppi ja porkkana -menetelmällä.
Skinner rules edelleen ainakin Suomen hallituksen mielestä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #159

Genetikkona opin, että hankitut ominaisuudet eivät periydy. Nyt on tultu uusien tutkimusten myötä toidenlaisiin tuloksiin. Sittenkin ne periytyvät. Kyse on epigenetiikastsa. Täällä jotain aiheesta. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/vaitos-toi-...

Tämä oli ensimmäisiä asioita, joiden yhteydessä tästä hankittujen ominaisuuksien periytymisestä kuulin.
Ihmisillä on osoitettu, että isän tai isoisän elintavat vaikuttavat jälkeläisten sairastuvuusriskiin.

Näin muuttuu maailma ja tiede menee eteenpäin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #174

Hyvä kun saatiin asiantuntijan painava sana tähän juupas-eipäs
juuttuneeseen keskusteluun ja linkkikin on!
Kouluaikana bilsan opettaja iskosti päähän ettei hankitut ominaisuudet periydy ja pilkkasi Lamarckin teoria. Minä hiljaisessa mielessä ajattelin, että pikkasen oikeassa hänkin on voinut olla.
Peritty ja opittu sekä organismien keskinäiset ja sisäiset vaikutukst ovat äärimmäisn monimutkaisesti itegroituneita.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Englanninkielessä on eräs sana tähän keskusteluun liittyen, jolle ei ole suomessa vastinetta. Se on ylem. Olisikohan ollut joku Larry Wallin (ohjelmointikielen Perl luoja) selitys jollekin yllättävälle, "It came out of ylem", jossa se tuli ensi kerran minua vastaan.

Sen lisäksi voi miettiä, että jos mies sanoo jotain naisen kuulematta, onko hän silti väärässä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Sen lisäksi voi miettiä, että jos mies sanoo jotain naisen kuulematta, onko hän silti väärässä?"

Niin, kuuluuko puun kaatumisesta ääntä, jos se seisoo tyhjällä alueella kymmenen kilometrin päässä ainoastakaan elollisesta olennosta?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tuokin on yksi Schrödingerin kissan ongelman popularisointiversioista, jonka olen tainnut kuulla. Minä valitsin hauskimman tietämäni. Minun täytyy myöntää, että minä en ymmärrä kvanttimekaniikkaa lainkaan enkä ymmärrä myöskään kvanttitietokoneen toimintaperiaatetta ja vieläkin epäilen, onko sellainen todella saatu toimimaan.

Minun ymmärrykseni mahdollisesta todellisuudesta rajoittuu suurin piirtein siihen, mitä Douglas Adamsin ja BBC:n tuottamassa TV-sarjassa Liftarens guide till galaxen (YLE svenska näytti sen joskus talvella 84-85) kuvataan. Sen jälkeen en ole yrittänyt "laajentaa tajuntaani" scifillä, mutta dystopiat ovat ajoittain viehättäneet. Sellainenhan Hararin uusin kirja periaatteessa on. Vaikka H²G² on varmaan historian poskettomin scifi-parodia, on se samalla varmaan tiivein (ja viihdyttävin) kokoelma populaareista kuvitelmista siitä, mitä voisi olla.

Minun suosikkini H²G²:ssa on masentunut robotti Marvin ja sitaatti Milliwaysin parkkipaikalla "Here I am with a brain size of a planet and parking cars in a car park. Call that satisfaction in work?".

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #70

Kvanttimekaniikasta jos on kiinnostunut, voi katsoa:
Episode 51: Atoms To Quarks - The Mechanical Universe ja
Episode 52: The Quantum Mechanical Universe - The Mechanical Universe.
Englanninkielinen tekstitys on noihin generoitu puheentunnistuksella. Sen takia esim. atom on Adam ja muutakin pientä virhettä on.

Englanniksi pystyy opiskelemaan netin materiaaleilla vaikka mitä ja materiaalit ovat todella huipputasoisia. Nuo yllä ovat vuodelta 1987, mutta ne on tehty TV-sarjatasoisesti yhteistyössä Californian tekn. korkeakoulun kanssa. BBC:n H²G²:ssa oli samantasoista grafiikkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #70

Oiskohan fb:n editointirobotti ollut masentunut kun laittoimaalausjuttuni tyhjän linkin? Ainakin se on esimerkki tekoälyn luovuudesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samoin voisi ajatella, onko nainen kaunis jos hän seisoo tai istuu kenenkään näkemättä?

Tai onko mesimarjassa makua, kun se ei ole kenenkään suussa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #71

Hyviä vertauksia!

Tuo puun kaatuminen on siinä mielessä mielenkiintoinen kysymys, että siinä todella tapahtuu jotain. Mesimarjan maku aistitaan vata syödessä, joten sitä ennen ei ole tapahtunut mitään.

Olen itse ajatellut, että puun kaatuminen on ylhäisessä yksinäisyydessään äänetöntä, koska "ääni" syntyy vasta tärykalvoilla, sitä ennen ei ole ääntä, vaan ainoastaan ääntä mahdollisesti generoivia aaltoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #73

Jos ääni kuullaan vasta korvassa, niin miksi maku ei sitten muodostu vasta suussa ja näkö, eli kauneus on aina katsojan silmässä.

Entä esineen ja lähimmäisen käsi tuntuuko sekin vasta kun kosketamme sitä?

Puun kaatumisesta metsästä tuli mieleeni enteet. Kun asuimme Laukassa kuulin isän tulevan kotiin noin 7-8 minuuttia aiemin kuin kyseinen tapaus tosiaan tapahtui.

Mikä silloin muodosti äänen korvakalvolle?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #74

Kuten mainitsin, nuo kauneus ja makuesimerkkisi olivat myös hyviä.
Puun kaatuminen on mielestäni kuitenkin mielenkiintoisempi keissi, koska siinä siis tapahtuu jotain, jota tapahtumaa ilman ei sitä seuraustakaan (=ääntä) missään nimessä tulisi.

Tuo ennekuulemasi isäsi saapumisesta lienee ollut sattumaa. Ehkäpä isälläsi oli tapana saapua samoihin aikoihin ja olit sen kuulevinasi, en tiedä ...

Mutta koirat kyllä joskus kuulevat lähes yliluonnollisella tavalla. Asuessamme viidennessä kerroksessa kerrostalossa koiramme kuulemma meni sohvan päälle aina kurkistamaan ikkunasta, kun käännyin autolla vilkasliikenteiseltä pääkadulta talomme parkkipaikalle johtavalle kujalle. Ja sille parkkipaikalle ajoi usein myös muita autoja, jopa samoihin aikoihin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #75

Koirat kuulevat auton moottorin äänissä eroja ja tunnistavat isäntänsä auton noin kahden kilometrin päästä. Tästä on monta vomakohtaista havaintoa. Koirat voivat myös joskus erehtyä.

Esimerkiksi jos jokin merkki puuttuu kylältä ja jollain tuntulla sellainen on ja sitten yllättäen kylälle sattuu satunnainen kulkija harvinaisella merkillä niin koira mene niin sanotusti "vipuun".

Meidän omien koirien haukusta voin kuunnella, tuleeko posti, tai naapuri ja vielä senkin kumpi naapuri on tulossa. Koirat reagoivat postiautoon paljon ennemmin kuin se on ihmisen havaittavissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #76

Minä olen suunnistanut koirien haukunnan perusteella kun eräänä kuutamoyönä eksyin Hiidenmaalla, lähdin kävelemään väärä tietä aika pitkään kun jostain pihalta tuli pari koiraa ärhenteleen ja pikkukoira melkein kintussa kiinni. Tajusin ettei ole oika tie ja kävelin takaisin. Koirat viestittivät pitkin matkaa seuraavalle vahdille; vieras tulossa. Sitten kuulin ison koiran äänen vastaavan ja tiesin; oikeaan suuntaan olen menossa kun majapaikkani lähellä olin nähnyt ja kuullut sen koiran, joku sekarotuinen irlannin susikoiran tapainen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #75

Ystävättäreni labbis oli kylässä ollessaan keskellä yötä mennyt isäntää herättämään. Tämä hätisteli pois; ei vielä ole aamulenkin aikaa, mutta koira vaan jatkoi. Yläkerran vanhus oli kaatunut ja vietiin sitten ambulanssila sairalaan. Lehdessäkin sitten oli sankarikoiran kuva.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #74

Enteet taitavat kuulua kvanttimekaniikan alueella kaukovaikutuksen piiriin. Hauskin ajatusleikki, jonka voisi ajatella olevan kaukovaikuttamista, jonka tiedän, on etäkutittaminen. Siihen tarvittiin taapero, joka jo opetteli kävelemään. Minä tein käsilläni kutitusliikkeitä, kun taapero tuli liian lähelle ja yhteisestä sopimuksesta "kaukovaikuttamisen" kantavuudeksi muodostui noin pari metriä. Taapero oli hyvin kutiava ja ajatuksen voimalla alkoi kikattaa, joka sitten epädeterministisesti häiritsi taaperon herkkää motoriikkaa johtaen kaatumiseen. Siitä ei ollut varsinaista haittaa, koska taapero käveli isolla kulmasohvalla kädellä selkänojaan tukien. Se oli hyvin hauska leikki minunkin mielestäni.

Tieto välittyi näkökyvyn eli valon välityksellä ja nopeudella, joten kaukovaikutuksesta ei ollut kyse. Fingerporissa ollut pöydän siirtäminen ajatuksen voimalla -strippi on vähän vastaava vitsi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #77

Susilauma kommunikoi saalistaessa äänettömällä etäviestinnällä.
Monasti olen koirien seurassa huomannut, että telepatia toimii varsin hyvin. Me ihmiset emme tarvitse enää tällaista varsin alkeellista viestintämuotoa kun täsmäviestit kulkevat valon nopeudella.
Mahdotonta olisi kaikkea tätäkin kertoa tavalla joka on lähinnä jokin tuntemus selkänahassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #74

Totta kai ääni kuullaan korvassa tai matalat äänet tuntuu kropassa maku on makuna vasta suussa, sitä ennen se saatta olla hajuna nenässä. Mielikuvittelemalla voit tuntea koskettamattakin.
Jotkut näkevät etiäisiä, en minä sitä käsitä, mutta en mene kieltämäänkään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #73

Ei mitään? Ajatuksen voimallako pistelet mesimarjoja suuhusi. Sitäpaitsi ajatteleminenkin on tapahtuma.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #73

Makuaistimuksen voi kokea myös mielessään, vaikka ei ole maistanut mesimarjaa, voi sen tuntea ja saada veden herahtamaan kielelleen. Ehkä siihen tarvitaan jokin aiempi kokemus?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #71

Makuaineet ovat marjassa mutta maku on aistimus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä niin kuollutta aluetta löydät jossa kuitenkin kasvaa elävä puu?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuten jo vastasin Arille, valitsen mielummin Lauri Viidan runon Luominen:
...
Vetten alla, vetten päällä
tehtiin kerran työtä täällä,
kunnes aine elää alkoi.
...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lapsiko ei osaa pyrkiä vapauteen, eikä osaa myöskään nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), eikä tajua kehittää epätavallisia ideoita?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tekulla aikoinaan antoisin oppiaine oli Informatiikka ja luova toiminta. Oppikirjan nimeä en muista, mutta sen perusidea taisi olla siinä, että nyt tarvitaan uusi ihmistyyppi, Homo Ludensis, leikkivä ihminen. Leikki on ehkä paras tapa kuvata luovaa prosessia. Lapsille se tulee luonnostaan ja ihminen on eläimenä poikkeuksellisen pitkään lapsi ja leikkivä. Leikki edellyttää tietysti perusturvallisuutta, kiireettömyyttä ja mielellään leikkikavereita. Samalla on erittäin tärkeää, että jo olemassa olevaa kulttuuria välittyy lapselle. Muuten lapsesta tulee ns. susilapsi, Kaspar Hauser.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Uus ihmistyyppi! Ainahan ihminen on leikkinyt ja luonut taidetta. Käsitän mikä on luova toimintaa, ilman sitä ei olisi olemassa tämä ihmisten luoma tavaramaailma. Mutta mikä on luovuus, Onko se jotain ainetta. Ehkä tulisin luvemmaksi vaikka syömällä jonkun Amanita muscarian?
Aikuisille pitää varta vasten opettaa leikkimistä. Olen tehnyt sitäkin työtä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pappoja ja mummihmisiä varoittaisin kehumasta lasta tyyliin: Oi,oi kun sinä olet luova! Taitava, kiltti tai tuhma. Lasta ei pidä leimata ominaisuudella. Kannusta voi antamalla palautetta tehdystä työstä tai luodusta tuotteesta jonka lapsi on tehnyt.
Sama pätee aikuisiinkin.
Minua leimattiin lapsena epämuskaaliseksi kun en osannut laulaa nuotilleen. Sensijaan osasin pirtää ja sisko taas neuloa. Oikein otettu valokuvatkin harrastetaidoistamme.
Ei lapsia saa sillai karsinoida.
Koulun arvosteluasteikko vasta kauhea kiinnostuksen tappoväline onkin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Huomasin äsken, että tämän tyyppisiä pitkiä keskusteluja, joissa kommentteja lisätään minne sattuu, pystyy haluamansa kommentin etsimään selaimen hakutoiminnolla etsimällä kommentin numeroa. Esim. tätä edeltävää etsimällä "137.".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tärkeä tieto, eli jos välillä vastaa johonkin kommenttiin häipyvät punaiset tekstit pois ja sitten pitää vain kahlata tyhjän päällä. Nyt siten voi etsiä neulaa heinäsuovasta hakutoiminnoilla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Joo ja sitten se punainen UUSI ei ole normaalia tekstiä ainakaan Firefoxin mielestä eli jos etsii sitä löytyy uusi sanasta m_uusi_kko ja tietysti Uusi Suomi. Huomioi kirjainkoko -valinta tietysti auttaisi, mutta ei perusongelmaan. Tuota voi kokeilla valitsemalla Korosta kaikki ja selaamalla tänne loppuun.

Jos ei halua numeroilla etsiä, voi vastaukset kirjoittaa uudessa kielekkeessä tai ikkunassa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Moro Ari. Vieläkö siveys on seksikästä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siveys on seksikästä aina. Paitsi teeskennelty siveys eli tekopyhyys.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset