*

Ari Alsio Laita runo tai päätäsi puno.

Suonikohju aivoissa - tiedon pullistuma

  • Tämä kuva ei liity kirjoitukseen mitenkään, sillä tässä on turvetta eikä sähköä. Niin ja emo kaitsee pentujaan, toisin kuin yhteiskunta sähköherkkiä.
    Tämä kuva ei liity kirjoitukseen mitenkään, sillä tässä on turvetta eikä sähköä. Niin ja emo kaitsee pentujaan, toisin kuin yhteiskunta sähköherkkiä.

Sähköherkän selviytymisopas sai minulle paljon ajatuksia päähän. Tämä ei ole kirja-arvostelu, vaan ajatusten pullistuma, suonikohju mielessä pullottaa.

Luin siis Hannu Rytilän sähköaltistuksesta ja siitä mitä hän on asiasta vaimonsa auttamana saanut paperille saakka. Kannattaa lukea.

Mutta tämä ei ole arvostelu kirjasta vaan tämä on oire jostakin aivan muusta.

Jokainen meistä tietää ilmiön joka lääketieteessä paljon käytetty keino, nimitäin placebo. On meinaan sitten sellainenkin juttu kuin antiplacebo, eli nocebo.

Koska plasebo-lääkkeet on kalkkia tai sokeria, niin niillä ei pitäisi olla juurikaan vaikutusta potilaan tilaan, mutta tässä tapauksessa usko astuu kuvaan mukaan ja usko siirtää tunnetusti vaikka vuoria.

Mitä tapahtuisi jos alkaisin kiven kovan väittämään, että Suomessa on suojeltava kaikki suot, no minut leimattaisiin luonnonsuojelijaksi tai vähintään vihreäksi. Sama toimii sähköherkän kertomukseen, se on helppoa leimata joksikin utopiaksi, kun itsellä ei ole juurikaan tietoa asiasta.

Sitten kun lukee sitä tietoa Hannun oppaasta, niin saakin ähkyn, kun kaikki tieto onkin jo itsellä ollut, mutta ei vain ole tullut ajatelleeksi, siltä kantilta. No on siellä toisenlaistakin infoa, mutta tämä ei ole arvostelu, vaikka onkin.

Ihmisen oma pää tuottaa plasebolääkityksellä sen tarvittavan parantumisen, mutta voiko olla niin, että sähköherkkyys laukaisee nocebo- vaikutuksen, eli ihminen alkaa voida pahoin, kun tietää, että se on mahdollista?

Aivan samoin, kuin kommunisti tiesi, että Neuvostoliitossa oli kaikki ihanaa, tai DDR oli ihannevaltio. Tai vihreät tietävät, että heillä on ainoa oikea tieto soista. Se on ihmisen omien aivojen temppu ihmistä ja soita vastaan.

Ahdistus, masennus ja jopa luulosairaus on eräänlainen altistuminen nocebo- vaikutukselle. Placebo- lääkkeen sijaan tulee vain laittaa ärsyke. Se voi olla suo, kuokka tai Jussi, mutta siitä ihan oikeasti saa vaivoja itselleen. Tämä ei tietysti poista sitä tosiasiaa, että kuokka voi oikeastikin aiheuttaa päähän vamman.

Politiikassa tämä kaikki on niin helppoa, jos kuulut eri puolueeseen aiheutat aina näppylöitä toisen puolueen jäsenelle, mutta miten on sähköherkän laita? Hän ei voi vaihtaa jäsenkirjaansa, vaikka Hannu puhuukin, että ulkomailla olisi pienemmät arvot.

Jos sähkö aiheuttaa kidekoneen sisällä sellaisen ilmiön, että kidekone alkaa puhua uutisia määrättyinä kellonaikoina, niin miksi hitossa se ei voi aiheuttaa Hannulle niitä asioita joita hän oikeasti kokee?

Esimerkiksi, jopa yksi kolmesta potilaasta tulee huonovointiseksi tai jopa oksentavat kun astuvat huoneeseen, jossa ovat lähimenneisyydessä saaneet kemoterapiaa.

No sähköherkkä liittää pahoinvointinsa sähköön ja jopa kaukolämpöputkeen, mutta mikä siinä on niin vaikea ulkopuolisen nauramatta käsittää, on se, että emme edes halua ymmärtää, vaan toimimme kuin puolueet toimivat, eli hylkäämme oitis sellaisen mahdollisuuden jota emme teoriassakaan voi itse käyttää, kun sen on keksinyt jo joku muu.

Armeijassa annettiin ”otilla” kaikkiin tauteihin yhtä ja samaa lääkettä ja sitten joku kirjainyhdistelmä ja se toimi aina. Miksi sähköherkälle ei anneta mahdollisuutta paranemiseen, vaan sössötetään jostain sokkokokeista ja puolueettomista tutkimuksista, jotka väittävät asioiden olevan juuri päinvastoin, kuin potilas väittää.

Minun oikeustajun mukaisesti potilasta tulisi pyrkiä auttamaan, eikä masentamaan entisestään. Lapselle on helppoa sanoa, että puhalletaan, painetaan villaisella tai asetetaan laastari kipeän kohdan päälle. Miksi sähköherkälle sanotaan, että sinä uskottelet ei sellaista ole se on tutkittu moneen kertaan?

Yksikään pienen lapsen äiti ei sano itkevälle lapselleen noin, vaan hän ottaa lapsen syliinsä ja parantaa hänet ainakin hetkeksi, pelkällä läsnäolollaan.

Mutta Hannun tapauksessa tutkittu tieto laittaa vastaan, että ei edes äiti voi puhaltamalla saada oloa paranemaan. Sähköherkkiä ei ole kovin runsaasti, mutta kuitenkin on, joten miksi heitä ei edes kuunnella. No eihän oikeutta saa jos ei sitä itse hanki, paitsi lapsilisät tulevat anomatta ja veroennakot.

Minun äitini oli sähköherkkä ja olisi vieläkin jos vain muistaisi mitä sähkö on, hän ei muista, että hänellä on sähköherkkyys, se hänet on pelastanut tästä taudista. Hänen vaivoja hoidetaan jonain muuna tautina, koska vaivoja vielä vain on.

Jos puhelimen vie televisiolähetyksessä mikrofonin viereen syntyy vinkunaa ja häiriöitä lähetykseen, siksi puhelimet suljetaan ennen eetteriin menoa, mutta ei sähkölaite sinänsä voi vaikuttaa ihmiseen, kun ihminen ei ole mikrofoni.

Jos magneetin vie lähelle hellan luukkua, niin se napsahtaa siihen kiinni, mutta eihän se voi, koska se ei säteile. Jos kaksi ihmistä inhoa toisiaan, niin kumpikin voi saada oireita, joko psyykkisiä tai kehollisia, mutta sekään ei voi olla totta, koska sähköherkkyyttäkään ei voi olla. Sähköjohdot voidaan lukea seinä lävitse kojeella joka maksaa muutaman euron. sekään ei todista sitä, että ne säteilisivät. 

Erään placebo- ryhmän potilaat, jotka olivat allekirjoittaneet suostumuslomakkeen, jossa ruuansulatuselimistön ärsyyntyminen oli mainittu, eivät ainoastaan kokeneet tätä vaivaa enemmän vaan saattoivat jopa jättäytyä pois tutkimuksesta sen takia. Muut tutkimukset terveissä ihmisissä ovat näyttäneet, että tiettyjen sanojen käyttö (esim. tutkimuksissa, jotka varoittavat, että sähköisku saattaa sattua paljon) nostaa ihmisten omaa arviota kivun tasosta. Placebo on siis yhtä hataralla pohjalla, kuin sähköherkkyyskin, mutta jostain kumman syystä placebo otetaan jo vakavammin.


Yhden teorian mukaan siinä missä placebo aktivoi aivoissa endorfiineja hellittääkseen kipua, voi nocebo aktivoida toisia reseptoreita, jotka stimuloivat stressihormonien (kuten kortisoli) tuotantoa ja muutenkin vaikuttaa kivun tuntemiseen.  Bentsodiatsepaami, ahdistuksen hoitoon käytettävä lääke, voi tylsyttää nocebon luomaa kivun tunnetta. Tästä voisi luulla, että ahdistukseen vaikuttava kemiallinen epätasapaino voisi olla nocebo- vaikutuksen taustalla.


Vaikka moniin toiminnallisiin kysymyksiin ei ole vielä vastattu, on nocebo- vaikutuksen olemassaolo hyvä muistutus siitä, että tutkimustilanne pitäisi olla harkittu. Kliinikoiden olisi viisasta luoda luottamusta ja, aina kun mahdollista, käsitellä potilaiden huolia positiivisella mielellä. 

Mikä tässä on niin vaikeaa, että ihmisen pitää kirjoittaa kirja, sen sijaan, että menisi lääkäriin ja saisi apua?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Vaikeat asiat on ensin semmosia kait, ettei niitä ole olemassakkaan. Kuin niitten tietosuuessa, jokka syystä tai toisesta kohtaa sen vaikean asian ja tullee tietoseksi ko. asiasta.

Kauhistuttaa nämä sähköallergisten kohtalot ja homheitten kanssahan on samanmoista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Intoleranssit ovat tosiaan inhottavia! 1980-luvulla yleistynyt maitoherkkyys oli alkusi tuiki tuntematon, mutta nyt sen tietävät jo kaikki, sitten tuli gluteeni ja sekin oli vierasta aluksi.

Nyt äimistelemme sähköherkkiä, mutta...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Arvioiden mukaan 75 % maailman väestöstä on laktoosi-intolerantteja lapsuusiän jälkeen. Kuvitelkaa miten paljon on sähköherkkiä tulevaisuudessa.

Suomessa 83% laktoosi-intoleranteista saa ainoastaa oireita. Joko ovat pidättäytyneet maidosta tai sitten oireet ovat niin lieviä, että niistä selviää pieremällä.

Jos sähköherkkyyskin diagnosoitaisiin yhtä tarkasti, niin hoitomuodot selkiintyisivät.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Placebo on aika pitkälti tutkimaton sarka. Homeopatia mielestäni liikkuu lähellä sitä. Siellä usein puhutaan pitoisuuksista 10 CH (10 potenssiin -20 ?), mikä kiertokoulun kemian tiedoilla vastaa 0-pitoisuutta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

No useinhan sanotaankin, että ei niistä haittaakaan ole;)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

P.Lehtomäki perusteli ilmastohysteriaa 2009 Köpiksen climategaten jäliltä samoin sanoin.

Homeopatiastahan ihmisen aiheuttamassa ilmastonlämpeämisessä on kyse, näennäislääkkeitä kuviteltuun vaivaan,
hemmetin kallistakin ja joka mielestäni on selkeä haitta.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Ari Alsio:
"Jos sähkö aiheuttaa kidekoneen sisällä sellaisen ilmiön, että kidekone alkaa puhua uutisia määrättyinä kellonaikoina, niin miksi hitossa se ei voi aiheuttaa Hannulle niitä asioita joita hän oikeasti kokee?"

Kiitos Ari aivosuonikohjustasi, toivottavasti se ei tapa vaan vahvistaa.

Kommenteissa on puhuttu mm. siedätyshoidosta. Suora lainaus Hannun kirjasta: "Siedätyshoito ja altistus ovat monen tohtorin neuvo sähköherkälle. Siinä ei ole mielestäni järjen häivää, koska ainoa tapa hoitaa itseään on pysyä poissa säteilystä."

Lisätietoa: sahkoherkanselviytymisopas@gmail.com

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Blogistin tarkoitus oli nostaa keskustelua, eikä antaa valmiita vastauksia ongelmaan josta tietää hyvin vähän itsekin. Kiinnostavia juttuja kirjan sisällä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vahvasta nocebo-vaikutuksesta kielii se,
että sähköyliherkkien oireiden voimakkuus eri laitteistoista on riippumaton niiden magneettikenttien voimakkuuksista, taajuuksista yms. väitän, että jos tasavirralla toimivasta rikkaimurista tai herätyskellosta saa pahat oireet, on imurin käynnistäminen tai sähkösaunominen fataalia.

Rytilän ollessa itse sähköalan miehiä, ristiriitaisuus ei ole yhtä räikeää, eli hän pystyy järjellä vaimentamaan nocebo-vaikutusta ainakin osittain.

jotkut ihmiset voivat oikeasti pahoin ja saavat migreenikohtauksia esim. perinteisten loistelamppujen valossa, mutta se tutkimusten mukaan ei johdu sähkökentistä, vaan 50Hz välkkeestä,
hehkulampun langan massa ja sitä seuraava lämpötilamuutoksen hitaus käytännössä estää välkkeen.

Itselläni kuvaputkitekniikka oli oikeasti ongelma, tietokone oli varma helvetillisen päänsäryn lähde ennen LCD-näyttöjä, yli vartin käyttö kerrallaan oli liikaa,
ei auttanut virkistystaajuuksien tai loistevalojen vaiheen vaihtelu.

Siksi esim. kotivalaistuksessa vielä -90 luvulla suositeltiin hehkulamppua loistavalon sijaan.

Hannu Rytilä

Hanki kirja sitten kun se on saatavissa. Melkein kaikki nämä asiat on käsitelty sinä. Tai saahan kirjaa jo: Lähetä sp-viesti osoitteseen
sahkoherkanselviytymisopas@gmail.com. Kirja tulee postissa ja maksuohjeet myös.

Loisteputkivalaistus on kaksijakoinen: Toisaalta nämä vanhat 50 Hz putket voivat aiheuttaa migreenikohtauksia, mutta toisaalta uudet, joissa on hakkuriteholähde tuottavat "likaista sähköä" ympäristöön. Suo siellä, vetelä täällä.

Ainoa varma sähköinen valaistus on tasavirtatoiminen hehkulamppu.

Niin ja se pakollinen mainoslinkki:

http://hannuptrytila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1779...

Hannu

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Kiitos tarjouksesta, mutta toistaiseksi passaan.

Mielestänikin siinä tehtiin melkoinen moka, että hakkureiden häiriösuojausvaatimukset pudotettiin käytännössä nollaan, ennen valmistajien omaa CE hyväksyntää sähköturvallisuuskeskus huolehti ettei markkinoille päästetty nykyisenkaltaisia radiolähettimiä,
sillä sitähän ne ovat.

Yksi syy tietoisesti aiheutettuihin ongelmiin on ollut tuotteiden hintapaineet voimakkaan ilmastolobbauksen alla.

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #19

No niin, mehän olemme aivan samaa mieltä. Yritän saada opukseni kirjakauppaan ensi viikolla. Se on ulkoasultaan hiukan vaatimaton, koska se on tehty kotikäyttöisillä laitteilla, eli kirjassa on kampasidonta.
Sitten kun luet kirjani sinulle viimeistään valkenee mitä on likainen sähkö.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #28

Olen itekin sähkäri ja peuhannut taaperosta asti vahvasähkön, elektroniikan, hieman radiolähettimienkin kanssa.
olisinko ollut kymmentäkään kun värkkäsin vanhasta televisiosta oskilloskoopin audiosignaalien tutkimiseen, kuten niiden suodatuksen.

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #33

Kaikki eivät suinkaan sairastu sähköherkkyyteen. Ole onnellinen osastasi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sähköpelon hoitoon toimivin hoito on kognitiivinen käyttäytymisterapia.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vastaavaa hoitoa kuin tinnituksen kanssa?
ääniyliherkkyys muassa niin ihan sinuiksi asian kanssa en päässe koskaan,
kosketusyliherkkyys aiheuttaa sen, että herkkänä hetkenä silittelykin tuntuu kipuna,
minua vaivaa myös krooninen kutina,
mutta aivojaan pystyy pitkälti opettamaan olemaan välittämättä tämmöisistä koska sieltähän se on peräisinkin.

kroonisen kivun kanssa lienee sama homma.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Lisään vielä, että kekarana minua moitittiin näistä asioista ja käskettiin lopettamaan, epätodelliset ongelmani aiheuttivat muille ylimääräistä harmia,
mutta minulle ne olivat täyttä totta ja ympäristön
-kuten vääränlaisten vaatteiden ja mielipuolisesti kilisevien astioiden- aiheuttamia ongelmia.

Varmasti tuntuu ajatuksenakin hullulta, että suihkussa käynti oli kuin päätä olisi naputettu tuhannella rumpupalikalla.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Joo, suuunnilleen niin. Tinnituksen ja kroonisen kivun kanssa on pakko tulla toimeen, sama pätee sähköpelkoonkin - välttämättä niistä pakonomaisista pelkoajatuksista ei kokonaan pääse koskaan erooon, nekin joutuu vain hyväksymään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onko pelko ja herkkyys sama? Eli Hannu puhuu sähköherkkyydestä ja on altistuvinaan sähkölle, Pekka puhuu pelosta, eli sen mukaan herkkyys johtuisi pelosta ja sen pelon voitettuaan ei oireita ilmenisi enää. Onko näin?

Hannun kirjan lukeneena, minulle on selvinnyt, että sähkö ei itse asiassa ole Hannulle niin suuri asia, kuin kaukolämmöstä tulevat asiat.

Myös ulkomailla olo on parempi, vaikka en usko, että siellä sähköä on Suomea vähemmän.

Kuka voisi avata tätä hiukan enemmän?

Hannu Rytilä

Aappa A, Kyllä ulkomailla on parempi. Energiankulutus on luonnostaan pienempi koska vakaa Aurinko antaa enemmän energiaa. Kaukolämpöputkia ei ole ja kännykkätukiasemien kentätkin ovat vähäisempiä. Itse reagoin pahimmin kaikenlaisiin muuttuviin magneettikenttiin, joista pahimpia ovat kaukolämpöputket, kylmäkoneet, autot, likainen sähkö yms. No ne kaikki ovat kirjassani, niin kuin tiedät. Suomessa on maapallon suurin sähkönkulutus per asukas. Siksi ongelmatkin ovat isoimpia täällä.
Sitäpaitsi, junamme kulkevat vaihtovirralla (=paha) kun taas Venäjällä tasavirralla (=hyvä).

Tasavirta on OK, ja sellaista käyttävä sähkö valaisee muuatta Alsistista maalausta.

IT-ala uupuu alati.

Hannu-unnaH

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Mutta maailmalla on kännyjä tiheämmin ja läppäreitä.

Miksi Suomessa ei junat kulje tasavirralla, kun ekat sähköveturitkin tilattiin CCCPn puolelta?

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #30

Hyvä kysymys. Joku päätti sen aikoinaan.
Allegro-juna joka kulkee Helsingin ja Pietarin välillä vaihtaa sähköjärjestelmäänsä rajalla. Suomalaisten veturinkuljettajien elinaika on keskimääriin 55 vuotta. Ei ehdi eläkkeelle.

Muuten, kännyjä on Suomessa tiheimmien. Vai mitä sanot uutiseen, että Vantaan kaupunki hankkii 16 000 tablettitietikonetta koulunkäyntiin?

Hannu Rytilä

Ei pidä paikkaansa. Paras hoito on pysyä etäällä kentistä. Väitteesi on juuri se johon aina vedotaan mutta sähköherkät tietävät itse ettei siitä ole mitään hyötyä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Väite? Kuka on väitellyt ja mitä?

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #25

Pekka Roponen väitti kommentissa 18. Viime vuonna tehtiin laaja kyselytutkimus Turun AMK:ssa (siellä on parhaat laboratoriot Suomessa) sähköherkkien kokemista hoitokeinoista. Kognitiivisen terapian tehoksi arvioitiin yksimielisesti nolla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Juu, en minäkään poisoppisi kammoani sähköiskuihin.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #29

Kyllä oppisit.

Edit: onko siihen sitten mitään tarvetta, onkin oma juttunsa,
kun potentiaalisen vaaran kammo tiettyyn rajaan asti on ihan tervettä.

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #31

Jaa sinähän tämän tiedätkin, kaiken oppinut yhteiskunnallinen lääkäri ja opetusneuvos. Voisit ehkä ajatella että muutkin tietävät asioista.

Hannu

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #34

Kiitos irvailusta

Kyllä käyttäytymisterapialla pystytään oppimaan suurin osa kammoista pois, lievistä kammoista voi päästä eroon kerralla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #37

Irvailua tämäkin, eli en kuitenkaan halua eroon Kammosesta, eli Teemusta.

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #37

Sähköherkkyydessä ei ole kyse kammosta, vaan sairastuneen kokemista konkreettisista fyysisistä oireista, jotka johtuvat ympäristömme sähkömagneettisista kentistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #40

Niin, puhuin omasta kammostani, jonka sain Rajamäen kirjastotyömalla, se ei ole sairaus, vaan sellainen fobia tai joku. Venäjällä kun olin rakennuksilla töissä siellä oli virrat päällä sähkörasioisssa, joiden piuhat olivat kytkemättä. Rasiat oli määräysten mukaisesti korvani korkeudella, ja kun työntelin jyrää lattialla niin jouduin väistelemään noita piuhoja, jotta en olisi saanut tälliä korvaani.

Venäläinen sähköinsinööri tuli sitten kerran sisään huoneeseen ja sanoi miksi sinä täällä hämärässä työskentelet ja otti rasiasta kaksi sähkökarvaa ja työnsi ne vastakkain niin että toisen kupari sujahti toisen muovikuoren alle ja valot syttyivät.

Työmaa oli Värtsilän tulliasema se venäläinen puoli, aamulla olin usein ensimmäinen työmaalla ja sähkökaapista sai valot koko rakennukseen pienellä jipolla. Piti vain änketä pikasulake väkisin ylös ja työntää sinne väliin johdonpätkästä väännetty lenkki, että sulake ei palautunut takaisin. Koko 1300 m2 halli oli valaistu yhden sulakkeen takaa.

Uskalsin monta kertaa suorittaa tuon tehtävän, vaikka eräs suomalainen maalari sen useimmiten laittoi lenkin paikoilleen.

Työmaan loppuvaiheessa tein lattiamatot myös sähköpääkeskukseen. Siellä oli kolme ranteen vahvaa nousupiuhaa ja niissäkin oli virrat päällä, kun heiluin siellä puukkojen kanssa. Seuraavana aamuna sama venäläinen sähköinssi tuli luokseni ja pyysi minut takaisin sähköpääkeskukseen. Hän sanoi, että keskimmäisestä noususta ei löydy virtaa ja minä olin kuullemma viimeksi eilen siellä ollut, joten mihin sen sähkön olin hukannut. Sanoin hänelle, että minä en ole mikään hulikaani, minä vain nappasin sähkön illalla taskuuni ja vein sen Suomeen. Inssi hyppäsi kaulaani ja meistä tuli kaverit sillä kertaa, huumorilla on iso vaikutus, se murtaa suomalaisten ja venäläisten katkeruuden toisiaan kohtaan.

Niin, että olen voittanut tuon sähkökammoni siedätyshoidolla Venäjällä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #41

Njoo, tuollaista se kaiketi on ollut rajan tälläkin puolen.

Ihan hyvä, että työturvallisuutta nykyään ajatellaan,
vaan on menty jo liiallisuuksiinkin.

ihan ooteena

Itse kyllästyin yhdellä työmaalla kun olisi tarvinnut olla hyvät valot, mutta kaikki virrat pistorasioista veke tapiseeraamisen ajan,
vähän hankala yhtälö kun mulla ei todellakaan ollut aikaa patsastella palvelijana sulakkeita kääntelemässä kun piti muillakin työmailla kulkea,
kun ehtoolla työväki häipyi niin laitoin tapetit ite yön aikana.

kuulemma melko omituiset oli tapettiäijäin ilmeet olleet aamulla, kun paperit oli yön aikana itekseen ilmestyneet seinille,

onneksi työnjälkeni kelpasi, olisi muuten tullut meikäläiselle melko kallis mielenosoitus.

Alle kolmekymppisenä ei vielä häirinnyt hiukkaakaan jos jäi yhdet yöunet kokonaan välistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #42

Hyvät valot? Yöllä et voinut tehdä omia hommiasi, kun oli pimeä;)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #40

Kyllä

Ei tinnituskaan käyttäytymisterapialla mihinkään katoa,
siitä vain oppii paremmin olemaan välittämättä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Ehkä oppisin, mutta haluaisinko? Saisin jonkun toisen kammon tilalle.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #36

Vaikeaa jos ei halua, ja kuten tuumailin, kammokin on tervettä tiettyyn rajaan asti.
Tuttuni on sähkökammoinen, eikä hän ainakaan haluaisi luopua kammostaan enkä kyllä näe siihen tarvettakaan, ei ainakaan saa tälliä kun avaa pääkytkimen joka kerta kun vaihtaa lampun,
sehän nyt on yleinen suosituskin.

Hannu Rytilä Vastaus kommenttiin #38

Kommentoin vielä. En ole lainkaan sähkökammoinen mutta kun oireita tulee niin niitä tulee. En voi sille mitään. Sähkömies olen luonteeltani ja toimissani.

Ja pyydän Sinulta anteeksi aiempaa vittuiluani.

Mutta kirja tulee saataville ensi viikolla!
Kirja tulee laajaan kirjakauppajakeluun ja kirjastoihin. Olen saanut jo siitä hyvin hyvää palautetta, muiltakin kuin Arilta.

Hannu

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset