Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Taiteilijan elämää osa 9

  • Reijo Raekallio Kittilästä maalaa mielellään poroja. Erinomainen taiteilija, mutta kuka tuntee hänen tarinansa vaikkapa Jyväskylän korkeudella?
    Reijo Raekallio Kittilästä maalaa mielellään poroja. Erinomainen taiteilija, mutta kuka tuntee hänen tarinansa vaikkapa Jyväskylän korkeudella?
  • Onnistuu Reijo Raekalliolta riekotkin. Ja katsokaa mikä maisema takana.
    Onnistuu Reijo Raekalliolta riekotkin. Ja katsokaa mikä maisema takana.
  • Ja jälleen poroja häneltä. Reijo Raekallio maalaa myös aiheesta kuin aiheesta, mutta poroista ja tanssijoista hänet parhaiten tunnetaan.
    Ja jälleen poroja häneltä. Reijo Raekallio maalaa myös aiheesta kuin aiheesta, mutta poroista ja tanssijoista hänet parhaiten tunnetaan.

Pitkän linjan taiteilijat ovat minulle jo kuiskineet, että 70- ja 80 luvuilla oli kulta-aika taloudellisesti, näyttelyistä saatettiin ostaa kaikki teokset. Nyt ammattikuvataiteilijan osa on kapoisempi ja jokaisella pitää olla varsinainen leipätyö, josta leipä saadaan. Myös yrittäjät tarvitsevat nykyisin oman osakesalkun turvaamaan yrittäjän arki. Maailma on siis muuttunut 35 vuodessa niin epävakaaksi, että taiteilijat opettavat yliopistoissa tai muissa opinahjoissa ja yrittäjät huseeraavat pörssissä.

Taide ja yrittäjyys on ajautunut Suomessa sivuraiteelle ja siksi meillä on lama.
 
Jos aiotte kuvataiteilijaksi, pitää saada mainetta, eikä se tule helposti sillä 2999 muutakin kuvataiteilijaa aikovat tehdä saman tempun, eli sinun pitäisi tehdä sitä mitä muut eivät tee. Ensin kannattaa saada  edes yksi taho vakuuttuneeksi ja siten voit auttaa sattumaa joka sitten voi nostaa sinut ylös taivaisiin. Mutta jos vain pyörit näyttelyissä muiden saman alan kulttuurihenkilöiden kanssa olet tuomittu sinne ikuisiksi ajoiksi. Kukaan ei ole kiinnostunut sinun taiteesta siellä, koska jokainen yrittää punkea omaansa esille.

Voihan teillä olla hauskaa keskenänne, mutta ainoa kuka muistaa on museo tai kunnantalo, sillä ei elä, koska teosten hinnat eivät aivan niin pilvissä ole.

Apurahoja voit toki hakea ja saada työskentelyyn, mutta sellaisia apurahoja on varsin vähän, ja ne ovat määräaikaisia, useimmat apurahansaajat ovat jo vakiintuneita taiteentekijöitä. 

Suuri osa apurahoista on kuitenkin tarkoitettu esimerkiksi näyttelyiden järjestämiseen, tarvikkeiden hankintaan tai vaikka tietylle kurssille osallistumiseen, eli ne ovat  korvamerkittyjä ja yleensä galleriat hyötyvät niistä eniten
 
Van Gogh ei myynyt elinaikanaan kuin yhden tai ei ainuttakaan maalausta. Hänen Theo veljensä elätti häntä.  Vincent joutui hoitoon leikattuaan korvastaan palan pois.
 Vincent Van Goghin vielä asuessa Saint-Rémyn mielisairaalassa arvantgarde-lehtiMercure de France julkaisi alkuvuonna 1890 ensimmäisen hänestä kirjoitetun lehtiartikkelin. Siinä nuori taidekriitikko ylisti Van Goghia, jonka töitä hän oli nähnyt Theon kotona ja Père Tanguyn kaupassa.  Taidekriitikko Aurier korosti etenkin Van Goghin töiden yletöntä voimaa ja niiden häikäiseviä värejä.

Taidekriitikko siis kirjoitti Van Goghin maailmankartalle, mutta Vincentin ensin piti maalata jotain omaperäistä. Pelkkä kaunis kuva ei nykyajassa menesty, tekniikka hoitaa kiiltokuvat, taiteessa pitää olla jotain muuta, sellaista jota kukaan muu ei tee.

Taiken tekemän tutkimuksen mukaan kirjailijan vuositulot kirjailijan työstä ovat keskimäärin 2000 euroa. Romaanin kirjoittaminen voi viedä vuosia. Jos se saa huonot arvostelut valtalehdessä, kaupat eivät ota sitä myyntiin ja se on siinä. Siitä ei kuitenkaan voi päätellä, että kirja on huono. Taideammateissa tulojen heittely vuodesta toiseen voi olla todella suurta ja vaatii perheessä tarkkaa taloussuunnittelua. 
Kuvataiteilijoilla materiaali- ja työhuonekulut ovat suuret..

Apurahat (Taike, yksityiset säätiöt) helpottavat monien arkea. Valtion apurahat ovat n. 1300 e/ kk, esim Kulttuurirahaston 24000/ vuosi. Apurahan saadakseen pitää yleensä olla jo jollakin tavalla ansioitunut tekijä. Näistä apurahoista ei makseta veroa, mutta niistä kertyy eläkettä maatalousyrittäjien Melan(!) kautta. Se pitää maksaa itse. Jos taiteilijalla on oma firma hän maksaa arvioperustaista ennakkoveroa ja pakollista YEL-maksua, joka on vähennyskelpoista verotuksessa. 
Taiteilijan ammatti on siitä poikkeava, että monen pitää tehdä jotakin muuta työtä, jotta saisi tehdä sitä omaa työtään. Normaalisti korkeasti koulutetuilla ammatinharjoittajilla ei ole samanlaista tilannetta, kuin taiteilijoilla on.

Onko taiteilija huono jos häntä ei huomata, tuleeko puhkaista silmä tai silpoa korvat, jotta joku huomaisi? Ei nyt sentään kai? Mutta ei omassa porukassa maailmaa parantaen taulut mene kaupaksi, pitää mennä ja rikkoa rajoja. Koska nykyisin ei enää näyttelyt myy, niin pitää keksiä jotain muuta. Hyviä teoksia lojuu varastoissa, parhaat teokset on ehkä jo ostettu museoiden varastoihin. Taide pitää saada esiin museoiden varastoista ja taiteilijoiden takahuoneista. Miten se temppu tehdään on tämän keskustelun aihe.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mulla toimii jo tämä some, en käsitä, miksi ihmiset haluaa minun maalauksia seinilheen tai en kaikista tiä, menneekö kaappiin, mutta jännä juttu. Sekuhan mie tehen niitä maalauksia, en ammatikseni, amatööri mikä amatööri, miehän olen elämän amatööri oleee!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Oliko näyttelyistä hyötyä, vai onko maalauksiasi mennyt aina yhtä kiivaasti maailmalle? Rahaa et taida niistä juurikaan ottaa?

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Molen pyytänu laittaan johonki hyväntekeväisyyskohteesseen.

Mulle ittele on näyttelyistä ollu iso ilo, mutta https://www.facebook.com/Taidelaronia ja https://taidelaronia.wordpress.com/ on ollu net, mistä ihmiset on halunu saaha niitä. Siis yritän tästä lähtien ilmottaa materiaalin ja koon ja semmoset, itteä hirvittää, ko netissä näyttää erillekkö livenä.

Nyt vaan jokku on antanu aika roimaa pallautetta, että mitä mie pelleilen, että pittää hinnotella kunnola!? Saapa nähä, miten teen jatkossa.

Enkä ainakkaan postin kautta lähetä ennää yhtään maalausta, lunastelin tässä yhtä takasin ja ihminen aiko itte tulla hakheen.

Elikkä mulle tämä ei ole raha-asia, mulla on rahan kans omat ideani, mutta jos joku ilahtuu ja haluaa, niin kyllä kaikki maalaukset, joita mulla on, on jaossa, mitä mie itte niilä tehen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Niipä, raha ei tuo sellaista iloa, kuin sinun maalaukset, joten ihmiset ottavat ne maalaukset ilomielin vastaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nimillä voidaan aina leikkiä, matrikkelitaiteilija on jossain piirissä hyväksytty, mutta ammattitaiteilijan tulee tai edes yrittää elää töillään. Se ei poista sitä, etteikö voisi olla myös matrikkelissa, ja siellä kai suurin osa ammattitaiteilijoita onkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Erään teorian mukaan taiteilija on pelkkä harrastelija, jos joutuu tekemään jotain muuta ammattia leipätyökseen.

Oikea ammattitaiteilija on sellainen, jolla on työssä käyvä aviopuoliso, joka mahdollistaa vapaan kokopäivätaiteilun.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Nykyisin ei ehken "kuuluisaksi kuvataiteilijaksi" voi noustakaan johtuen ihan siitä, että perinteinen "pigmentin levittäminen maalauspinnalle"-tyyppinen taide on jo moneen kertaan nähtyä ja koettua myös teknisenä suorituksena. Taidemaalauksella ei siis ole uusiutuvuuden edellytyksiä.

Kuvataiteilijoiden määrä on myös runsastunut - ne mainitsemasi 2999 taiteilijaa ovat vasta jäävuoren huippu...

"
Taide pitää saada esiin museoiden varastoista ja taiteilijoiden takahuoneista. Miten se temppu tehdään on tämän keskustelun aihe."

Huutokauppaamalla niitä netissä sillä kannusteella, että osa myyntituloista lahjoitetaan johonkin hyväntekeväisyyteen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nettihuutokauppa on tullut myös omaan ajatteluun, eli Huuto.fi? Vai puuttuuko meiltä ART.Fi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Huuto.net ja tori.fi ovat jo olemassa, näissä ostetaan ja myydään myös taidetta.

Artnet.com on myös olemassa, joka on kansainvälinen saitti:

http://www.artnet.com/

Mutta "ART.FI" voisi olla sofistikoituneempi Suomen oloihin, tulee myös vähemmän toimituskuluja.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Huutonetissä ja torilla ei taida olla palautusoikeutta jos ei vastaa ilmoitettua kuntoa? Pari hyvin edullista ja vanhoja koulutauluja olen ostanut torilta ja huutonetistä maalle, siellä kun riittää seiniä eikä kylmänä ollessaan pakkanen kohtele tauluja hyvin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Taiteilija joka tekee taidetta työkseen, silloin häntä voidaan kutsua ammattitaiteilijaksi. Taiteilijat ovat myös käsityöläisiä.

Kuvataiteilijamatrikkeli on Suomen Taiteiljaseuran perustama ja seuraan voi hakea jäseneksi valintaperusteisesti.

Seurojen kautta voi toki myydä töitään, mutta periaatteessa ihan samanlainen saitti se on kuin muutkin, -toisn sillä erotuksella, että Suomen Taiteilijaseura saa rahoitusta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näinhän se on, mutta onko Suomen Taiteilijaseura etujärjestö vai "Martta-kerho"?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Molempia ja siksi töiden esille tuominen tulisi viedä tavallisten ihmisten ulottuville.

Minusta taiteen tehtävä ei ole ruokkia akateemisia piirejä, vaan taiteen tulee olla meidän kaikkien, vapaa elitismistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Kaunis vastaus ja miellyttää minua, noin se pitäisi olla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Vincent van Gogh oli myös suurimmalta osin itseoppinut maalari, joka liikkui paljon jalkaisin. Todisteena siitä on lukuisia hänen maalaamiaan omia kuluneita kenkiään. Joskus kävelyreissut olivat hyvinkin pitkiä.

Noin vuosi ennen Vincentin syntymää, perheeseen oli syntynyt kuollut poika, jolle oli annettu nimeksi myös "Vincent".

Lapsena Vincent joutui kävelemään joka sunnuntai hautakiven ohi, jossa oli hänen nimensä ja syntymäpäivänsä.

Samantapainen tragedia, kuin Salvador Dalilla!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kantapääoppi on se pidempi tie taiteen saloihin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä näin on ja se ei ole se helpoin tapa. Itseoppineisuus on hyvin vaativaa, koska olet silloin yksin omien ajatuksiesi kanssa ja tietotaito on itsekriittisempää, kuin valmiiksi pureskeltu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Totta ja jos ei läheisten joukosta löydy taiteellista kumppanuutta olet tosiaan aivan omillasi. Mutta tuskin Vincent van Gogh oli yksinäisyydessään sen yksinäisempi ja hän onnistui luomaan itselleen tarinan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #19

Totta, hän ei ollut yksin. Suvussa oli paljon taiteen ammattilaisia. Ikävää tietysti oli, että Vincentin piti käydä läpi mielenterveysongelmat, saadakseen työnsä suosion vasta hänen kuolemansa jälkeen. Nuorena nukkunut hänkin oman käden kautta.

Taiteilijan elämä ei ole helppoa ja siihen yleensä liitetään ajaton nerous. Beethoven kärsi kuuroudesta ja silti sävelsi suurimmat teoksensa lähes täysin kuurona.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

Kuuron säveltäminen pitää olla siis mahdollista, mutta kyllä kai se vaatii sisäisen sävelkorvan, eli pystyy kuulemaan päänsä sisällä musiikkia, vaikka ei sitä korvan kautta sinne tulvisi.

Minä vaikka olen hyväkuuloinen en pysty samaan, koska mielikuvitus ei riitä siihen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuo Reijo Raekallion ensimmäisenä oleva taulu on juuri miunmaun mukainen! Tykkään siitä tosi paljon. Onko se kaupan?

Itse olen ostanut taulujani niin huutokaupoista, kuin myös yhden patsaan Kuvataitelijoiden myyntinäyttelystä, jota ilman en yksinkertaisesti voinut elää:) Kirjoitin siitä myös myöhemmin kiitokset itse taiteilijalle Lahteen kuvan kera, jossa tämä ihana "kultaverkko" päässään oleva naisen pää oli saanut minulta ruusunkin viereensä:) Sain häneltä myöhemmin kauniin palautteen, ettei juuri koskaan saa kommentteja ostajilta.

Huutokaupoissa hinnat ovat todella pieniä, vaikka olisi kyseessä arvostettukin taiteilija. Luulen, etteivät varsinkaan nuoret halua enää juuri perinteisiä öljymaalauksia, kun heillä on niitä ihan tarpeeksi perintöjenkin kautta saatuja.. Tarjontaa on kyllä valtavasti ja kirpputoreiltakin saa meillä hyvää grafiikkaa pilkkahinnoilla.

Panin muuten sen "Särestöniemen" tauluni kuvan tänään kirjoittamaani blogiin. Sopi hyvin aiheeseen lintukodosta:)Se on maalattu kaluste-ja seinämaaleilla suht. isoilla pensselillä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Perimällä saatu taide ei ole nykytaidetta. Pitääpä kurkistaa sitä Särestöniemeäsi:-)

Sinun pitää kysellä tuota porotaulua Reijo Raekalliolta. Ei todellakaan huono ostos, jos teette kaupat!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Unohdin mainita, että tuo minun särestöniemeni on maalattu lastulevylle....jäi remontista ylimääräistä tavaraa. Eipä silti, olen maalannut myöskin vanhalle silityslaudalle, josta sai kaupan päälle myöskin tauluun hienon kaarevan yläosan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Pohjustitko lastulevyä mitenkään? Hieno taulu se on, eikä ole rapissut maalit irti.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #26

Todennäköisesti pohjustin sen silloin jollakin Sirulla tai Remonttiässällä, ihan samoin kuin olisin komeron hyllytkin pohjustanut. Maali on vielä ihan priima kunnossa ja kuitenkin tuostakin on aikaa kulunut ainakin jo yli 20- vuotta.

Meidän ulkoterassilla oli myös pari samoin tehtyä taulua ja ne kestivät ulkona ympäri vuoden muistaakseni noin viitisen vuotta, mutta sitten alkoi pinta rapistua. Sen jälkeen ne pääsivät tikkataulun taustaksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Yrittävätköhän taiteilijat keksimällä keksiä mikä olisi aihe, jolla voisi tehdä pahanijulmut tai stenvallit? Minä varmaankin yrittäisin jos maalaisin.

Julmu ymmärtääkseni hyötyi muuttoliikkeestä ja maalasi kaupungistuneiden ihmisten seinille entiset kotiseudut. Stenvall taas lähestyi maalaustaidetta vähän samoin kuin tuotteet usein onnistuneesti suunnitellaan: käytetään hyväksi tukevia konventioita ja kaikkien tuntemia juttuja. On tätä tietenkin Julmunkin tauluissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samoja ajatuksia hieman eri kantilta ajattelin, kun mietin porotaulujen kysyntää etelässä.

Jos tekee ammatikseen kuvataidetta, on pakkokin ajatella ostajan näkövinkkeliä. Voihan sitten tehdä siellä seassa omaa taidetta välitöikseen.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Heh joo, noista poroista se mullekin tuli mieleen. Pitäis maalata hiihtokeskuksia, kaikkea sitä ryyppäämistä ja rälläämistä mikä tapahtuu siellä ja pysyy siellä. Saisi tuotua ne sieltä, nostalgiset muistot kaupunkikoteihin :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuka on sinun oma suosikkisi vuoden kuvataiteilijaksi? Osallistu hänen esillenostoon laittamalla vastauksesi tänne näkyviin!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos tähän väliin voisi kommentoida konventioista:

Jos se tulkitaan toimintatapoina, Picasso sai aikaiseksi taidetta melkeimpä mistä tahansa. Riitti kun hän koski johonkin, fillarin satulasta ja ohjaustangosta muotoutui härän pää.

Mielikuvitus ja epäsovinnaisuus ovat hyvä apu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Härkä on Espanjassa lähes pyhä ikoni, mikä olisi Suomessa vastaava?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kateus tai nuiva lähimmäisen rakkaus.

Joutsen? Leijona? Karhu?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuo nuiva lähimmäisen rakkaus on aika hyvä..:)

Provosoivana teemana voisi olla vaikkapa toinen toisilleen osoittavaa "keskisormea" tai vastakkain näyttävää "peräpäätä", etupuolen huomioidessa epäreleventtaja illuusioita, ironisena kommenttina uuskubistiseen tyyliin..:)

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset